Laaja
rintama ympäristöjärjestöjä julkaisi tänään
vision suuntaviivoista Euroopan paperiteollisuuden ohjaamiseksi kestävämmälle
pohjalle Frankfurtissa Paper World -messuilla. Visio on ensimmäinen
järjestöjen koskaan tekemä yhteinen aloite paperiteollisuutta
koskien. Vision on allekirjoittanut 48 järjestöä 21
maasta. Suomesta mukana ovat Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät,
Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF.
Visio
on osoitettu järjestöjen yhteiseksi kannaksi ja keskustelunavaukseksi
niin teollisuudelle, suurille paperinostajille kuin julkiselle vallalle.
Visiossa asetetaan myös konkreettisia kriteerejä vastuulliselle
yritystoiminnalle ympäristön ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen
osalta.
Järjestöt
asettavat viisi tavoitetta kestävälle paperintuotannolle
ja -kulutukselle: paperin kulutuksen vähentäminen, ensiökuidun
käytön vähentäminen eli kierrätyskuidun osuuden
lisääminen, sosiaalisen
kestävyyden takaaminen, vastuullinen kuituraaka-aineen hankinta
ja puhtaan tuotannon varmistaminen.
Kunkin
tavoitteen toteutumiseksi listataan konkreettisia toimia. Paperiteollisuudelta
visio edellyttää muun muassa puun laillisen alkuperän
varmistamista, puunhankinnan lopettamista korkean suojeluarvon metsistä
ja alkuperäiskansojen metsäalueisiin liittyvien oikeuksien
kunnioittamista.
Kaikkia
suomalaisia koskettaa paperinkulutuksen vähentäminen ja
kierrätyskuidun osuuden lisääminen kulutuksesta. Kulutamme
200 kg paperia vuodessa henkeä kohti, mikä on nelinkertaisesti
kaikkien maiden keskikulutukseen nähden. Vision mukaan eurooppalaisten
tulisi vähentää kulutustaan puoleen nykyisestä
pysyäkseen kestävissä rajoissa. Tämän tavoitteen
toteutumiseen voi jokainen kansalainen vaikuttaa mm. kulutustottumuksillaan:
esimerkiksi mainoksista voi kieltäytyä Ei mainoksia tarroin
ja pehmopaperituotteissa kannattaa suosia kierrätyspapereita.
Myös yritykset voivat vähentää paperinkulutustaan
säästeliäällä tulostamis- ja kopiointikäytännöillä
ja sähköisillä arkistointijärjestelmillä.
Suomalaiselta
paperiteollisuudelta visio edellyttää etenkin toimia puunhankinnan
ekologisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Kiitosta Suomen paperiteollisuus
saa typpi- ja rikkipäästöjensä voimakkaasta leikkaamisesta.
Suomalaisten ympäristöjärjestöjen näkemyksiä
paperivision asettamista haasteista suomalaiselle paperiteollisuudelle
Matti
Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace:
- Vision peräänkuuluttama vastuullinen puunhankinta
tarkoittaa muutoksia StoraEnsolle, UPM:lle ja Metsä-Botnialle.
Pohjois-Suomessa tämä koskisi mm. Inarin kiistametsiä.
Näistä metsistä teollisuuden ei tule hankkia puuta.
Saamelaisten kotiseutualueella valtion vanhojen metsien hakkuut haittaavat
perinteisen poroelinkeinon harjoittamista. Hakkuilla pilataan ihmisten
työllisyyttä ja toimeentuloa. Suurin osa hakatusta puusta
päätyy paperiteollisuuden sellukattiloihin, joissa saamelaisalueen
kiistametsien puut kattavat vain muutaman prosentin puuntarpeesta.
Paperiteollisuus pärjäisi hyvin ilman näitä ikimetsien
aihkien latvuksia ja mutkaisuuden takia sahapuuksi kelpaamattomia
Lapin petäjiä.
Olli
Manninen, Luonto-Liiton metsäryhmä:
- Pohjois-Suomessa on valtion mailla edelleen suojeluohjelmien ulkopuolelle
jääneitä erittäin arvokkaita vanhoja metsiä.
Suurimmat ja luonnontilaisimmat näistä sijaitsevat Pohjois-Lapissa
Sodankylän,
Kittilän, Savukosken, Sallan ja Inarin kunnissa. Hakkuut näissä
metsissä vaarantaisivat Suomen maineen kestävän metsätalouden
harjoittajana ja tuhoaisivat peruuttamattomasti suomalaista
alkuperäisluontoa.
Harri
Hölttä, metsäasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto:
- Myös Etelä-Suomi on puunhankinnan kannalta ongelmallista
aluetta. Systemaattisia selvityksiä suojelullisesti arvokkaiden
metsien sijainnista ei ole tehty, jonka seurauksena niitä tuhoutuu
hakkuissa. Selkeänä ratkaisuna olisivat näiden alueiden
kartoittaminen ja metsiensuojeluohjelman laadinta, joita metsäyhtiöidenkin
kannattaisi tukea.
Harri
Karjalainen, metsäpäällikkö, WWF Suomi:
- Suomen paperiteollisuuden puuraaka-aineesta yhä merkittävämpi
osa tuodaan Venäjältä, jossa laajana ongelmana ovat
laittomat hakkuut. Laittomat hakkuut merkitsevät menetettyjä
hakkuutuloja Luoteis-Venäjän aluetalouksille ja polkevat
puun hintaa markkinoilla. Maailman johtavana paperintuottajana Suomen
metsäteollisuuden tulee edelleen kehittää puun alkuperän
seurantajärjestelmiään, joilla varmistetaan paperin
raaka-aineen laillinen alkuperä.
Otto
Miettinen, metsävastaava, Maan ystävät:
- Suomalaisen teollisuuden raaka-aineen alkuperä on kasvavassa
määrin tropiikissa, jossa paperiteollisuus mm. hävittää
sademetsiä ja luo maakiistoja paikallisväestön kanssa.
Kestämättömällä tavalla toimivilta
yrityksiltä esimerkiksi Indonesiasta ei tule hankkia sellua.
Suomalaisyhtiöiden toiminta ulottuu myös Euroopan ulkopuolelle.
Esimerkiksi Indonesian sellua tuodaan jatkuvasti Eurooppaan ja eurooppalaisten
omistamille paperitehtaille. Indonesian selluteollisuus hävittää
sademetsiä, käyttää laitonta puuta ja polkee paikallisten
maaoikeuksia. Tämänkaltaisten häikäilemättömien
tuottajien sellun käyttö on lopetettava.
Lisätietoja:
- Greenpeace: Matti Liimatainen, 0400 346 329, matti.liimatainen
nordic.greenpeace.org, www.greenpeace.fi/metsa
& www.greenpeace.org
-
Luonto-Liitto: Olli Manninen, 050 594 0429,olli.manninenluontoliitto.fi,
www.luontoliitto.fi/metsa
-
Maan ystävät: Otto Miettinen, paikalla julkistamistilaisuudessa
Frankfurtissa, 050 5514 026, www.maanystavat.fi/metsa
-
Suomen Luonnonsuojeluliitto: Harri Hölttä, 040 722
9224, holttasll.fi,
www.sll.fi
-
WWF: Harri Karjalainen, 040 563 7179, harri.karjalainen@wwf.fi,
www.wwf.fi/ymparisto/metsat/paperiteollisuus
Ympäristöjärjestöjen
paperivisio on nähtävissä Internetissä osoitteessa:
www.luontoliitto.fi/metsa/paperivisio/
Visiomateriaalia
myös Taiga Rescue Networkin sivuilla www.taigarescue.org/paper