1.
Talvisodan päättymisestä 60 vuotta
Maanantaina
13.3. muistetaan Talvisodan päättymistä. Suomussalmen taistelumaastojen
päällä lepää metrinen hanki. Niin myös Malahvian alueella lähellä
Raatteen tietä. Malahvian Kevätti- ja Äyläjärvien alue oli Talvisodan
aikana partiotaistelujen näyttämö. Alueen halki kulki suomalaisten
ja venäläisten huoltoreittejä. Alueella on vieläkin nähtävissä huoltorakennelmia
ja taisteluasemien kaivantoja. Linnanlammen rantaan on haudattu
venäläissotilaita.
Malahvian
eli Kevättijärvien alue on harvoja puustoltaan ja muuten luonnonoloiltaan
lähes häiriöttömänä säilyneistä Talvisodan taistelualueista. Luonnonsuojelujärjestöt
ja paikalliset asukkaat korostavat alueen olevan monipuolinen ja
arvokas alue sekä luonnon- että kulttuuriarvojen puolesta.
Malahvian
alueen kohtalo on edelleen avoin. Metsähallituksen maastoon merkitsemät
aviohakkuusuunnitelmat Malahvian eteläosan Jäkäläahossa odottavat
toteuttamistaan ja laitoksen oma rajaus tulevalle suojelumetsälle
on tekeillä. Laajat hakkuut uhkaavat alueen metsiä tulevina vuosina.
Lisätiedot:
http://www.luontoliitto.fi/metsa/malahvia
...tai Matti Liimatainen: liimatainen(@)sll.fi
2.
Hakkuut Pohjois-Sallassa harmittavat matkailuyrittäjiä, poromiehiä
ja luonnonsuojelijoita
Metsähallituksen
hakkuut Sallan Tuntsa-Naruska-alueella harmittavat matkailuyrittäjiä,
luonnonsuojelijoita ja poromiehiä. Metsähallitus hakkaa pääosin
kuusivaltaisia luonnontilaisia vanhoja metsiä 320-260 metrin korkeudessa.
Harvennus-, siemenpuu- ja avohakkuita tehdään Aitatsi 2 - nimisellä
leimikolla yhteensä lähes 90 hehtaaria. Hakkuut alkoivat helmikuussa.
Satojen vuosien ikäiset palo- ja lahovikaiset aihkijättiläiset matkaavat
selluksi Stora Enson Kemijärven tehtaille.
Sallan
Tuntsan alue on edustavaa retkeilymaastoa. Alueen halki kulkee UKK-reitti
ja A.Järvisen muistoreitti. Nyt tehtävät hakkuut sijoittuvat A.Järvisen
muistoreitin välittömään läheisyyteen. Vuosina 1998 ja 1999 Metsähallitus
teki avohakkuita UKK-reitin varrella. Hakkuista keskusteltiin kesällä
1999 sfnet.harrastus.retkeily- uutisryhmässä ja Helsingin Sanomien
yleisönosastolla.
Metsähallituksen
hakkuista Itä-Lapissa tehdään koneilla yli 90%. Matkailu ja poronhoito
työllistävät Sallassa enemmän ihmisiä kuin metsätalous. Tuntsa-Naruskan
alueelta hakataan vuodessa vain 20 000 m3 puuta, mikä on alle 4%
Metsähallituksen Itä-Lapin alueen hakkuista.
Käsiteltävät
pinta-alat ovat suuria, sillä korkeilla alueilla puustoa on kasvuolosuhteista
johtuen suhteellisen vähän hehtaarilla. Hakkuiden pirstovaa vaikutusta
lisää se, että Metsähallitus pyrkii varmistamaan puuston uudistumisen
epävarmoissa kasvuolosuhteissa jättämällä suhteellisen paljon puuta
pystyyn hakattaville alueilla ja pitämällä käsiteltävät kuviot suhteellisen
pieninä.
Kertyvään
kuutiomäärään nähden hakkuita tehdään siis hyvin laajoilla alueilla
ja siten niillä aiheutetaan kohtuutonta haittaa porotaloudelle,
matkailulle ja luonnonsuojelulle.
Luonto-Liiton
www-sivut tarjoavat valokuvia alueen hakkuista ja maisemista sekä
kartta-aineistoa alueesta.
Lisätiedot:
Matti Ikonen, ikonen(@)sll.fi,
0400-25 77 55, http://www.luontoliitto.fi/metsa/salla
3.
Metsähallitus jatkaa suojelualueiden lähialueiden hakkuita Etelä-Suomessa
Suomen
luonnonsuojeluliiton (SLL) mukaan Metsähallituksen hakkuut luonnonsuojelullisesti
arvokkailla metsäalueilla Etelä-Suomessa jatkuvat. SLL:n muistio
24.2. "Metsähallituksen maankäyttöpolitiikka Etelä-Suomessa 2000-luvun
alussa" esittelee kymmenen esimerkkiä Metsähallituksen ekologisesti
tuhoisasta maankäytöstä Etelä-Suomessa.
SLL:n
mukaan voimakkaat metsätaloustoimet jatkuvat Savonrannan Kakonsalon
rantojensuojelualueella, jossa tehdään mm. 5-8 ha:n avohakkuita.
Natura-verkostoon kuuluvalle alueelle ei ole laadittu hoito- ja
käyttösuunnitelmaa eikä ympäristökeskus ole osallistunut alueen
metsätaloussuunnitteluun, vaikka luonnonsuojeluasetuksessa niin
säädetään.
Keski-Suomessa
Viitasaarella sijaitsevan Heinä-Suvannon Natura-alueen pohjoispuolella
on Metsähallitus saanut helmikuun aikana loppuun 45 hehtaarin avohakkuut.
Hakkuut on tehty lähimmillään 30 metrin päässä Natura-alueen rajasta
(!). SLL:n mukaan hakattujen alueiden lajistoon kuuluivat mm. uhanalaiset
liito-orava, pikkusieppo ja pohjantikka sekä varpus- ja lapinpöllöt.
Muita
ongelma-alueita on Keski-Suomen Pylkönmäellä, Multialla, Muuramessa
ja Äänekoskella. Natura-alueiden välittömään läheisyyteen tai rajoille
sijoittuvia avo- ja kasvatushakkuuleimikoita on useita.
Lisätiedot:
muistiota ja muuta materiaalia saa SLL:n Etelä-Suomen metsät-
projektivastaava Harri Höltältä, holtta(@)sll.fi,
09-228 08 226 ja suojeluasiantuntija Keijo Savolalta, savola(@)sll.fi,
09-228 08 269 http://www.luontoliitto.fi/metsa/etelasuomi
4.
Mielipidemittaus Karjalassa: puun vientiä Suomeen supistettava
Valtaosa
Venäjän Greenpeacen teettämään mielipidekyselyyn vastanneista (72%)
koki Karjalan metsäsektorin olevan kriisissä. Mielipidemittauksen
mukaan Karjalan metsäsektorin ongelmat johtuvat parhaan puun halpaviennistä
Suomeen ja metsävarojen kestämättömästä käytöstä. Mielipidetutkimuksen
perusteella vain 12% karjalaisista piti suomalaisyhtiöiden toiminnan
hyötyjä suurempina kuin haittoja.
Valtaosa
väestöstä kokee ympäristöjärjestöjen toiminnan positiivisena. Karjalan
metsäviranomaiset ovat syyttäneet ympäristöjärjestöjä lähes kaikista
metsätaloudessa ilmenneistä ongelmista. Erityisen huomion kohteeksi
on joutunut ns. vanhojen metsien hakkuumoratorio, eli suomalaisyhtiöiden
sitoumus olla hankkimatta puuta Karjalan aarniometsistä. Karjalan
kansa näki asian kuitenkin toisin - vain 2% mielipidekyselyyn vastanneista
koki aarniometsien hakkuumoratorion tai luonnonsuojelun yleensä
negatiiviseksi. Valtaosa kansalaisista piti sen sijaan nykyistä
5,3% suojelutasoa riittämättömänä.
Kopio
raportista "The results of the public opinion poll concerning the
use and protection of the forests of Karelia" on saatavissa postitse
tai faxitse Luonto-Liitosta.
Lisätiedot:
Aulikki Lipponen, aulikki.lipponen(@)helsinki.fi,
09-68 444 213, http://www.luontoliitto.fi/metsa/venaja
5.
Luonto-Liiton englanninkieliset www-sivut uudistuivat
Luonto-Liiton
metsätiedotuspalvelu uudisti englanninkieliset www-sivunsa helmikuun
2000 alussa. Sivujen rakenne ja ulkoasu uusittiin käyttäjäystävällisemmiksi.
Uutuutena sivuilta löytyy mm. Suomen metsäteollisuuden muuttuvia
rakenteita esittelevä sivusto www.luontoliitto.fi/forest/industry
Lehdistötiedotteet,
raportit ja muut tiedoksiannot vuodesta 1996 lähtien on koottu osoitteeseen
www.luontoliitto.fi/forest/newsroom
Uusimmat tiedot löytyvät What's new?-sivulta osoitteesta www.luontoliitto.fi/forest/new.html
Sivuja
päivitetään säännöllisesti. Ylläpidosta vastaa Annina Käppi, annina(@)luontoliitto.fi,
09-68 444 210
6.
Kirjallinen kysymys Metsähallituksen toiminnasta
Kansanedustaja
Ulla Juurola (sd) tiedusteli kirjallisella kysymyksellä 21.2., "Miksi
Metsähallitus tekee hakkuita valituksenalaisella aarniometsäalueella
Ulvinsalon luonnonpuiston ja Vilhonpetäikön vanhojen metsien suojelualueen
välissä, onko Metsähallituksen tulostavoitteet asetettu järkevästi
ja onko hallitus tietoinen yhteenotoista, joita käytiin Metsähallituksen
hakkuiden yhteydessä Kuhmon Laamasenvaarassa".
Kansanedustaja
Juurola totesi, että Metsähallitukselle asetetut kovat tulostavoiteet
ovat ristiriidassa sen kanssa, että Metsähallituksen tehtävä on
samaan aikaan huolehtia metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
Kysymys
löytyy eduskunnan sivuilta osoitteesta: http://www.eduskunta.fi/thwfakta/utavm/tmp/uta17171_p.htm