Metsähallitus
tiedotti 13.6. suojelevansa yli 100 000 hehtaaria 'metsiä ja
niitä ympäröiviä soita ja muita metsäisiä
alueita' Oulun ja Lapin lääneissä. Asiasta sen jälkeen
käydyssä keskustelussa on usein todettu suojeltujen metsien
määrän lisääntyneen nyt sadalla tuhannella
hehtaarilla ja kauhisteltu tämän ratkaisun vaikutuksia.
Jos
metsähallituksen osin vaikeaselkoista tiedotetta luetaan eteenpäin,
huomataan kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin, metsämaata
näistä alueista on noin puolet, 55 000 hehtaaria, ja loput
kitu- ja joutomaita, joiden merkitys metsätaloudelle on vähäinen
tai olematon. Toiseksi, noin puolet em. kokonaismäärästä
oli jo ennestään merkitty Metsähallituksen alue-ekologisissa
suunnitelmissa käyttörajoitusten alaisiksi, eli kokonaan
hakkuiden ulkopuolelle tai rajoitettuun käyttöön.
Toisin
sanoen sadan tuhannen uuden metsähehtaarin suojelusta ei ole
kyse. Sama pitää huomioida myös työpaikkavaikutuksia
arvioitaessa. Satojen työpaikkojen menetykset eivät siis
ole kirkossa kuulutettuja. Arviointia vaikeuttaa myös se, että
monet nyt suojeltavista metsistä ovat puunkorjuun kannalta
vaikeilla alueilla. Lisäksi niiden luontoarvot olisivat myös
rajoittaneet niiden hyödyntämistä joka tapauksessa
- ja suojeltuina monilla näistä alueista on vielä
erilaisia muita hyötyjä.
Harri
Hölttä
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen
Joensuu
[ Takaisin
Pohjois-Suomi-etusivulle ]
