Luonto-Liitto
tiedottaa 11.4.2006 Luonto-Liiton mielestä Etelä-Suomen suoluonnon suojelua pitää lähivuosina tehostaa. Ojituksilta säästyneet suoalueet on huomioitava nykyistä paremmin metsätaloudessa ja muussa maankäytössä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä: tarvitaan myös ojitettujen soiden laajamittaista palauttamista luonnontilaan eli ennallistamista. Luonto-Liitto selvitti kesällä 2005 Uudellamaalla karttatarkastelun perusteella valittujen soiden ennallistamiskelpoisuutta. Kriteereinä selvitystyössä käytettiin pintakasvillisuuden muuttuneisuutta, silmämääräisesti arvioitua puuston tilaa sekä ojien kuntoa. Selvityshankkeen
päätekijä oli metsänhoitajaksi opiskeleva Markku Koskinen.
Hän yllättyi positiivisesti selvityksen tuloksista: Luonto-Liiton
selvitys osoitti myös sen, että vaikka korven vesitalous olisi muuttunut
pahoin, voi se olla luonnonsuojelullisesti arvokas. Selvityksessä ilmeni, että monien, osin ojituksilla pilattujen uusmaalaisten suoalueiden palauttaminen luonnontilaan olisi melko helppoa. Jotkut täysin ojitetutkin suot olivat varsin vähän muuttuneita. On tärkeää huolehtia ainakin siitä, ettei näitä alueita tärvellä kunnostusojituksilla. Etelä-Suomen
soista on suojeltu vain pari prosenttia. Moni suojeltukin suo on osin ojitettu.
Useimmiten on ojitettu soiden laidat, mikä on tuhonnut arvokkaat reunakorvet. Luonto-Liitto on esittänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Rannikon ja Häme-Uudenmaan metsäkeskuksille, että Uudenmaan ennallistamiskelpoiset suoalueet selvitettäisiin kattavasti. Kestävän metsätalouden rahoituslaki mahdollistaa ennallistamishankkeiden rahoittamisen. Myös kunnat ja kaupungit voisivat aktiivisesti selvittää, löytyykö niiden omistamilta mailta ennallistamiskelpoisia soita. Vaikka selvityshanke koskikin vain Uuttamaata, Luonto-Liitto korostaa, että merkittäviä soiden lisäsuojelu- ja ennallistamistarpeita on koko Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa. LISÄTIEDOT: Markku Koskinen, p. 050 595 7275, markku.koskinenluontoliitto.fi |