|
Ahjolan
Pohjavaaran seutu on uhanalaisen liito-oravan (Pteromys volans)
elinympäristöä. Alueelta löydettiin kyseisen
liitäjän jätöksiä useiden haapojen
tyviltä.
Toukokuussa
2004 alueelle tehdyssä kääpäinventoinnissa
alueelta löydettiin hyvin edustava ja lukumääräisesti
runsas vanhan metsän kääväkäslajisto,
joukossa mm. sellaiset vaarantuneet kuusenlajit kuin pohjanrypykkä
(Phlebia centrifuga, 9 esiintymää), pursukääpä
(Amylocystis lapponica, 8 esiintymää), välkkyludekääpä
(Skeletocutis stellae), lumokääpä (Skeletocutis
brevispora, 3 esiintymää), silmälläpidettävät
lamokääpä (Skeletocutis chrysella, 2 esiintymää),
korpiludekääpä (Skeletocutis odora), korkkikerroskääpä
(Perenniporia subacida), rusokantokääpä
(Fomitopsis rosea, 21 esiintymää), ruostekääpä
(Phellinus ferrugineofuscus, 14 esiintymää),
känsäorvakka (Cystostereum murraii , 10 esiintymää).
Vaarantuneista männynlajeista mainittakoon sirppikääpä
(Skeletocutis lenis), hentohaprakääpä
(Postia lateritia) ja silmälläpidettävä
riekonkääpä (Antrodia albobrunnea), kaikista
lajeista useampia esiintymiä. Vanhan metsän ilmentäjälajien
esiintymiä alueelta löytyi kymmeniä.
Alueen
linnustoon kuuluvat ainakin sellaiset vanhan metsän lajit
kuin pohjantikka (Picoides tridactylus) ja palokärki
(Dryocopus martius). Lisäksi Venahenlammilla tavattiin
pesivä laulujoutsenpari.
Ahjolan
Pohjavaaran vanhojen metsien merkitys monipuolisen ja vaateliaan
uhanalaisen lajiston elinympäristönä ja säilyttäjänä
tuli kiistatta esiin inventoinneissa. Silti Metsähallitus
ei tässäkään alueessa kyennyt näkemään
sellaisia arvoja, joiden perusteella se olisi pitänyt siirtää
pois tavallisesta metsätalouskäytöstä.
|
