|
http://www.luontoliitto.fi/metsa/katsaukset Luonto-Liiton metsätiedote, viikko 39/1999 1. Useita
aarniometsähakkuita ja hakkuusuunnitelmia Kainuussa ----- Metsähallitus hakkaa Surmansuon vanhaa metsää itärajalla, rajavyöhykkeellä Kuhmossa muutamia kilometrejä Ulvinsalon luonnonpuistosta etelään. Alue on suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen vanhan metsän karttojen kohde 115. Alueesta suojeltu alue-ekologisella suunnitelmalla 30%, loput on jätetty metsätalouskäyttöön. Nyt käynnissä olevasta hakkuusta ei ole lisätietoja, koska Metsähallitus ei niitä kerro ja paikka sijaitsee rajavyöhykkeellä jonne ei ilman lupaa pääse. Rajavartiomiesten mukaan "savotta on iso." Kuhmossa Ulvinsalon luonnonpuistoon suoraan liittyvä Laamasenvaara (järjestökohde 116) on edelleen uhanalainen. Metsähallitus suunnittelee rakentavansa alueelle yli 2 kilometrin metsäautotien tulevia hakkuita varten. Laamasenvaaran vanha metsä on saumaton jatke Ulvinsalon luonnonpuistolle ja yhdistävä alue Ulvinsalon liepeiltä vanhojen metsien suojeluohjelmassa suojelluille kohteille. Alueella on paljon uhanalaisia lajeja, myös luonnonsuojelulailla erityissuojeltuja. Alue on kuuluisan kuhmolaisen luontokuvaaja Antti Leinosen kuvausmaastoa. Monet Leinosen palkintoja voittaneista petokuvista (mm. vuoden 1998 luontokuva "ahman maa".) on kuvattu Laamasenvaaran maastoissa. Kuhmossa uhattuina tänä syksynä ovat myös Vattuvaaran alueen vanhat metsät (järjestökohde 108). Hyrynsalmella Metsähallitus on merkinnyt hakattaviksi Pölhövaaran vanhojen metsien suojelualueen ympäristön pieniä vanhan metsän saarekkeita (järjestökohde 157).
2. Kainuun ympäristökeskus: Metsähallituksen pitäisi selvittää hakattavien vanhojen metsien lajisto ennen hakkuita Kainuun ympäristökeskus on kesällä 1999 esittänyt metsähallitukselle kantanaan, että hakkuisiin tulevilla vanhojen metsien inventointialueilla tutkittaisiin lahottajasienilajiston esiintyminen ennen hakkuita. Metsähallitus ei ole vastannut ehdotukseen. Luonto-Liiton havaintojen mukaan Kainuun vanhojen metsien kohteilta on poikkeuksetta löytynyt uhanalaisia ja vanhojen metsien indikaattorilajeja, kun pintapuolisiakin tutkimuksia on tehty. Esimerkkejä tutkituista, hakattaviksi suunnitelluista alueista ovat mm. Hyrynsalmen Kukkuri (158) sekä Kuhmon Pirttivaara (133) ja Matovaara (41). Viimeisin inventoitu leimikkoalue on Kuhmon Matovaara, jossa vapaaehtoiset tutkijat löysivät syyskuun alussa Metsähallituksen suunnittelemalta avohakkuualueelta 13 uhanalaista kääpälajia, joukossa kolme erityissuojeltua sekä yhden erittäin uhanalaiseksi luokitellun hyönteislajin. Ennestään alueelta oli jo tiedossa liito-orava ja uhanalainen isopehkiäinen, joita leimikkosuunnitelmissa ei oltu huomioitu. Tälläkin hetkellä Kainuussa siis hakataan ja suunnitellaan hakkuita alueille, joiden merkitystä uhanalaisille lajeille ei ole edes tutkittu. Hakkuiden uhkaamat metsäkohteet: http://www.luontoliitto.fi/metsa/jarjestokartat
3. Malahvia, Suomussalmi Metsähallituksen mukaan Suomussalmen Malahvian metsäalueen monimuotoisuutta lisänneen myrskytuhon rungoista osa hakataan pois ennen lumien tuloa. Kainuun Sanomien 23.9. mukaan Metsähallituksen Kainuun ympäristöpäällikkö Arto Tolonen myöntää oikeaksi Luonto-Liiton näkemyksen siitä että monimuotoisuus alueella on myrskytuhon myötä lisääntynyt, mutta ei perustele luonnonprosessin jälkien turmelemista mitenkään. "Kysymykseen, korjaako Metsähallitus 200 runkoa Malahviasta metsäsodan uhallakin, Tolonen ei suoraan vastaa, vaan sanoo, että kysymys on enemmänkin siitä, onko Metsähallituksella mahdollisuus toimia sovittujen ohjeiden mukaan vai ei." Malahvian hakkuutavat on Metsähallituksen oman suunnitelmatekstin mukaan suunniteltu vanhojen metsien suojelutyöryhmän toimeksiannon mukaisesti siten, että Malahvian hakkuiden tarkoituksena on lisätä monimuotoisuutta mm. myrskytuhoja jäljitellen. Miten aidon luonnonprosessin jälkien turmeleminen siis on "sovittujen ohjeiden mukaan toimimista"? Luonto-Liiton aktivistit päivystävät Kainuussa viikolla 39. Malahvian tuulenkaatoalueille ja/tai muille suunnitelluille hakkuualueille leiriydytään tarvittaessa. Malahvian lisätiedot, valokuvat jne. http://www.luontoliitto.fi/metsa/malahvia Kohtien 1-3 lisätiedot: Matti Liimatainen 050-346 2210 (maastossa Kainuussa viikon 39), kiireettömät lisätiedot sähköisesti: liimatainen(@)sll.fi
4. Taiteilijat vetosivat aarniometsien puolesta: "Missä tuhotaan luontoa, siellä tuhotaan myös kansallista kulttuuria ja identiteettiä, yhteistä perintöämme ja voimavaraa." Eri alojen taiteilijoista koostuva avoin toimintaryhmä Taiteilijat aarniometsien puolesta järjesti 23.9. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla tapahtuman Suomen vanhojen metsien puolesta. Tapahtumassa julkistettiin taiteilijoiden kulttuurivetoomus aarniometsähakkuiden lopettamiseksi. Tähän mennessä vetoomuksen on allekirjoittanut 152 valokuvauksen, teatteritaiteen, musiikin ja kirjallisuuden arvostettua tekijää, mm. Pentti Holappa, A.W.Yrjänä, Ismo Alanko, Mika Kaurismäki, Adam Korpak, Esko Nikkari, Esko Salminen, Jonna Järnefelt ja Reijo Kela. Vetoomus luovutettiin Suomen suojelemattomien aarniometsien suurimmalle haltijalle, valtion liikelaitos Metsähallitukselle. Lisätiedot taiteilija-adressista: http://www.luontoliitto.fi/metsa/taiteilijat ..tai Tuomas Rantanen 040-5077 165, rantanen(@)siili.sll.fi
5. Metsähallitus havittelee osaa Kuhmon Jämäsvaarasta hakkuisiin - paikallinen luonnonsuojeluyhdistys vastustaa hakkuusuunnitelmia Kainuun Sanomat 13.9.1999 -Kuhmon keskustasta eteläiseen suuntaan sijaitseva Jämäsvaaran ja Jämäsjärven alue on Lentua-seuran mukaan Suomen arvokkain suojelematon luontokohde. Noin 2000 hehtaarin laajuiselta alueelta löytyy hyvin monipuolinen biotooppivalikoima rehevistä kuusimetsistä kalliomänniköihin ja jyrkänteisiin, korpinotkoista avonevoihin ja alueen keskuksena on ainutlaatuinen luonnnotilainen Jämäsjärvi. (...) "Metsähallitus suunnittelee alueelle virkistysmetsää, jossa osa säilytettäisiin käsittelemättömänä, mutta yli puolta käsiteltäisiin tavallisen talousmetsän tapaan. Alue on kuitenkin kokonaisuudessaan suojelun arvoinen", sanoi Lentua-seuran puheenjohtaja Hanna Heikkilä painokkaasti.- 6. Metsähallitus kieltäytyi alue-ekologisten suunnitelmiensa ekologisesta arvioinnista (!) - akatemiaprofessori Ilkka Hanski erosi vastalauseena Metsähallituksen ae-asiantuntijaryhmästä Vihreä Lanka 17.9.1999: -Populaatiobiologi, akatemiaprofessori Ilkka Hanski ei suorastaan tyrmää lisätutkimuksia mutta pitää suojelutoimia niitä tärkeämpinä: "Korostan että asia ei ratkea tutkimalla, vaan puuttumalla syihin, jotka ovat hyvin tiedossa: elinympäristöjen häviämiseen. Suomessa uhanalaisia vanhan metsän lajeja on lähes tuhat. Metsiensuojelun suhteen tehdyt päätökset eivät ole nykyisellään riittäviä." Hanski pahoittelee sitä, että kotimaan asenneilmasto on metsiensuojelun osalta niin paljon jäljessä Ruotsista. (...) "Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomen akatemia olisi antanut vastikään tutkimusryhmälleni huomattavan rahoituksen Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun ekologisenn arviointiin. (...) Metsähallituksen johto ei kuitenkaan suostunut ulkopuoliseen arviointiin, joten hanke kariutui. Olen kuulunut alue-ekologisen suunnittelun asiantuntijaryhmään, mutta näillä ehdoilla en voi kuin erota siitä. Asenneilmapiiri on erittäin takapajuinen", Hanski toteaa. |
Luonto-Liiton metsäsivujen
ylläpito: metsaweb(@)luontoliitto.fi
Sivut optimoitu 4.0 ja uudemmille selaimille
Luonto-Liiton pääsivulle