Luonto-Liiton metsäryhmän etusivulle

11.4.2006 Aloite Uudenmaan soista


Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry.
Mechelininkatu 36
00260 Helsinki


Uudenmaan ympäristökeskus
PL 36
00521 Helsinki

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri esittää, että Uudenmaan ympäristökeskus selvittää lähivuosina yhdessä Rannikon ja Häme-Uudenmaan metsäkeskuksien kanssa suojelualueiden ulkopuolella Uudellamaalla sijaitsevien laajempien suoalueiden luontoarvot ja ennallistamismahdollisuudet.

Erityisen arvokkaita kohteita ovat nykyisiin suojelusoihin ja muihin, lähinnä metsäisiin suojelualueisiin liittyvät suoalueet. Lisäksi hyviä ennallistamiskohteita olisivat sellaiset suot, joiden ojitus on ollut vain osittaista tai joiden ojitus on epäonnistunut. Selvityshanke sopisi hyvin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisella tuella toteutettavaksi luonnonhoitohankkeeksi. Sen yhteydessä voitaisiin myös edistää korpimetsien suojelua.

Taustaa:

Yli puolet Suomen soista on ojitettu, enimmäkseen puuntuotannollisista syistä. Soiden ojittaminen on luultavasti ollut luonnonmetsien hakkuun jälkeen merkittävin luontotyyppejä hävittänyt toimenpide, joka Suomessa on tehty.

Rämeiden ja rehevien korpien aluskasvillisuus muuttuu onnistuneen ojituksen jälkeen täysin. Soilla elämään erikoistuneet perhoset häviävät tyypillisesti lähes välittömästi ojien kaivuun jälkeen. Myös soilla viihtyvät linnut kärsivät puuston kasvun lisääntymisestä ja avoimen tilan vähenemisestä.

Suoluonnon yleistilanne on erityisen heikko aivan eteläisimmässä Suomessa, jossa
soiden määrää ovat vähentäneet metsätaloudellisten ojituksien ohella vuosisatojen mittaan tehty pelloksi raivuu sekä etenkin viime vuosikymmeninä rakentaminen. Esimerkiksi Uudenmaan alkuperäisestä suopinta-alasta vain muutama prosentti on suojeltu. Soiden ja niiden lajiston kannalta suojelun tasoa ei voida pitää suotuisana.

Viime vuosina on havaittu, että monet tehdyistä ojituksista, koko maan osalta noin 10%, mutta alueellisesti paljon enemmänkin, ovat olleet puunkasvatuksellisesti ja ekonomisesti epäonnistuneita.

Kunnostusojituskelpoisuuden rajalla keikkuvien ojitusalueiden ennallistaminen on eräs vaihtoehto pohdittaessa, mitä niille tulisi tehdä. Etenkin vain osittain ojitettujen soiden ennallistaminen on tärkeää. Tällaisten soiden ennallistamisella saataisiin paitsi palautettua Suomessa merkittävästi vähentynyttä suoluontoa, myös estettyä jäljellä olevan suoluonnon tuhoutumista.

Viime vuosina on saatu positiivisia kokemuksia myös korpien ennallistamisesta. Uudellamaalla on kohtalaisen paljon sellaisia korpia, joiden ominaispiirteitä tehdyt ojitukset eivät ole täysin peruuttamattomasti tuhonneet. Ennallistamisselvityksellä voitaisiin edistää korpien suojelua, mikä sopisi METSO-ohjelman jatkotoimenpiteeksi.

Voidaan katsoa, että yhteiskunnalla on velvollisuus korjata luonnolle aiheuttamansa vahingot, mikäli jokin tehty toimenpide osoittautuu hyödyttömäksi tai kannattamattomaksi tai mikäli siitä havaitaan koituneen merkittävää elinympäristöjen harvinaistumista. Ojitusalueiden palauttaminen luonnontilaan olisi tällainen aiheutettuja vahinkoja korjaava toimenpide.

Terhi Toukola, puheenjohtaja, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry.

Lisätiedot:
Markku Koskinen, markku.koskinen@helsinki.fi, 050 595 7275
Sofia Virtanen, sofia_eleonoora
@hotmail.com, 050 328 8238

-> Tiedote 11.4.2006
-> Kuvia Uudenmaan ennallistamiskelpoisista soista

[takaisin Lausunnot-etusivulle]



[ Luonto-Liiton metsäryhmän etusivulle ]