Venäjän puutulliuudistus antaa Suomen metsäteollisuudelle hyvän tilaisuuden pohtia vaihtoehtoja metsänhakkuille. Luonto-Liiton metsäryhmä esittää, että oletettuun puupulaan etsittäisiin lisähakkuiden sijaan uusia keinoja, kuten puumateriaalin jalostamista sellua ja paperia pidemmälle, paperin puuttomien raaka-aineiden kehittämistä sekä ponnekkaampaa paperinsäästöä ja -kierrätystä.

Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta viidennes on peräisin Venäjältä, mutta puuntuonti on tullien myötä muuttumassa kalliiksi. Metsäteollisuuden ja MTK:n mukaan tuontipuuta on korvattava hakkaamalla enemmän metsiä kotimaassa. Luonto-Liiton metsäryhmä kuitenkin muistuttaa, että Suomen metsiä hyödynnetään jo nyt hyvin intensiivisesti: esimerkiksi kuusta hakataan paikoin yli kasvun, ja voimaperäinen metsätalous on saattanut uhanalaisiksi satoja metsien eliölajeja. Kaavaillut 10-15 miljoonan kuutiometrin vuotuiset lisähakkuut eivät parantaisi luonnon tilaa eivätkä ihmisten virkistäytymismahdollisuuksia metsissä.

Laatupuuhun ja jalostettuihin puutuotteisiin keskittymällä olisi mahdollista vähentää metsien hakkuutarpeita. Puusepänteollisuus ei tarvitse yhtä paljon puuta kuin selluteollisuus. Hitaasti varttuvaa puuta tulisi käyttää etenkin pitkäikäisiin, kestäviin hyödykkeisiin, ei niinkään kertakäyttötuotteisiin.

Myös paperin raaka-aineen valintaa voisi harkita uudelleen. Paperia ei ennen 1800-lukua valmistettu puusta, vaan esimerkiksi ruohovartisista kasveista ja oljista. Maailmalla puuton paperi on edelleen arkea. Kiinassa ja Intiassa 70 prosenttia selluteollisuuden raaka-aineesta saadaan muista kasveista kuin puusta.

Suomessa on 1990-luvulta alkaen tutkittu puun korvaamista peltokasveilla sellun- ja paperinvalmistuksessa. Maatalouden tutkimuskeskuksen koordinoimia tutkimuksia on rahoittanut Maa- ja metsätalousminiteriö. Lupaavimmaksi sellukasviksi on osoittautunut ruokohelpi. Ruokohelvellä voidaan korvata lyhytkuituista puuraaka-ainetta, esimerkiksi juuri venäläistä koivua. Toistaiseksi ruokohelvestä on puhuttu lähinnä bioenergiantuotannon yhteydessä, mutta teknologiaa sellunvalmistukseenkin olisi jo saatavilla.

Ruokohelpeä viljellään Suomessa noin 16 000 hehtaarilla, mutta valtionhallinnon tavoiteviljelyala on 100 000 hehtaaria vuonna 2015. Luonto-Liiton metsäryhmän mielestä tulee selvittää, voidaanko osalla tästä pinta-alasta kasvattaa ruokohelpeä paperinvalmistukseen puuta korvaamaan. Korvaavat sellunlähteet helpottaisivat metsäluonnon ahdinkoa, ja lisäksi agrokuitukasvit saattaisivat synnyttää maaseudulle uusia elinkeinoja.

Luonto-Liiton metsäryhmä odottaa, että uusi hallitus ja eduskunta kantavat vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta. Hakkuiden lisääminen olisi vaikeaa jo kansainvälisten sopimusten takia. Suomi on mm. sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä.


Lisätiedot:

• Anni Kytömäki, Luonto-Liiton metsäryhmä, p. (09) 462 646, anni.kytomaki(@)palokarki.net