Suomussalmen Malahvia eli Kevättijärvien erämaa
Uhanalainen valtion omistama pienoiserämaa itärajalla

Luonto-Liitto/metsä > aarniometsät > hakkuuraportit > Malahvia eli Kevättijärvien erämaa

AJANKOHTAISTA MALAHVIASTA

12.12.2002 Kevättijärven rantaan rakennetaan tietä. Osa Malahvian huippuarvokkaasta alueesta on mukana Natura-verkostossa - suojelutapana on kuitenkin metsälaki, joka sallii myös hakkuita. Natura-alueella hakkuut alkanevat vasta ensi kesänä. Malahvian kaakkoisosaan, Kevättijärven rannalle, Natura-alueen reunoille tehdään kuitenkin parhaillaan tietä, ja järven rantametsiä uhkaavat hakkuut.

>>> Luonto-Liiton, Birdlifen, Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen tiedote 12.12

28.1.2002 Luonto-Liitto tiedottaa: "tutkimus" tekosyy Malahvian hakkuille. Metsäntutkimuslaitos Metla ja Metsähallitus aikovat hakata Suomussalmen Malahvian Natura-alueella tutkimuksen nimissä. Luonto-Liitto pitää Metlan ja Metsähallituksen tutkimusta tekosyynä alueen hakkuille. Suomesta löytyy luonnonmetsää tutkimushakattavaksi myös talousmetsä-kategoriasta ja sellaisilta paikoilta, joissa hakkuilla ei tarvitse pirstoa monen tuhannen hehtaarin yhtenäistä maisemaa.

Malahvian tutkimushakkuut aiotaan suorittaa alueella, jonka lukuisat lajistoinventoinnit ovat osoittaneet korvaamattoman arvokkaaksi, ja jota tutkijat ovat varoittaneet pirstomasta lainkaan. Myös Malahvian maisema on eheydessään ja monipuolisuudessaan ainutlaatuinen. Tutkimuskohde on siksi väärä.

>>> Tiedote 28.1.2002
>>> Kaikki Malahviasta: historia, kartat, kuvat

Hakkuut uhkaavat Malahviaa 2002
Metsähallitus on suunnitellut myös useita tavallisia avohakkuuleimikoita eri puolille Malahvian aluetta. Ne ovat Natura-alueen ulkopuolella, mutta kuuluvat elimellisesti Malahvian alueeseen ja Kainuun ympäristökeskuksen tutkijoiden arvokkaana pitämään luonnonkokonaisuuteen. Hakkuilla aiotaan tuhota kymmeniä hehtaareja uhanalaisten lajien esiintymien kirjomaa luonnonmetsää. Metsähallituksen mukaan Malahvian alueella aiotaan hakata seuraavan 10 vuoden ajan. Jäkäläaholle ja Iso-Äyläjärven rantaan on jo merkitty maastoon lähes 20 hehtaaria avo- ja siemenpuuhakkuuleimikkoa odottamaan Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistumista. Myös Malahvian luoteisosaan Kortelammen ympärille on suunniteltu useita avohakkuita.

7.9.2000 Suojelumetsä ei turvaa Malahvian suojelu- ja muita arvoja

Metsähallitus esitteli Malahvian suojelumetsän rajauksen elokuussa 2000. Rajaus on Metsähallituksen mukaan tehty ekologisin perustein, mutta vaikuttaa ennemminkin metsätalouden sanelemalta pakkokompromissilta. Rajauksen ulkopuolelle on jätetty rantoja, jokia, vanhoja metsiä ja luonnontilaisia soita. Rajaus kulkee monessa paikassa keskeltä luonnontilaisia alueita. Metsähallituksen suojelumetsän pinta-alaksi on ilmoitettu 2270 hehtaaria - järjestöjen esittämän alueen laajuus on noin 3500 hehtaaria. Edes Malahvian liittäminen Natura-verkostoon ei aluetta pelasta: Metsähallitus aikoo hakata alueella suojelusta huolimatta.

Vertaa ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen rajauksia Malahviasta - uusi Malahvia-kartta 7.9.00 /// Luonto-Liiton lehdistötiedote Malahviasta 7.9.00 /// Luonto-Liiton kommentit suojelumetsärajauksesta 7.9.00

Lisää tietoa ja kesän 2000 valokuvia Jäkäläahon hakkuiden uhkaamasta metsästä

MIKÄ MALAHVIA?

Itäisellä Suomussalmella sijaitseva Malahvia, toiselta nimeltään Kevättijärvien alue, on yli 3000 hehtaarin kokonaisuus vanhoja metsiä, luonnontilaisia soita ja vesistöjä. Monen mielestä Malahvian ainutlaatuista kauneutta on mahdoton kuvata. Malahvia on Suomen puolen osuus Kalevalan vanhojen metsien ja soiden alueesta. Venäjän puolelle rajaa ollaan perustamassa Kalevalan kansallispuistoa - Suomessa valtion liikelaitos Metsähallitus puolestaan aloitti Kalevalan 150-juhlavuoden etuajassa käynnistämällä vuoden 1998 lopulla hakkuut Malahvian alueen keskellä.

Luonnonsuojelujärjestöt ja lähialueiden asukkaat protestoivat hakkuita voimakkaasti. Laajasti julkisuutta saaneen kohun ansiosta Malahvian alueen luonnonarvoja on tutkittu tarkemmin ja alue ollaan liittämässä Suomen Natura 2000-verkostoon. Tämä ei kuitenkaan metsiä pelasta. Suojelumetsässä aiotaan tehdä hakkuita seuraavan 10 vuoden ajan "monimuotoisuuden lisäämisen" ja tutkimuksen nimissä. Malahvian metsät eivät kuitenkaan enää lisää hakkuita tarvitse - hakkuut alkueella heikentäisivät metsien suojeluarvoja ja retkeilykäyttöä. Alueelle on mahdotonta sijoittaa pieniäkään hakkuita heikentämättä uhanalaisten lajien esiintymiä ja elinmahdollisuuksia alueella.

Suojelumetsän rajauskin on jo sinänsä harmillisen puutteellinen; useita retkeilyn, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsäkuvioita on rajattu pois. Mikään sattuma ei liene se, että pois jätetyt alueet ovat jo valmiiden hakkuusuunnitelmien ja valmiiksi rakennettujen metsätienpistojen piirissä.

>>> KAIKKI MALAHVIASTA: kartat, valokuvat, taustat, luontoarvot, lehdistökatsaus...

Taiteilija Seppo Leinosen näkemys Malahvian erämaan hakkuista.
Kuva ilmestyi Suomen Luonto-lehdessä tammikuussa 1999.
Lisää suomalaista kantaaottavaa (sarja)kuvataidetta löydät Leinosen kotisivuilta.

"Mitä mieltä olet siitä, että etelästä suojelijat ovat tulleet tänne Kainuuseen? -Hyvä että tutkitaan ja saadaan etelästä tukea, eivät paikalliset olisi voineet mitään. Metsähallitus olisi hakannut, Pauli Heikkinen Suomussalmelta sanoo. >>> Malahvia kiistan kohteena, YMPÄRISTÖUUTISET 17.10.1999