 |
|
NEULANEN
2/2005 Neulanen palaa tauolta! Hurraa! Tästä numerosta tuli Metsähallitus-painotteinen, mutta syyttömiä me siihen olemme. Metsäuutisia Pikku-uutisia
Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb |
luontoliitto.fi
|
METSÄUUTISIA |
|
Metsähallitus sooloili - ja sanomistahan siitä tuli... ...niin etelässä Metsähallitus on nyt mielestään inventoinut ja suojellut valtionmaiden arvokkaat metsäkohteet Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa (eli ns. METSO-alueella). Luontojärjestöissä ollaan täysin eri mieltä. Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto paljastivat tiedotustilaisuudessaan 15.11., että Metsähallitus on jättänyt runsaasti arvokkaita kohteita suojelematta ja jopa kokonaan inventoimatta. Metsähallitus laati omat, tiukemmat kriteerit alueiden valinnalle, vaikka sen piti käyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n luonnonsuojelubiologisia kriteerejä. Nyt yksityismailta ostetaankin valtiolle suojeluun metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan heikompia kuin jotkin valtion omat, suojelemattomat metsät. Näin on ilmeisesti käynyt jo ainakin Pohjois-Karjalassa. Luontojärjestöjen mielestä Metsähallituksen toiminta uhkaa koko METSO-ohjelman uskottavuutta. Metsähallitus löysi METSO-alueelta vain viitisen tuhatta hehtaaria uutta suojeltavaa. Se on alle puoli prosenttia valtion talousmetsien pinta-alasta. Niitä on METSO-alueella yli miljoona hehtaaria. Luontojärjestöjen pitkän tähtäimen tavoite on, että valtionmaille perustetaan laajoja suojelualuekokonaisuuksia. Ensiaskel olisi turvata kaikkien tällä hetkellä arvokkaiden kohteiden säilyminen. Tähän olisi METSO-inventointien yhteydessä ollut hyvä mahdollisuus, mutta Metsähallitus jätti sen käyttämättä. Järjestöt esittivät tiedotustilaisuudessa myös, että Metsähallituksen METSO-toimet tulee vielä arvioida ja selvittää perusteellisesti ja puolueettomasti. Arvion tekijän pitää olla riippumaton taho, kuten Suomen ympäristökeskus. Lisätietoja:
|
 |
|
...kuin pohjoisessa Joulun viettomme alkaa jo kesäkuussa, Possulla silloin on hehtaarit suussa
Seuraavissa lauseissa "noin"-sana alkoi näet tarkentua: metsämaata alasta olikin vain reilu puolet eli 55 000 hehtaaria, josta siitäkin jo puolet oli aiemmin rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Suojellun metsän määrä siis lisääntyy ehkä noin 20 000 hehtaarilla. Vaikka eletään jo pikkujoulukautta, Metsähallitus ei ole vieläkään kertonut, missä nuo nyt suojeltavat metsät sijaitsevat. Possu - sen MH teurastaa Metsähallituksen ilmoitus suojeltavista alueista lopetti Pohjois-Suomen metsien suojelun lisäämistä varten aloitetun dialogiprosessin. Dialogia MH:n, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kesken oli ehditty käydä jo kaksi vuotta.
Suojeluun päätyi mielivaltainen valikoima metsäkohteita. Neuvottelut oli aloitettu pienimmistä ja helpoimmista kohteista, ja monet kaikkein arvokkaimmista kohteista jäivät kokonaan päättämättä. Suojelematta jää siis useita suuria kohteita, kuten Sodankylän Peurakaira ja Kittilän Pokka-Pulju (kuvissa). Ja lapset laulaa: Possu-diili on kelvoton Luontojärjestöjen
tutkimuksissa dialogiprosessin kohteista löytyi yli 10 000 uhanalaisen
ja silmälläpidettävän lajin esiintymää. Monet näistä ovat joutumassa
hakkuisiin. Lisätietoja:
|
|
Metsähallitus
tiedotti kesäkuussa päättäneensä siirtää Pohjois-Suomessa (Possu) "noin
100 000 hehtaaria metsiä ja niitä ympäröiviä soita ja muita metsäisiä
alueita pysyvästi pois metsätalouskäytöstä". Seuranneen uutisoinnin
perusteella tiedotetta ei juuri tämän pidemmälle oltukaan luettu. 
Luonnonsuojelujärjestöt
ovat kesäkuusta lähtien kritisoineet luonnonsuojelun kannalta huonoa
päätöstä. Metsähallituksen lopetuspäätös oli yksipuolinen ja äkkinäinen,
eikä sillä ole järjestöjen hyväksyntää. Suojelematta jäi jopa kirveenkoskemattomia
aarniometsiä. |
Otteet
kovenevat Ylä-Lapissa Vaadittiin YK:n ihmisoikeuskomitean suositus sai Metsähallituksen noudattamaan lakia ja keskeyttämään hakkuut Inarin Nellimissä, saamelaisporonhoidon kannalta tärkeissä laidunmetsissä. Tämäkin tapahtui vasta viiveellä. YK:n suositus saapui jo ulkoministeriöön 14.11., mutta hakkuut lopetettiin vasta kaksi päivää myöhemmin. Siinä välissä Metsähallitus ehti aloittaa uudet hakkuut ja jatkaa vanhoja. Lain mukaan poronhoitoalueella valtion maata "ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle" ja "suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa". Metsähallitus
hakkaa kuitenkin saamelaisalueella laidunmetsiä saamelaisporonhoitajien
vastustuksesta huolimatta. Hakkuut eivät myöskään ole kansainvälisten
sopimusten mukaisia. Ennen ihmisoikeuskomitean päätöstä Lapin käräjäoikeus kielsi lokakuussa Metsähallituksen hakkuiden jatkamisen Nellimissä. Kanteen nostaneet kolme poromiestä eivät kuitenkaan pystyneet maksamaan ehtona olevaa, Metsähallituksen vaatimaa miljoonan euron vakuussummaa. Metsähallitus siis jatkoi hakkuita. YK:n suositus
kuitenkin vihdoin tepsi Metsähallitukseen, ja hakkuut Nellimissä ovat
pysähdyksissä. Hakkuut ovat siis Nellimissä pysähdyksissä. Kovat otteet ovat kuitenkin käytössä muutoin. Saamelaisia poronhoitajia on tiettävästi alettu uhkailla ja häiritä. Muualla saamelaisalueella Metsähallitus jatkaa vanhojen metsien ja tärkeiden laidunmetsien hakkuita.
|
|
|
PIKKU-UUTISIA
Kuuden luontojärjestön yhteinen Metsävetoomus 2005 -kampanja huipentui syyskuussa., kun vetoomus allekirjoituksineen luovutettiin eduskunnalle 13.9. Allekirjoittajia oli lopulta peräti 110 641. Vetoomuksessa vaaditaan 10 % eteläisen Suomen metsistä suojeltavaksi. Monelle allekirjoittajalle tuntui olevan suuri yllätys, että suojelutilanne on tällä hetkellä niinkin ala-arvoinen: 1-2 % kampanja-alueen metsistä suojeltu.
Nyt toimeen! Metsiensuojelun lisäämiselle on kansalaisten tuki. Metsävetoomus 2005 -kampanjan sivut: www.metsavetoomus.fi
FSC etenee Suomessa, mutta... FSC-sertifiointi liikahti Suomessa hitusen eteenpäin: Stora Enso järjesti "ryhmäsertifioinnin" kolmelle eteläsuomalaiselle suurmaanomistajalle. Nyt FSC-sertifioituja metsiä on Suomessa noin 10 000 hehtaaria. Kuulostaa sinänsä hyvältä. Samaan syssyyn Stora Enso kuitenkin hilautti itsensä mukaan Suomen FSC-yhdistyksen hallitukseen. Metsäalan sammakkomieskykyjä ei tarvita: on syytä epäillä, että seuraavaksi yhtiö haluaisi heikentää Suomen FSC-standardia. Tästä on saatu jo viitteitä. Neulasen toimitus seuraa tilannetta. FSC:tä pidetään olemassaolevista metsäsertifikaateista yleisesti parhaana luonnon ja esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksien kannalta.
Aarniometsän hakkuu on edelleen sallittua - jopa Etelä-Suomessa
Luonto-Liitto sai sivuista jo kiukkuista palautetta Keski-Suomen metsäkeskuksesta. Siellä ei pidetty muotoilusta: "Metsäkeskus ei piitannut luonnonarvoista." Neulasen toimituksen mielestä muotoilu on paikallaan ja totuudenmukainen - kuvat kertovat kaiken (kuvassa yllä Pikkuviita hakkuiden jälkeen - on aukolla kokoa).
Tampereen vanhat metsät selvitetty - entäs nyt? Tampereen kaupunki teki "vanhojen metsien selvityksen" omistamillaan metsäalueilla. Selvitys koski virkistys- ja retkeilymetsiä, ei talousmetsiä. Noin viiden tuhannen tutkitun hehtaarin joukosta "vanhaa metsää" löytyi 1200 hehtaaria. Kriteerinä käytettiin lähinnä puuston ikää. Täydentäviä kriteerejä olivat muun muassa varsinaiset luonnonarvot. Hieno homma, että selvitys tehtiin. 1200 hehtaaria metsää on paljon. Ongelma on kuitenkin siinä, että toistaiseksi sillä ei ole mitään seurauksia. Ei ole olemassa mitään päätöstä tai tietoa siitä, mitä Tampereen "vanhoille metsille" nyt tapahtuu. Kaupungin metsäosaston mukaan kaikkia löytyneitä vanhoja metsiä ei suinkaan olla jättämässä hakkuiden ulkopuolelle. Selvityksessä oli myös muita ongelmia. Vaikka kaupunki kertoi projektin toimivan pohjana muulle maankäytön suunnittelulle, selvityksestä jätetiin joitakin kohteita pois esimerkiksi mahdollisten kaavamuutosten ja rakentamisen vuoksi. Selvityksen esittely Tampereen kaupungin nettisivuilla: www.tampere.fi/ymparisto/metsat/vanhatmetsat
Erityisesti hakattavia lajeja? Suomen laissa määritellään sekä uhanalaiset että erityisesti suojeltavat lajit. Uhanalaisten lajien luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on lailla kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat. Laissa piilee valitettava porsaanreikä. Kun ei tiedetä lajien olemassaolosta, eivät hakkuut ole rikos. Erityisesti suojeltavia lajeja ei löydy, jos niitä ei etsitä. Metsähallitus esimerkiksi ei automaattisesti inventoi esimerkiksi vanhoja, luonnontilaisia metsiä ennen niiden hakkuita, vaikka ne ovatkin potentiaalisia erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjä. Hakattu metsä ei paljon kodittomaksi jääneitä erityisesti suojeltavia lajeja auta. Metsähallitus on tänä syksynä hakannut erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjä mm. Inarin Kessissä. Kessin alue on Euroopan laajimpia luonnontilaisia mäntymetsäerämaita. Osa Kessin metsistä kuuluu Vätsärin erämaa-alueeseen, mutta kolmannes alueen vanhoista metsistä on talousmetsäalueilla. Myös erämaan sisällä aiotaan hakata. - Kessin tyyppiset karut männiköt ovat Euroopan mittakaavassa harvinaisia. Alueelle sopeutuneiden lajien on vaikea löytää elinympäristöä muualta. Alueen hakkaamattomat metsät tulisi jättää hakkaamatta, erikoistutkija, dosentti Heikki Kotiranta Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. SLL 26.10.05
Metsähallitus hakkaa lain suojelemia uhanalaisia Kessissä
Suojeltavien ja rauhoitettujen lajien luettelo uudistuu Luonnonsuojeluasetuksen muutos astuu voimaan 1.1.2006. Muutoksella saatetaan ajan tasalle luettelot rauhoitetuista, uhanalaisista, erityisesti suojeltavista sekä EY:n luontodirektiivin lajeista. Asetuksessa uhanalaisten eliölajien luettelo kasvaa yli sadalla lajilla. Rauhoitettujen lajien luettelosta sen sijaan poistuvat muun muassa sinivuokko, tyrni ja kataja. Esimerkiksi sinivuokon kerääminen myyntiin ei siis enää ole kielletty. Luonnonasetuksen muutokseen sisältyy myös huumoria: "ulkomainosten sääntelyä koskeva pykälä kumotaan. Kaikki ulkomainontaa koskevat säännökset on jo aiemmin tehdyllä luonnonsuojelulain muutoksella päätetty siirtää ensi vuoden alussa voimaan tulevaan maantielakiin. Nyt kumottavassa asetuksen pykälässä on mm. määräaika, jonka mukaan tiettyjä tilaisuuksia, kuten vaaleja koskevat mainokset, saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen kyseistä tilaisuutta"... Lisätietoja ympäristöhallinnon sivuilla www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=159430&lan=fi
|
|
Vetoomuskampanja
ei päättynyt kaikessa hiljaisuudessa: 19.9. oli vuorossa Metsän ääni
-mielenosoituskulkue Helsingissä. Pari sataa luonnonsuojelijaa marssi
Rautatientorila ympäristöministeriön eteen Kasarmikadulle. Jokainen
osallistuja edusti yhtä uhanalaista tai Suomesta jo hävinnyttä metsälajia.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ei raikuvista pyynnöistä huolimatta
tullut keskustelemaan mielenosoittajien kanssa. 
Jos
suomalaismetsää ei ole suojeltu, saa sille tehdä käytännössä mitä vain.
Pikkuviidan metsä Keski-Suomessa Keuruulla koki kovia tänä vuonna: metsän
paikalla on nyt kymmenien hehtaarien aukko. Pikkuviita oli Etelä-Suomen
mittapuulla todellista aarniometsää. Käy katsomassa klassisia ennen-jälkeen
-kuvia osoitteessa |
Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb >
Metsäuutiskatsausten etusivulle |
 |