Ympyränmuotoinen,
kaksiosainen, alle 50-hehtaarinen suo, jonka keskellä on laaja
kivennäismaasaareke. Suotyypit ovat enimmäkseen melko karuja,
isovarpurämeestä keidasrämeeseen. Reunoilla on ollut
korpisia suotyyppejä, mutta ne ovat muuttuneet ojitusten vuoksi
turvekankaiksi. Reunojen ojittamisesta huolimatta suon keskiosiin
on jäänyt laaja ojittamaton osa, joka on kuitenkin hieman
kuivunut sen reunaan tunkeutuvien ojien takia. Ojitetut alueet ovat
länsi- ja pohjoisosissa muuttuneet melko vähän, ja
ovat muodostumassa lähinnä varputurvekankaiksi. Eteläosissa
on pidemmälle muuttuneita puolukka- ja mustikkaturvekankaita
ja koillisosissa vaihtelevasti muuttuneita varpu- puolukka- ja mustikkaturvekankaita.
Koillisosista lähtee itään päin haara, jossa on
sarja erilaisia pienialaisia, melko reheviä turvekankaita. Osalla
niistä on tehty kunnostusojituksia.
Gillermossenin
kaakkoisosa on valuma-alueeltaan erillinen nimeämätön
suo, joka on kauttaaltaan ojitettu ja muuttumassa hitaasti varputurvekankaaksi.
Siitä lähtee itään haara, joka on varsin rehevä,
eli suot ovat ojien vaikutuksesta muuttuneet mustikka- ja ruohoturvekankaiksi.
Haaran puustoon sisältyy mm. joitakin järeitä haapoja
ja tervaleppää, ja maapuita on kertynyt muutamia.
Selkein
kokonaisuus ennallistamista ajatellen olisi suon länsiosa, josta
osa on jäänyt ojittamatta. Sen ennallistaminen olisi luultavasti
melko helppoa, koska ojat ovat huonossa kunnossa ja ojamaat ovat vielä
näkyvillä. Tämä olisi järkevää
myös siltä kannalta, että näin estettäisiin
luonnontilaisen osan muutoksen eteneminen. Kaakkoispuolisen suon ennallistaminen
olisi myös varmaankin mahdollista ojien tukkimisella ja puuston
harventamisella. Koillis- ja itähaarojen ennallistaminen olisi
suuren muuttuneisuuden ja osin tehdyn ojaverkoston kunnostuksen vuoksi
vaikeaa, mutta toisaalta suotyyppien rehevyyden vuoksi järkevää.
[Takaisin
Kirkkonummi-pääsivulle]
[Takaisin
Uudenmaan suot -pääsivulle]