Luonto-Liitto tiedottaa 11.1.2005

TALOUSMETSIEN LUONNONHOITOA ARVIOITAVA PUOLUEETTOMASTI
- metsätalous valvoo itse itseään

Suomalaiseen metsätalousjärjestelmään kuuluu se, että metsätalouden toimijat vastaavat huomattavalta osin myös metsätalouden monimuotoisuusvaikutusten arvioinnista. Keskiviikkona 12.1. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio esittelee jokavuotiseen tapaan tuoreet luonnonhoidon laadun seurantatulokset
ja koosteen 10 vuoden seurantajaksolta.

Luonto-Liitto kaipaa puolueetonta tietoa siitä, kuinka arvokkaat luontokohteet todellisuudessa säilyvät metsänhakkuissa ja ojituksissa.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa ollaan Suomessa keskitytty viime vuosina hakkuiden yhteydessä säästettäviin yksittäisiin puihin ja pienialaisten luontokohteiden huomiointiin. Näitä toimenpiteitä yhdessä vesiensuojelun kanssa kutsutaan talousmetsien luonnonhoidoksi. Nykymuotoisen luonnonhoidon merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden suojelulle on rajallinen.

- Säästöpuilla ja usein avohakkuisiin rajautuvilla sirpalesäästiöillä ei saada aikaan laajoja kokonaisuuksia, joita metsäluonnon monimuotoisuus nimenomaan tarvitsisi, muistuttaa metsävastaava Juho Kytömäki Luonto-Liitosta.

- Tapion huomisen tiedotustilaisuuden viesti on kokemuksesta helppo ennustaa, sanoo Luonto-Liiton suojeluasiantuntija Keijo Savola.
- Tilaisuudessa kerrotaan, että kaikki menee talousmetsissä jatkuvasti parempaan suuntaan. Arvokkaat luontokohteet säilyvät heidän mukaansa hyvin eli ennallaan tai lähes ennallaan 95-prosenttisesti eikä isompia ongelmia ole, hän jatkaa.

- Todellisuus maastossa on kuitenkin toinen, Savola kertoo.
- Esimerkiksi biologisesti arvokkaita puronvarsia hakataan edelleen osana normaalia toimintaa vain muutaman metrin suojavyöhykkeellä tai jopa ilman. Vastaavasti korpia tuhoutuu edelleenkin kohtuuttoman paljon. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että suomalaisen luonnonsuojelukeskustelun yksi keskeinen kohde eli lahopuustoiset vanhat metsät säilyisivät ilman varsinaista metsiensuojeluohjelmaa, toteaa Savola.

Harva tuntee kriteerejä, joihin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tulokset perustuvat. Ennallaan tai lähes ennallaan säilyneeksi arvioidaan sellainenkin kohde, joka on hakattu luontotyypin reunaan asti ilman
suojavyöhykettä. Pienilmaston muuttuminenkaan ei pudota kohdetta pois hyvin säilyneiden joukosta.

- Tapion ennallaan tai lähes ennallaan säilyneiksi luokittelemat kohteet ovat nekin siis eriasteisesti vaurioituneita, Juho Kytömäki huomauttaa.

- Tapio on kytkeytynyt liian läheisesti metsätalouden harjoittamiseen. Olisi järkevää, että luonnonhoidon laatua arvioisivat esimerkiksi riippumattomat yliopistot, ehdottaa Keijo Savola.

LISÄTIEDOT:

Suojeluasiantuntija Keijo Savola, (09) 684 44 214, savola(@)sll.fi
Metsävastaava Juho Kytömäki, 040 841 7501, juho.kytomaki(@)luontoliitto.fi

www.luontoliitto.fi/metsa