Luonto-Liiton tavoitteet metsäpolitiikassa

• Suotuisa suojelun taso metsäisille luontotyypeille ja niiden lajeille
  
  
• Lajiston ja suomalaiselle luonnolle tyypillisen maiseman säilyttäminen tuleville sukupolville
  
  
• Että ihminen ei toimiessaan metsissä taloudellisesti tuottavasti aiheuttaisi kohtuutonta haittaa muille lajeille ja tuleville sukupolville

Suotuisa suojelun taso

EU:n luontodirektiivi ja Suomen luonnonsuojelulaki vaativat suotuisaa suojelun tasoa luontotyypeille ja lajeille. Suotuisa suojelun taso on määritelty seuraavilla kolmella kriteerillä:

1. Luontotyypin luontaisen levinneisyyden sekä alueiden, jossa ko. luontotyyppiä esiintyy, on oltava vakaita tai laajenemassa.

2. Sellaisten erityisten rakenteiden ja toimintojen, jotka ovat tarpeen ko. luontotyypin säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, on oltava olemassa, ja niiden on säilyttävä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

3. Alueelle luonteenomaisten lajien suojelun tason on oltava suotuisa.

Mikään mainituista kriteereistä ei täyty esimerkiksi Suomen luonnonmetsien tapauksessa. EU:n luontodirektiivissä boreaalinen luonnonmetsä eli "vanha metsä" on priorisoitu luontotyyppi, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana tai palauttaa ennallistamalla.

Metsien käytön taloudelliset, sosiaaliset ja luonnon arvot Suomessa

Taloudelliset arvot

• Taloudellista arvoa on sekä metsien raaka-aineiden hyötykäytöllä että metsien suojelulla.
• Metsien suojelun taloudellisia haittoja on Suomessa tunnetusti liioiteltu ja hyötyjä vähätelty. Sekä metsiensuojelun haitoista että hyödyistä on saatavilla melko vähän tutkimustietoa.

Metsiensuojelun taloudelliset hyödyt

• Uusimpien matkailua ja virkistyskäyttöä koskevien tutkimusten valossa on selvää, että metsiensuojelun taloudellisia vaikutuksia ei tule enää tarkastella ainoastaan metsätalouden näkökulmasta.
• Metsäntutkimuslaitoksen monivuotisten tutkimusten mukaan esimerkiksi valtion retkeilyalueiden virkistyskäytön arvo on yli kaksinkertainen verrattuna alueiden kustannuksiin eli käytetyn budjettirahoituksen ja metsätalouden tuottomenetysten summaan. Myös kansallispuistojen arvioidut virkistyshyödyt ylittävät selvästi puistojen kustannukset.

Metsiensuojelun sosiaaliset hyödyt

• Suomalaisista noin 60 % on käynyt joskus retkeilyalueella tai kansallispuistossa, ja esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa vierailee noin 80 000 ihmistä vuodessa. Selvästi yli puolet haastatelluista vierailijoista on tutkimuksissa ilmoittanut tärkeimmäksi maksuhalukkuusmotiivikseen alueiden kulttuuri- ja luonnonarvojen säilyttämisen jälkipolville tai alkuperäisen luonnon suojelun.

Metsäluonnon arvo

• Metsäluonnon biologinen monimuotoisuus: lajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuus.
• Metsäluonnon biologiseen monimuotoisuuteen liittyy myös taloudellisia arvoja kuten luonnon puskurikyky ympäristön muutoksia vastaan, geneettisen monimuotoisuuden hyödyntäminen sekä turismi.
• Metsäluonnon arvo on myös maiseman arvoa ja monimuotoisuutta.
• Metsäluonnolla on myös itseisarvo ja ihmisillä moraalinen ja eettinen vastuu olla kohtuuttomasti tuhoamatta muiden lajien elinmahdollisuuksia sekä säilyttää mahdollisuudet elämään ja luontoon myös tuleville sukupolville.