11.4.2006 Aloite Uudenmaan soista
Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry.
Mechelininkatu 36
00260 Helsinki
Uudenmaan ympäristökeskus
PL 36
00521 Helsinki
Luonto-Liiton
Uudenmaan piiri esittää, että Uudenmaan
ympäristökeskus selvittää
lähivuosina
yhdessä Rannikon ja Häme-Uudenmaan
metsäkeskuksien
kanssa suojelualueiden ulkopuolella Uudellamaalla sijaitsevien
laajempien suoalueiden luontoarvot ja ennallistamismahdollisuudet.
Erityisen arvokkaita kohteita ovat nykyisiin suojelusoihin ja muihin,
lähinnä metsäisiin suojelualueisiin
liittyvät
suoalueet. Lisäksi hyviä ennallistamiskohteita
olisivat
sellaiset suot, joiden ojitus on ollut vain osittaista tai joiden
ojitus on epäonnistunut. Selvityshanke sopisi hyvin
kestävän metsätalouden rahoituslain
mukaisella tuella
toteutettavaksi luonnonhoitohankkeeksi. Sen yhteydessä
voitaisiin
myös edistää korpimetsien suojelua.
Taustaa:
Yli
puolet Suomen soista on ojitettu, enimmäkseen
puuntuotannollisista
syistä. Soiden ojittaminen on luultavasti ollut luonnonmetsien
hakkuun jälkeen merkittävin luontotyyppejä
hävittänyt toimenpide, joka Suomessa on tehty.
Rämeiden ja rehevien korpien aluskasvillisuus muuttuu
onnistuneen
ojituksen jälkeen täysin. Soilla
elämään
erikoistuneet perhoset häviävät
tyypillisesti lähes
välittömästi ojien kaivuun jälkeen.
Myös
soilla viihtyvät linnut kärsivät puuston
kasvun
lisääntymisestä ja avoimen tilan
vähenemisestä.
Suoluonnon yleistilanne on erityisen heikko aivan
eteläisimmässä Suomessa, jossa
soiden määrää ovat
vähentäneet
metsätaloudellisten ojituksien ohella vuosisatojen mittaan
tehty
pelloksi raivuu sekä etenkin viime vuosikymmeninä
rakentaminen. Esimerkiksi Uudenmaan alkuperäisestä
suopinta-alasta vain muutama prosentti on suojeltu. Soiden ja niiden
lajiston kannalta suojelun tasoa ei voida pitää
suotuisana.
Viime vuosina on havaittu, että monet tehdyistä
ojituksista,
koko maan osalta noin 10%, mutta alueellisesti paljon
enemmänkin,
ovat olleet puunkasvatuksellisesti ja ekonomisesti
epäonnistuneita.
Kunnostusojituskelpoisuuden rajalla keikkuvien ojitusalueiden
ennallistaminen on eräs vaihtoehto pohdittaessa, mitä
niille
tulisi tehdä. Etenkin vain osittain ojitettujen soiden
ennallistaminen on tärkeää.
Tällaisten soiden
ennallistamisella saataisiin paitsi palautettua Suomessa
merkittävästi vähentynyttä
suoluontoa, myös
estettyä jäljellä olevan suoluonnon
tuhoutumista.
Viime vuosina on saatu positiivisia kokemuksia myös korpien
ennallistamisesta. Uudellamaalla on kohtalaisen paljon sellaisia
korpia, joiden ominaispiirteitä tehdyt ojitukset
eivät ole
täysin peruuttamattomasti tuhonneet.
Ennallistamisselvityksellä voitaisiin
edistää korpien
suojelua, mikä sopisi METSO-ohjelman jatkotoimenpiteeksi.
Voidaan katsoa, että yhteiskunnalla on velvollisuus korjata
luonnolle aiheuttamansa vahingot, mikäli jokin tehty
toimenpide
osoittautuu hyödyttömäksi tai
kannattamattomaksi tai
mikäli siitä havaitaan koituneen
merkittävää
elinympäristöjen harvinaistumista. Ojitusalueiden
palauttaminen luonnontilaan olisi tällainen aiheutettuja
vahinkoja
korjaava toimenpide.
Terhi
Toukola, puheenjohtaja, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry.
Lisätiedot:
Markku Koskinen, markku.koskinenhelsinki.fi,
050 595 7275
Sofia Virtanen, sofia_eleonoorahotmail.com,
050 328 8238
Tiedote 11.4.2006
Kuvia Uudenmaan
ennallistamiskelpoisista soista
[takaisin
Lausunnot-etusivulle]
|