Vanhojen metsien hakkuita valtionmailla: Tapaus Pohjois-Karjala 1996-1997

Selkeää näyttöä suojeluohjelmasta hylättyjen metsien luonnonarvoista.Metsähallituksen puheet ja teot törkeässä ristiriidassa. Hakkuut jatkuvat vuonna 1997...

Etelä-Suomen valtion vanhojen metsien suojeluohjelmasta jätettiin poliittisin perustein pois tuhansia hehtaareja arvokkaita aarniometsiä Pohjois-Karjalan ja Etelä-Kainuun alueilla. Lopulliset päätökset tehtiin syksyllä 1996.

Vaikka alueiden luonnonarvoista on kerätty tietoa vuosien ajan niin viranomaisten kuin vapaaehtoisten luonnonharrastajienkin toimesta, päättivät Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto teettää satunnaisesti valituilla yhdeksällä suojeluohjelman ulkopuolelle jääneellä kohteella lyhyet inventoinnit, jotta suojelun ulkopuolelle jääneiden alueiden arvosta saataisiin lisätodisteita. Inventointien tuloksista pyydettiin lausunnot Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Heikki Kotirannalta ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomo Niemelältä.

Tutkijat vahvistivat alueiden luonnonsuojeluarvot. Oheisten valokuvien alla on otteita dosentti Niemelän lausunnosta. Tutkija Kotirannan lausunto on ohessa kokonaisuudessaan.

Inventoiduista alueista on hakattiin syksyn aikana osittain kolme ja joulukuussa yksi kohde kokonaan. Lisää hakkuita on suunnitteilla kevätkaudelle 1997.

Metsähallituksen julistukset ovat laitoksen 1996 julkaisemasta esitteestä "Muuttuva metsätalous". Esite on julkaistu myös mm. englanniksi ja saksaksi.

 

Alimmaiset Verkkojärvet, Valtimo, syyskuu 1996

"Alueen suojeluarvoa todistavat mm. useat liito-oravareviirit.. Alueesta saamani perustiedot tukevat ehdottomasti tämän pienen metsän suojelua.." Dosentti Tuomo Niemelä, Helsingin yliopisto.

"Metsätalous ei saa vaarantaa luonnon monimuotoisuutta. Koko metsähallituksen henkilökunta on koulutettu ottamaan huomioon metsän luontoarvot päivittäisessä työssään." Metsähallitus, 1996.

  Kuvien copyright: Eberhard Weckenmann fotograf / 20459 Hamburg / Kuhberg 8b

Kaihlavaara, Nurmes, marraskuu 1996

"..Vanhojen, luonnontilaisten metsien tunnuslajeja on paljon...Jo lyhyt havaintojakso on paljastanut niin edustavan lajiston, että monet maamme kansallispuistot jäävät siitä jälkeen." Dosentti Tuomo Niemelä, Helsingin yliopisto

"..uhanalaisten lajien elinympäristöt eli avainbiotoopit jätetään metsätaloustoiminnan ulkopuolelle tai käsitellään luontoarvoja lisäävällä tavalla." Metsähallitus, 'monimuotoinen metsätalous', 1996.

Kuva: Harri Holttä/Luonto-Liitto