Hakkuita Etelä-Suomen aarniometsissä, helmikuu 1998. Katajasuo, Vieremä

Vieremän Katajasuon aluetta helmikuussa 1998 kuvattuna

Vasemmalla: hakkuita odottavaa vanhaa metsää, yläkuva: Metsähallituksen hakkuujälkeä. Ympäristöministeri Pekka Haaviston mukaan Metsähallituksen hakkuutyyli on nykyisin niin hempeää, että viranomaiset harkitsevat FSC-sertikaatin hakemista Metsähallituksen puulle!

Kuvat: Kalle Ruokolainen

Hakkuita Naturaan esitetyllä alueella

Metsähallitus aloitti tammikuussa 1998 hakkuut Talaskankaan luonnonsuojelualueen eteläreunalla Katajasuon alueella. Etelä-Suomen arvokkaimpiin metsiensuojelualueisin kuuluvan Talaskankaan lähistön vielä suojelemattomia pieniä suo- ja metsäalueita on ehdotettu Natura-ohjelmaan Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnoissa.

Metsähallituksen metsätalousyksikkö ei suunnitellut hakkuita yhteistyössä luonnonsuojeluyksikkönsä ja paikallisen ympäristökeskuksen kanssa. Kuitenkin laitos on luvannut pyrkiä menettelemään näin sellaisilla kohteilla joilla on erityisiä luontoarvoja tai joita kohtaan ympäristöjärjestöt ovat osoittaneet vaatimuksia.

Vaikka laajennusalueista oli neuvoteltu ympäristöministeriön ja metsähallituksen kesken maaliskuussa 1997, metsähallitus väittää ettei se tiennyt luonnonsuojelujärjestöjen vaatimuksista. Kokouksessa olivat edustettuina Metsähallituksen luonnonsuojelu- ja metsätalous usean työntekijän voimin. Lisäksi kokousmuistio toimitettiin laajalla jakelulla metsähallituksen alueyksiköille.

Metsähallituksen luonnonsuojeluyksikkö oli tehnyt jo kesällä 1996 selvityksiä alueen luonnonarvoista. Raportin mukaan nyt hakattavilla alueilla esiintyi mm. Kuopion läänissä vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi luokiteltava kuukkeli. Kuukkelista ovat tehneet havaintoja muutkin alueella liikkuneet luonnonharrastajat.

Talaskankaan ympäristön alueista on myös tehty IBA (Important Bird Areas) - projektin linnustoselvityksiä yhdessä ympäristöviranomaisten ja lintuharrastajien kesken.

Metsähallituksen selitykset

Metsähallituksen Itä-Suomen ympäristöpäälikkö on jo tarjonnut selityksenä, ettei paikallisella metsätalouden suunnittelijalla ollut tietoa siitä että aluetta olisi esitetty Naturaan. Edelleen ympäristöpäällikön mukaan alueella "ei ole havaittu missään vaiheessa erityisiä arvoja kenenkään toimesta".

Alueen luonnonarvoja kesällä 1996 selvittäneen tutkijan mukaan "perusongelma on ilman muuta se, että Metsähallituksen talous- ja puistopuoli eivät kommunikoi riittävästi keskenään".

Milloin Metsähallitus oppii..?

..että olemassaolevien luonnonsuojelualueiden lähistöllä tehtävät hakkuut kiinnostavat aina luonnonsuojelujärjestöjä ja niistä on ilmoitettava niin paikallisille kuin kansallisille luonnonsuojelujärjestöille jo hakkuiden suunnitteluvaiheessa.

..että myös laitoksen omaan luonnonsuojeluyksikköön on oltava yhteydessä ennen hakkuusuunnitelmien laatimista luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen.

..että arvokkaiden metsien hakkuut eivät jää paljastumatta.

Vuosi 1998 on Talaskankaan juhlavuosi

Syksyllä 1998 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Talaskankaan alueen suojeluun johtaneen prosessin alkamisesta. Silloin luonnonsuojelujärjestöt, tutkijat, paikalliset asukaat ja biologian opiskelijat liittoutuivat Talaskangas-liikkeeksi vastustamaan Metsähallituksen hakkuita. Lisätietoja: kunnas(@)sll.fi

Talaksen hakkuut englanniksi (lyhyesti) klikkaa tästä jos haluat nähdä yhden kuvan lisää.


LUONTO-LIITON METSÄPÄÄSIVU I TIEDOTTEET I VENÄJÄN METSÄT I HAKKUURAPORTIT I MALAHVIA I
UHANALAISET METSÄKOHTEET I ETELÄ-SUOMEN METSÄT I YHTEYSTIEDOT I AIHKI-LISTA I IN ENGLISH
Luonto-Liiton metsäsivujen ylläpito: metsaweb(@)luontoliitto.fi
Sivut optimoitu 4.0 ja uudemmille selaimille
Luonto-Liiton pääsivulle