Luonto-Liitto ja Luonto-Liiton Hämeen piiri tiedottavat 20.1.2005

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA TUHOISA SOILLE, KALLIOILLE, HARJUILLE JA POHJAVEDEN SUOJELULLE
- Luonto-Liitto valitti kaavasta

Luonto-Liitto ja sen Hämeen piiri ovat tehneet Kanta-Hämeen maakuntakaavasta valituksen ympäristöministeriölle. Ministeriöön on vedottu, että se jättäisi kaavan vahvistamatta maa-ainestenoton aluevarausten osalta.

Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.11.2004. Kaavan mukana valtuusto hyväksyi suuren määrän puutteellisiin selvityksiin perustuvia turpeen, kalliokiviaineksen sekä soran ja hiekan ottoaluevarauksia. Myös maakunnan valtakunnallisestikin tärkeä rooli pohjaveden suojelussa on kaavoittajilta unohtunut.

Maakuntakaava ei valituksen tehneiden järjestöjen mielestä vastaa sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja vaatimuksia. Samalla kaava on monellakin tapaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

- Maankäyttö- ja rakennuslain 28 § velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen. Tämä näyttää unohtuneen kaavan laatineelta Hämeen liitolta. Kaava onkin maa-ainestenottovarausten osalta valtakunnallisesti vaarallinen ennakkotapaus, Luonto-Liiton suojeluasiantuntija Keijo Savola kritisoi.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että maakuntakaavoituksessa on muun muassa sovitettava yhteen turvetuotannon ja soidensuojelun tarpeet. Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarauksissa on mukana huomattava osa maakunnan jäljelläolevista, pelloksiraivuulta säästyneistä suomuodostumista.
- Erityisen huolestuttavaa on, että varauksissa on mukana lähes luonnontilainen Hattulan Leteensuo ja monia muita osin luonnontilaisia soita. Kanta-Hämeen soiden suojelutaso on kuitenkin kaukana suotuisasta, Luonto-Liiton metsävastaava Juho Kytömäki sanoo.

Soilta otettua turvetta käytetään pääasiassa energiantuotantoon ja vähäisessä määrin kasvuturpeena. Suurimmat kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöt tuotettua energiayksikköä kohti aiheuttaa nimenomaan turpeen poltto.
- Turpeen laajamittainen käyttö on sekä luonnon- että ympäristönsuojelullisesti kestämätöntä. Turpeen poltosta pitäisi luopua eikä suinkaan kaavoittaa turpeenotolle lisää tilaa, huomauttaa Hanna Savisaari Luonto-Liiton Hämeen piiristä.

Kanta-Hämeen maakuntakaavaan merkityt kalliokiviaineksen sekä soran ja hiekan ottoalueet köyhdyttäisivät toteutuessaan luonnon monimuotoisuutta merkittävästi.
- Kuinka Hämeen liitto voi merkitä kaavaan 4316 hehtaaria kalliokiviaineksen ottoalueita, vaikka kattavia selvityksiä ei ilmeisestikään ole tehty? kysyy Keijo Savola.
- Soran- ja hiekanottoalueiden osalta tilanne on myös ongelmallinen: esimerkiksi Hattulassa soranottoon on varattu maakunnan erikoisuuden, erittäin uhanalaisen hämeenkylmänkukan kasvupaikkoja. Osa turvevarauksista ja hiekanottoalueista on merkitty tärkeille pohjavesialueille, mikä on malliesimerkki huonosta aluesuunnittelusta, Savola jatkaa.

Kun turpeen, soran ja hiekan ottoalueet lasketaan mukaan, on maakuntakaavassa yhteensä lähes 120 neliökilometriä erilaisia maa-ainesten ottoalueita. Määrä vastaa peräti kolmea tai neljää suurehkoa
eteläsuomalaista kansallispuistoa.

Luonto-Liiton mielestä Kanta-Hämeen maakuntakaava edellyttää sitä, että maa-ainesten ottovarausten laajuus ja kohdekohtaiset varaukset käsitellään ylimääräisenä vaihemaakuntakaavana.

LISÄTIEDOT:

Luonto-Liitto
- suojeluasiantuntija Keijo Savola, (09) 684 44 214, savola(@)sll.fi
- metsävastaava Juho Kytömäki, 040 841 7501, juho.kytomaki(@)luontoliitto.fi

Luonto-Liiton Hämeen piiri
- Hanna Savisaari, 044 323 2191, hanna.savisaari(@)kolumbus.fi

www.luontoliitto.fi/metsa

> Valitus maakuntakaavasta kokonaisuudessaan