1.
Malahvian kohtalosta päätettiin: mikään ei muutu, hakkuut jatkuvat
Metsähallitus
tiedotti 3.2. perustavansa kiistellystä Suomussalmen Malahvian eli
Kevättijärvien alueesta suojelumetsän. Käytännössä juuri mikään
ei tämän päätöksen myötä muutu: luonnonsuojelujärjestöjen, paikallisten
asukkaiden, ympäristökeskuksen ja tutkijoiden kyseenalaistamat,
ennallistaviksi väitetyt hakkuut alueella jatkuvat.
Käytännössä
juuri mikään ei tämän päätöksen myötä muutu: luonnonsuojelujärjestöjen,
paikallisten asukkaiden, ympäristökeskuksen ja tutkijoiden kyseenalaistamat,
ennallistaviksi väitetyt hakkuut alueella jatkuvat.
MH:n
tiedotteen mukaan alueella tehdään ennallistumiseen tähtääviä toimenpiteitä
alue-ekologiseen suunnitelmaan perustuen. Metsähallitus puhuu edelleen
tasaikäisistä, käsitellyistä ja nuorehkoista männiköistä, joita
alueella ei kuitenkaan viime kesänä suoritettujen luontoinventointien
mukaan ole.
"Malahvian
biodiversiteetin suurimpana uhkana on elinympäristöjen pirstoutuminen,
jota pehmeätkin hakkuut jouduttavat toteutuessaan. (...) kyse on
valtakunnallisestikin hyvin merkittävästä metsäalueesta, jonka hyönteislajiston
monimuotoisuus ja uhanalaiset lajit voidaan säilyttää vain, jos
metsät eivät pirstoudu enää lisää." - Harri Lappalainen, Kainuun
ympäristökeskus, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, Malahvian alueen
kovakuoriaisselvitys 28.10.1999
1.1.
Malahvian uuden rajauksen laatiminen alkaa avohakkuilla
Metsähallituksen
tiedotteen 3.2.2000 mukaan: "Suojelumetsän rajaus tehdään Metsähallituksen
metsätalouden ja luontopalveluiden tulosalueiden yhteistyönä. Rajaus
tehdään tehtyjen lajisto- ja luontotyyppiselvitysten sekä alue-ekologisen
suunnitelman perusteella. (...) Suojelumetsäpäätös tehdään alueen
rajauksen valmistuttua myöhemmin kuluvan vuoden aikana."
Suojelumetsän
rajauksen teko alkaa maastossa kevätkaudella 2000. Laitos on ilmoittanut
avohakkaavansa lähes 20 hehtaaria vanhaa metsää Malahvian alueen
eteläosassa helmi-maaliskuun aikana. Jäkäläahon ja Ison Äylä-järven
rantaan merkitty hakkuualue sijoittuu maastokaudella 1999 tehtyjen
lajisto- ja luontotyyppiselvitysten tutkimusrajaukseen ja ympäristöjärjestöjen
arvokkaana pitämälle alueelle. Hakkuualueella on useita uhanalaisia
lajeja.
Lisätiedot:
http://www.luontoliitto.fi/metsa/malahvia
...tai Matti Liimatainen: liimatainen(@)sll.fi
2.
Kuhmon hakkuut keväällä 2000
Metsähallituksen
talvikauden hakkuita käsiteltiin edellisessä Luonto-Liiton metsätiedotteessa
joulukuussa 1999. Tammikuussa 2000 Luonto-Liitto päätti protestoida
järjestökarttakohde 114:n eli Tervasuon hakkuita vastaan maastossa.
Tervasuolla
operoineet kaksi monitoimikonetta ja kolme korjuukonetta vietiin
pois alueelta muutama tunti luontoliittolaisten saapumisen jälkeen.
Metsähallituksen edustajan mukaan (Kainuun Sanomat 28.1.00) alueesta
oli odotettavissa erimielisyyksiä, joten tilalle oli varattu kiistattomia
leimikoita. Metsähallitus sulki alueelle johtavan tien ja jatkoi
hakkuita seuraavan viikon tiistaina tuomalla paikalle 15 metsuria.
Luontoliittolaiset lopettivat alueella päivystämisen metsurihakkuiden
alettua.
Tervasuolla
Metsähallitus avohakkaa alue-ekologisen suunnitelman käytäväkuvion
molemmin puolin, vaikka laitoksen omissa ohjeissa tämä on yksiselitteisesti
kielletty. Etelä-Kuhmon tiimiesimiehen selitys ohjeiden vastaiselle
toiminnalle oli: "myö vaan hakataan".
Kuhmossa
lähiviikkoina uhattuina ovat Laamasenvaara ja Surmansuo. Surmansuolla
Metsähallitus aikoo avohakata ekologisten käytäväkuvioiden väliin
sijoittuvan suosaarekkeen jonka hakkaamista paikallinen ympäristökeskus
on kirjallisesti vastustanut, koska hakkuu katkaisee ekologisen
yhteyden. Laamasenvaaran alueella hakataan aarniometsää vuoden luontokuvan
1998 maisemissa Vilhonpetäikön vanhojen metsien suojelualueen ja
Ulvinsalon luonnonpuiston välissä.
Metsähallitus
ei vielä ole kertonut, onko myös Laamasenvaaran ja Surmansuon arvometsien
tilalle varattu kiistattomia leimikoita siltä varalta, että luontoliittolaiset
vierailisivat myös näillä monitoimikoneavohakkuiksi maastoon merkityillä
alueilla hakkuiden alettua.
Lisätiedot:
http://www.luontoliitto.fi/metsa/jarjestokartat/kuhmo/index.html
3.
Natura-alueiden virheellisistä rajauksista valitettu KHO:lle. Luonto-Liitto
vaatii toimenpidekieltoa valituskohteille
Kuhmossa
hakatut ja hakattavaksi suunnitellut kohteet kuuluvat niiden yli
100 kohteen joukkoon, joista Luonto-Liitto on valittanut Korkeimmalle
hallinto-oikeudelle. Luonto-Liitto on valittanut 19.10.98 valtioneuvoston
Natura 2000 - päätöksestä useista valtion omistamista metsä- ja
suoalueista, koska alueiden rajaukset Natura-verkostossa ovat ekologisesti
virheellisiä.
Luonto-Liiton
mielestä Metsähallitus ei saa valitusprosessin aikana tuhota kohteiden
luontoarvoja. Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle on tehty 26.1. pyyntö
kohteiden asettamisesta toimenpidekieltoon.
Sekä
ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa että oikeuskansleri Paavo
Nikula ovat olleet sitä mieltä, ettei valituksen alaisilla alueilla
saisi tehdä niitä heikentäviä toimia, koska se uhkaa tehdä valitukset
hyödyttömiksi (esimerkkinä Vuosaari).
Lisätiedot:
http://www.luontoliitto.fi/metsa/natura/index.html