Kainuun
metsistä on tällä hetkellä suojeltu nelisen prosenttiia, mikä on selvästi
enemmän kuin Etelä-Suomessa. Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan luonnoltaan
arvokkaista metsistä on Kainuussa edelleen 1/3 suojelun ulkopuolella,
ja laajoilla alueilla ei ole metsiensuojelukohteita ollenkaan. Metsähallitus
taas katsoo, että laajempaa lisäsuojelua ei tarvita ja että asiat
hoituvat alue-ekologisen suunnittelun avulla.
Alkavatko
metsäsodat Kainuussa uudestaan? Yksi
kohde sotatantereeksi on Malahvian upea metsäalue Suomussalmella.
-Oho,
täällä on vanhojen metsien laji: koralliorakas.... Jos joulupukki
olisi kotoisin Kainuusta, niin hänen asuinpaikkansa voisi sijaita
Malahviassa Suomussalmella. Tämän vajaan 3 000 hehtaarin alueen peikkomaisissa
metsissä ja soilla viihtyvät myös monet uhanalaiset lajit.
-Tässä
on esimerkiksi lahopuuta ja hiiltynyttä puuainesta, Suomessa on yli
600 lajia, jotka ovat riippuvaisia palaneesta puusta, ja se on aika
paljon, tutkija Olli Turunen Kainuun ympäristökeskuksesta toteaa.
Malahvian
alue on osin jo joutunut hakkuiden alle. Ja koska Malahvia ei talouspoliittisista
syistä päässyt mukaan vanhojen metsien suojeluohjelmaan, toimenpiteet
jatkuvat.
-Malahvian
osalta on poliittinen päätös, joka lähtee siitä, että 10 vuotta voidaan
sitä käsitellä, ja mahdollisia suojelupäätöksiä harkitaan sitten erikseen,
metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Arto Tolonen Metsähallituksesta
Kajaanista kertoo.
-Mulle
alue on henkisesti tärkeä, asun siinä likellä, liikun siellä - sillä
on tunnearvoa, Pauli Heikkinen Suomussalmelta kuvailee.
Tälläkin
hetkellä hakkuita on käynnissä aivan Malahvian salon laidoilla.
-Kyllä
pitäs säästää hakkuilta, 60-luvulta lähtien on hakattu ja aurattu,
on välillä mukava liikkua luonnonmukaisellakin alueella.
Viime
kesänä myrsky kaatoi Malahviassa metsää, joka on aiheuttanut uuden
kiistan. Luonto-Liitto on ilmoittanut, että se aikoo suoralla toiminnalla
estää kaatuneitten runkojen korjaamisen pois alueelta. Aikooko Metsähallitus
korjata kaatuneet puut Malahviasta?
-Kyllä,
tavoitteena on toimia siten, että ei ole ristiriitaa hoito- ja käyttösuunnitelman
kanssa, Arto Tolonen Metsähallituksesta vastaa.
-Jos
ajatellaan luonnonsuojelutavoitteita niin puuston jättäminen metsään
on paikallaan sikäli, että se nopeuttaaa luonnontilaistamista, tulee
lisää lahopuuta, tutkimusjohtaja Raimo Heikkilä Kainuun ympäristökeskuksesta
toteaa.
Ympäristöväki
on voimakkaasti arvostellut metsähallitusta siitä, että se alue-ekologisen
suunnittelun mukaisesti on vähentämässä ja pirstomassa viimeisiä suojelemattomia
arvometsiä Kainuussa.
-Meidän
tutkimukset osoittavat, että metsien pirstominen 10 hehtaarin laikuiksi
lyhyellä aikavälillä alentaa monimuotoisuutta: linnut, sienet, hyönteiset
vähenevät muutaman vuoden jälkeen.
On odotettavissa,
että metsäsodat Kainuussa eivät ole vielä ohi. Malahvia Suomussalmella,
Jämäsvaara Kuhmossa ja Kukkuri Hyrinsalmella ovat todennäköisimpiä
kiistakohteita, mikäli metsähallitus ei luovu hakkuusuunnitelmistaan.
Mitä
mieltä olet siitä, että etelästä suojelijat ovat tulleet tänne Kainuuseen?
-Hyvä
että tutkitaan ja saadaan etelästä tukea, eivät paikalliset olisi
voineet mitään. Metsähallitus olisi hakannut, Pauli Heikkinen Suomussalmelta
sanoo.
RIKU
CAJANDER