Tiedote 1.12.2006

LUONTO-LIITTO VAATII MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KÄYTÄNNÖN TOIMIA

Luonto-Liiton mielestä ympäristöministeriön johdolla valmisteltu "Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma" ei ansaitse strategian ja toimintaohjelman nimityksiä. Näyttää siltä, että Suomi aikoo korvata konkreettiset monimuotoisuuden suojelutoimet pelkällä puheella.

Pitkään ministeriöissä valmistellun strategian ja toimintaohjelman reunaehtona on ollut, ettei nykyisellä kehyskaudella saa aiheutua valtionhallinnollisia lisäkustannuksia. Tästä syystä ohjelmasta puuttuvat kaikki määrälliset tavoitteet.

Suurimmat pettymykset ohjelma tarjoaa metsien, soiden ja pienvesien suojelulle. Käytännössä esimerkiksi kaikki metsiensuojelutoimet kytketään METSO-ohjelman jatkoon. Vapaaehtoisuuteen perustuvia "uusia" suojelukeinoja korostettaessa unohtuu se, että valtaosa tarvittavasta lisäsuojelusta olisi mahdollista toteuttaa valtion, metsäyhtiöiden ja kuntien metsien ennallistavan suojelun avulla. Vapaaehtoiseen suojeluun ja talousmetsien luonnonhoitoon kannustamista ilman konkreettisia tavoitteita ja resurssointeja ei Luonto-Liiton mielestä voi kutsua toimenpiteeksi.

Luonto-Liitto kummeksuu erityisesti sitä, että ohjelman lainsäädäntöä koskevassa osassa ehdotetaan vain luonnonsuojelulain uudelleen arviointia eikä metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen suojelussa pahasti epäonnistuneeseen metsälakiin puututa lainkaan. Muilla kuin ekologisilla perusteilla metsälakiin kirjattu pienialaisuuden kriteeri estää arvokkaiden elinympäristöjen tehokkaan suojelun: biologisin perustein rajatuista elinympäristöistä metsälaki suojaa vain noin seitsemää prosenttia.

Jostakin syystä ohjelmassa ei myöskään puututa millään tavalla valtion Pohjois-Suomen luonnonmetsissä harjoittamiin hakkuisiin, joista on haittaa niin luonnolle, porotaloudelle kuin saamelaiskulttuurillekin.

Soiden- ja pienvesien suojelussa ohjelmasta puuttuu kaikki konkretia. Suoluonnon ja pienvesien osalta lähivuosina pitäisi Luonto-Liiton mielestä toteuttaa maan etelä- ja keskiosiin painottuva mittava suoluonnon ja pienvesien ennallistavan suojelun ohjelma.

Strategiassa ja ohjelmassa nostetaan esille viime vuosien tyyliin toimenpiteiden sijasta monia tutkimustarpeita. Käytännössä ohjelmasta kuitenkin puuttuvat paahdeympäristöjä lukuun ottamatta selvitykset siitä, missä sijaitsevat suojelualueverkoston ulkopuolella olevat arvokkaat laajemmat luontokohteet sekä uhanalaisten lajien suojelemattomat elinalueet. Luonto-Liitto haluaa korostaa näiden kartoitusten suurta merkitystä monimuotoisuuden suojelun edistämisessä.

Toimintaohjelma ei tarjoa mitään uutta myöskään ilmastonmuutokseen varautumiseen. Luonto-Liiton mielestä yksi tärkeimmistä keinoista turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilymistä muuttuvissa ilmasto-oloissa olisi määrällisesti riittävän ja alueellisesti kattavan luonnonsuojelualueverkoston luominen koko Suomeen.

Ohjelman valmistelulle pitäisi Luonto-Liiton mielestä ottaa kunnolla lisäaikaa. Sen lopputyöstössä pitäisi ministeriöiden ja erilaisten luonnonvarojen tehokäyttöön sitoutuneiden etujärjestöjen lisäksi kuulla enemmän tutkijoita ja monimuotoisuuden suojelun asiantuntijoita.

LISÄTIEDOT:

Lauri Kajander, Luonto-Liiton metsäryhmä, 050 538 4189, lauri.kajanderhelsinki.fi