Esitämme,
että Tornator Oy suojelee omalla päätöksellään
yhteensä noin 100 hehtaaria metsää Iilijärven
ja Vällynvuoren Natura 2000 -alueiden lähistöllä
Toivakan kunnan alueella. Metsäalue sisältyy Päijänteen
ekologisesti arvokkaaseen suuralueeseen.
Touko-kesäkuussa
2007 tehdyissä Luonto-Liiton inventoinneissa Iilijärven
ja Vällyvuoren Natura-alueiden lähistöllä
sijaitsevilta Tornatorin mailta löydettiin useita metsäkohteita,
joiden luontoarvot täydentävät olennaisesti läheisiä
suojelualueita. Suojeluesitykseen sisältyvistä metsistä
noin kolmasosa täyttää Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuusohjelma METSO:n runsaslahopuustoisten kangasmetsien
luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Loput metsistä ovat näiden
arvokkaiden metsäytimien ympärillä sijaitsevia
nuoria, varttuneita ja järeäpuustoisia metsiä,
jotka toimivat sijaintinsa puolesta tärkeinä tukialueina
suojelemattomille vanhan metsän kohteille ja lisäävät
samalla kohteiden kytkeytyneisyyttä nykyisiin suojelualueisiin.
Rajauksiin sisältyy myös joitakin vastikään
hakattuja alueita.
Iilijärven
Natura-alueeseen kuuluvat metsät muodostavat laajan ja erämaisen
kokonaisuuden, joka koostuu pääosin havupuuvaltaisista,
usein kallioisista tai kivikkoisista metsistä sekä arvokkaista
pienvesistä ja puronotkoista. Iilijärven alueella sijaitsee
neljä vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta: Rupansuo,
Katajalampi, Iilivuori ja Viitasenvuori. Vällyvuoren Natura-alueella
on mänty- ja kuusivaltaisia metsiä, joissa puuston rakenne
on luonnonmukainen ja puulajisuhteet monipuoliset. Myös lehtilahopuuta
esiintyy paikoitellen runsaasti ja kauttaaltaan kohtalaisesti.
Osa suojeltavaksi
esitettävistä metsistä on puuston rakennepiirteiden,
puulajisuhteiden ja lahopuun määrän ja laadun perusteella
arvioituna vähintään yhtä laadukkaita kuin
Natura-alueiden metsät. Lisäsuojelun tarve alueella
onkin perusteltua suojelualueiden luontoarvojen vahvistamiseksi.
Ajan puutteen vuoksi alueella ei ehditty tekemään tarkempaa
lajistoselvitystä, mutta on syytä olettaa, että
suojeluesitykseen sisältyvistä runsaslahopuustoisista
metsäytimistä löydettäisiin perusteellisissa
inventoinneissa lahopuusta riippuvaista uhanalaista kääväkäslajistoa.
Kahdesta kohteesta löytyi vaarantuneen liito-oravan jätöksiä.
Ainakin toinen esiintymistä on lajin todennäköinen
lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kohteiden sijaintitiedot
on toimitettu Keski-Suomen ympäristökeskukselle.
Iilijärven
ja Vällyvuoren aluekokonaisuuden keskeinen sijainti itäisen
Toivakan valtionmaiden arvokkaiden metsäytimien ja Leivonmäen
kansallispuiston välissä tekevät siitä tulevaisuudessa
tärkeän luonnonsuojelun kehittämisalueen, jolla
on merkitystä myös valtakunnallisella tasolla. Jotta
luonnontilaisen kaltaisten metsäalueiden entistä nopeampi
pirstoutuminen ja siten metsälajiston köyhtyminen voitaisiin
Etelä-Suomessa estää, lisäsuojelua tulisi
keskittää juuri Ilijärven ja Vällyvuoren kaltaisiin
kohteisiin, alueellisesti merkittävien suojelualueiden ympärille.
Vaikka keskustelu Etelä-Suomen metsien lisäsuojelusta
pyörii tällä hetkellä lähinnä yksityismaiden
vapaaehtoisen suojelun ympärillä, on selvää
että Iilijärven ja Vällyvuoren kaltaisilla alueilla
todellinen vastuu metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä
on Tornatorin kaltaisilla suurilla metsänomistajilla.
Lisätietoja:
Risto Sulkava, 040 545 6472, risto.sulkava(@)pp.inet.fi
Risto Mustonen, 0400 68 78 56, risto.mustonen(@)helsinki.fi
Luonto-Liitto
ry
Petra Yliportimo, pääsihteeri
Suomen luonnonsuojeluliitto
ry
Heikki Susiluoma, puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton
Keski-Suomen piiri ry
Risto Sulkava, puheenjohtaja, metsävastaava
Greenpeace
Matti Liimatainen, metsävastaava
Jakelu:
Tornator Oy: ympäristöesimies Maarit Sallinen, Kuopion
tiimi: metsänhoitoesimies Paavo Kainulainen
Stora-Enso: ympäristöpäällikkö Pekka
Kallio-Mannila
Suomen ympäristökeskus: Kimmo Syrjänen
Keski-Suomen ympäristökeskus: Auvo Hamarus
Ympäristöministeriö: Mikko Kuusinen, Pekka Salminen
Liitteet:
Liite 1. Karttarajaukset Iilivuoren ja Vällyvuoren alueelta
Liite 2. Aluekuvaukset
Liite 3. CD-Rom: kuvamateriaalia alueelta
Liite 2. Alueiden
kuvaukset
A) Rupanmäen
ja Katajalammen ympäristö
Kohde 1.
Lehmäsuo (n. 17 ha)
Kohde sijaitsee Rupanmäen vanhan metsän suojelualueen
pohjoispuolella ja rajautuu eteläosaltaan valtion omistamaan
maa-alueeseen. Kohteen kaakkoiskulmassa sijaitsee luonnonsuojelualueeseen
rajautuva parin hehtaarin laajuinen kuivahkon kankaan mäntymetsä,
joka täyttää METSO – kriteerit. Puusto on
pääosin varttunutta ja rakenteeltaan suhteellisen erirakenteista
ja männyn seassa kasvaa paikoitellen myös varttuneita
haapoja. Paikalla lahoaa useita palokantoja ja järeitä
tai erittäin järeitä aikaisemman puustosukupolven
mäntymaapuita. Myös kohteen pohjoisosassa, Huikulanmäen
etelään päin laskeutuvan kalliojyrkänteen
päällä kasvaa rakenteeltaan melko luonnonmukaista,
vanhahkoa kalliomännikköä, jossa tapaa tavanomaista
talousmetsää enemmän kilpikaarnoja, keloja ja keloutuneita
mäntymaapuita. Myös koivu- ja haapamaapuita lahoaa paikalla
harvakseltaan.
Kohteen länsilaidalla
on noin hehtaarin laajuinen tuore lehto, jonka puustosta valtaosa
on järeää koivua ja harmaaleppää, joskin
myös järeitä haapoja ja raitoja kasvaa paikalla
kohtalaisen runsaasti ja paikoitellen tapaa myös nuorta kuusta.
Lehtilahopuuta esiintyy verrattain runsaasti. Muualla kohteessa
kasvaa lähinnä nuorta mäntykasvatusmetsää.
Kohteen suojeleminen
täydentäisi Rupanmäen vanhan metsän suojelualueen
luontoarvoja.
Kohde 2.
Pieni Pahalampi (n. 5 ha)
Pientä Pahalampea reunustaa luonnontilainen isovarpuräme,
jolla kasvaa ohuehkoa mäntyä. Lammen itäpuolisella
kuivahkolla kankaalla kasvaa vaihtelevasti järeäpuustoista
ja nuorta mäntymetsää, jossa tapaa yksittäisiä
mäntykeloja.
Kohde 3.
Pohjanniittu (n. 20 ha)
Valtaosa kohteen metsistä on kehityskelpoisia, nuoria ja
puulajisuhteiltaan monipuolisia. Ne tukevat hyvin viereisen Katajalammen
vanhan metsän suojelualueen luontoarvoja. Lisäksi luonnonsuojelualueen
rajalle on tehty pari vuotta sitten siemenpuuhakkuu. Kohteen itäosassa,
tien pohjoispuolella kasvaa harventamatonta, nuorta mänty
– kuusi – koivukasvatusmetsää. Kohteen itälaidalla,
tien molemmin puolin virtaavan puron ympärillä kasvaa
nuorehkoa ja harventamatonta kuusivaltaista metsää,
jossa on kohtalaisen runsaasti myös mäntyä, koivua,
haapaa ja harmaaleppää. Puron varressa on paikoitellen
kohtalaisen runsaasti koivulahopuuta.
Kohde 4.
Mustavuori (n. 32 ha)
Mustavuoren avokalliolla kasvaa osittain METSO - kriteerit täyttävää,
kuivahkon kankaan harventamatonta ja suhteellisen erirakenteista
männikköä, jonka puustosta valtaosa on nuorehkoa
tai varttunutta. Siellä täällä tapaa myös
järeitä, kilpikaarnaisia mäntyjä. Eriasteisesti
lahonneita mäntymaapuita on kohteessa tavanomaista talousmetsää
enemmän. Erityisesti rinteen alaosissa kasvaa myös huomattavan
runsaasti eri-ikäistä koivua ja paikoitellen järeitä
haapoja ja kohteen pohjoisosassa myös kuusta erirakenteisena.
Ylärinteessä, avokallion itäpuolella männikkö
muuttuu tasarakenteisemmaksi.
Kohteen länsiosasta,
rinteen alta löytyi järeän haavan alta vaarantuneen
liito-oravan jätöksiä.
Koordinaatit: 6887 674 : 3438215.
Kohteen sijainti
vajaan kilometrin päässä Rupanmäen vanhan
metsän suojelualueesta nostaa sen luonnonsuojelullista arvoa.
B) Kylkisvuori
Kohde 5.
Kylkisvuori (n. 24 ha)
Kylkisvuoren länsirinteillä kasvaa kirkkaasti METSO
– kriteerit täyttävää kuivahkon kankaan
vanhaa mäntyvaltaista metsää, jossa puuston rakenne
on luonnontilaisen kaltainen ja lahopuuta on runsaasti ja monipuolisesti.
Metsässä on kohtalaisen runsaasti kilpikaarnaisia, vanhoja
mäntyjä ja eriasteisesti lahonneita mäntymaapuita
sekä palokantoja ja keloja. Mäntyjen seassa kasvaa myös
koivua ja haapaa. Rinteen alaosissa kasvaa paikoin kuusivaltaista,
varsin erirakenteista metsää, jossa osa kuusista on
huomattavan järeitä ja koivua ja haapaa esiintyy kohtalaisesti.
Paikoitellen tapaa myös järeitä haapoja ja eriasteisesti
lahonnutta haapa- ja koivumaapuuta.
Aivan kohteen
eteläisimmästä osasta, yksityismaan vastaiselta
rajalta löytyi järeän haavan tyveltä erittäin
runsaasti vaarantuneen liito-oravan jätöksiä. Papanoita
löytyi lähistöltä myös kahden muun puun
alta ja jätösten suuri määrä viittaa
siihen, että alue on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Koordinaatit: 6884209 : 3447673.
Kohteen pohjoisrajalla
sijaitsevaan Pieni-Kylkinen – lampeen laskee sen länsipuolelta
alajuoksultaan luonnontilainen puro, jonka varsilla kasvaa pääosin
eri-ikäistä kuusta. Lammen eteläpuolella on vesitaloudeltaan
luonnontilainen, karu ja puustoinen korpi, jossa kasvaa nuorehkoa,
mutta erirakenteista kuusta ja koivua sekä terva- harmaaleppää.
Muuten lampea reunustaa isovarpuräme, jolla kasvaa harventamatonta,
varttunutta männikköä. Lampeen lännestä
laskevan puron varren soistuneella kankaalla kasvaa sekapuustoista
taimikkoa ja sen eteläpuolisella kukkulalla järeäpuustoista,
tasarakenteista männikköä. Kohteen luoteiskulmassa
kasvaa nuorehkoa, paikoin varttunutta, harventamatonta koivikkoa,
jossa esiintyy siellä täällä myös kuusta.
Kohteen luonnonsuojelullista
arvoa lisää sen sijainti vain noin kaksi kilometriä
Vällyvuoren Natura-alueen pohjoispuolella.
