Suomussalmen Malahvia eli Kevättijärvien erämaa
Uhanalainen valtion omistama pienoiserämaa itärajalla

Metsähallituksen aarniometsähakkuusuunnitelmia 2000-luvulla: Jäkäläaho, Malahvia

Luonto-Liitto/metsä > aarniometsät > hakkuuraportit > Malahvia > tiedotteet ja taustamateriaalit > kuvia Jäkäläahosta (kuvat 1/5)

Pieni suo erottaa Jäkäläahon mäntykankaan Ison-Äyläjärven rantakankaasta, joka on pääosin suojaisaa korpikuusikkoa. Hakkuutapa kankailla tulee olemaan avohakkuu.

Hakkuualueen rajaus kiertelee kankailla jättäen reunoja ja pieniä laikkuja hakkuun ulkopuolelle. Hakkuiden vaikutuspinta-ala on kankaiden laajuinen eli n. 30 hehtaaria.

Suunnitellulta hakkuualueellta tunnetaan neljä uhanalaisen käävän esiintymää ja yhden uhanalaisen jäkälän poikkeuksellisen runsas esiintymä. Metsähallitus väittää huomioineensa lajit hakkuusuunnitelmassa. Avohakkuu kuitenkin tuhoaa lajeille välttämättömän pienilmaston ja elinolosuhteet, vaikka joitain pieniä osia kankaista jätettäisiinkin hakkaamatta.

Malahvian aluetta ei tule pirstoa hakkuilla enää lainkaan. Kysymys on luontoarvojen lisäksi maisemasta ja alueen yhtenäisyyydestä sekä ainutlaatuisen kokonaisuuden säilyttämisestä.

Jäkälät: lainaus Malahvian alueen jäkäläinventointiraportista (Sampsa Lommi, Kainuun ympäristökeskus, ystävyyden puiston tutkimuskeskus 28.10.99)

Valtakunnallisesti uhanalainen takkuhankajäkälä (Evernia divaricata, St) esiintyy kahdella paikalla, jotka ovat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Jäkäläahon esiintymä on poikkeuksellisen runsas. Kumpikin esiintymä sijaitsee luonnontilaisen puron läheisyydessä. Lajin säilymisen ehtona näillä paikoilla on puuston säilyttämisen lisäksi ympäristön kosteusolojen säilyminen ennallaan.

8. Jäkäläaho (Jäkäläpuron eteläpuolella) Alueelta löytyi 8 indikaattorilajia. Jäkäläpuroa sivuavalta osalta löytyi hyvin runsas takkuhankajäkälän (Evernia divaricata, St) esiintymä. Myös jauhehankajäkälää (E. mesomorpha) on tällä kohdalla runsaasti. Takkuhankajäkälää on runsaimmin polun molemmin puolin metsän reunassa - yli 30 puulla. Muutama kuusi on n. 7 metrin korkeuteen saakka takkuhankajäkälän peitossa. Lajia on myös muutamalla männyllä ja koivulla. Pisimmät sekovarret ovat yli 30-senttisiä. Yksittäisiä sekovarsia löytyi vielä n. 50 metrin päässä metsäautotiestä. Sammallimijäkälää (Pannaria pezizoides) on melko yleisesti katajilla, varsinkin alueen eteläosassa.