Oriveden oikeussalissa käsitellään tänään syytteitä kuukkelimetsää puolustaneita luonnonsuojelijoita vastaan.

Metsähallitus avohakkasi syystalvella 2004 iäkkäitä havupuuvaltaisia sekametsiä Etelä-Suomessa häviämisvaarassa olevan kuukkelin pesimäalueella Virroilla. Luonnonsuojelijat osoittivat mieltä hakkuita vastaan paikan päällä.

Kuukkeli on paikkauskollinen vanhojen metsien ja korpimetsien lintulaji. Se on Pohjois-Suomessa vielä paikoin melko yleinen, mutta Etelä-Suomessa jo monesta maakunnasta kokonaan hävinnyt. Kuukkeli onkin luokiteltu Suomen eteläpuoliskossa alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi – Pirkanmaalla se on äärimmäisen uhanalainen. Uhanalaistumisen syynä on kuukkelille sopivien elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen tehometsätalouden hakkuissa.

Metsähallitus rikkoi Virtain kuukkelimetsän hakkuissa omia ympäristöohjeitaan, joiden mukaan uhanalaisten lajien elinvoimaiset esiintymät tulee säästää. Ohjeiden mukaan laitoksen olisi tullut myös suunnitella hakkuut huolellisessa yhteistyössä luontopalveluiden ja metsätalouden kesken. Näin ei kuitenkaan menetelty.

- Lintutieteellinen yhdistys on tutkinut kuukkelia tällä alueella vuosien ajan. Silti Metsähallitus ohitti tutkimuksiin perustuvan asiantuntemuksen hakkuissa, pahoittelee Rainer Mäkelä Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä. Hän on syytettynä metsälain rikkomisesta Oriveden oikeudenkäynnissä.

- Hakkuut olivat mielestämme luonnonsuojelulain vastaisia. Lain vaatimus lajien suotuisasta suojelun tasosta edellyttää, ettei minkään lajin luontaista levinneisyysaluetta tahallisesti pienennetä. Metsähallituksen hakkuut vaaransivat kuukkelin esiintymisen koko Pirkanmaalla, sanoo Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juho Kytömäki.

Viranomaisten ja oikeuslaitoksenkin suhtautuminen metsälain rikkomisesta epäiltyihin paljastaa karusti taloudellisen toiminnan ensisijaisuuden korvaamattomiin luonnonarvoihin nähden:
- Joensuun yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että syyttäjälle päätyy vain murto-osa tapauksista, joissa metsälakia epäillään rikotun hakkuissa. Jos tuomioita joskus annetaan, korvaukset jäävät mitättömiksi verrattuna laittomista hakkuista saatuihin tuloihin. Sen sijaan uhanalaisen lajin asuttamaa valtion metsää rauhanomaisella mielenosoituksella puolustaneet aktivistit joutuvat tuomioistuimeen takuuvarmasti. Korvausvaatimuksetkin
ovat aivan eri suuruusluokkaa kuin laittomissa hakkuissa, toteaa syytettynä oleva Kytömäki.

Etelä-Suomen metsiä on suojeltu hyvin vähän, maakunnasta riippuen alle yhdestä kahteen prosenttia. Viranomaisten, metsänomistajien ja metsäteollisuuden ajamassa METSO-ohjelmassa metsien suojelu ei juurikaan lisäänny kokeilu- ja tutkimushankkeita pitemmälle. Viime syksynä eduskunnalle luovutetussa kansalaisvetoomuksessa yli 110 000 suomalaista vaati lisää metsien suojelua Etelä-Suomeen.

LISÄTIEDOT:

• Rainer Mäkelä, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, p. 040 530 8957 (oikeudenkäynnissä Orivedellä)
• Juho Kytömäki, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, p. 040 841 7501 (oikeudenkäynnissä Orivedellä)
• Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace, p. 0400 346 329
• Harri Hölttä, metsäasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 722 9224
  

KUVIA, TIEDOTTEITA, TAUSTAA:
 Luonto-Liiton Riponeva-sivut