Metsämuistio Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokousta 2.3.2005 varten

Luonto-Liitto, Maan ystävät ja Suomen Luonnonsuojeluliitto 22.2.2005

 

Mitä Suomen tulisi tavoitella kansainvälisessä metsäpolitiikassa ja EU:n metsiä koskevassa säätelyssä?

Suomen politiikan vienninedistämisestä kehitysyhteistyöhön on noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Valitettavasti nämä periaatteet eivät toteudu kaikessa valtion toiminnassa. Esimerkiksi Suomen valtiollisilla vientiluotoilla ja ?takuilla on tuettu lukuisia metsille tuhoisia hankkeita maailmalla. Luonnolle tai kohdealueen väestölle vahingollisia hankkeita ei tule tukea. Suomen kansainvälisen uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että suomalaiset metsäyritykset toimisivat maailmalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, toisin kuin esimerkiksi Indonesiassa sademetsiä hävittämällä.
Kahdenvälinen metsäyhteistyö on painottunut metsäteollisuuden ja ?talouden osaamisen vientiin. Esimerkiksi Indonesiassa Suomen valtio on ollut tukemassa poliittisesti erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden vientiä, mikä on osaltaan johtanut Indonesian syvään metsäkriisiin. Metsien sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän käytön ja luonnonsuojelun tulee olla nykyistä paljon keskeisemmässä roolissa kahdenvälisessä metsäyhteistyössä.

Järjestöt eivät näe kansainvälisen metsäsopimuksen neuvotteluiden aloittamista tarkoituksenmukaisena ratkaisuna metsäkriisiin nykytilanteessa, kun jo olemassa olevia sopimuksia ei ole kunnolla hyödynnetty. Nykyiset kansainväliset sopimukset johtaisivat merkittäviin tuloksiin, mikäli poliittista tahtoa niiden toteuttamiseen olisi. Tarvitaan käytännön toimia metsäkadon pysäyttämiseksi, ei pitkällisiä sopimusneuvotteluja. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) sitoumukset ja toimintaohjelmat olisivat toteutuessaan merkittävä askel metsien kestävän käytön suuntaan. Biodiversiteetin nopean katoamisen pysäyttämiseksi tarvitaan paljon nykyistä jyrkempiä toimia, ja tässä luonnonmetsien suojeleminen niin määrälliseltä kuin laadulliselta heikkenemiseltä on ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälisesti biodiversiteettisopimuksen tavoitteet tulisi sisällyttää kaikkiin metsien tilaan vaikuttaviin sopimuksiin ja toimintaohjelmiin. Suomen tulisi nykyistä aktiivisemmin edistää sopimuksen toteutumista myös kehitysyhteistyössään ja kahdenvälisessä metsäyhteistyössä. Suomen tulisi myös lisätä kansalaisjärjestöjen tehokkaita osallistumismahdollisuuksia niin CBD:ssä, muissa kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseissa kuin kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, joissa on mukana.

EU:n laittomien puutuotteiden kauppaa käsittelevä FLEGT-asetus tulisi saada mahdollisimman pian voimaan ja muotoiluiltaan laillisesti sitovaksi. EU:n maaseutuasetuksessa 2007-13 tulee varmistaa metsätalouden ympäristötuelle ja Natura-verkostolle riittävät EU-rahat.

Mitkä ovat tärkeimmät nykyiset ja tulevat haasteet Suomen metsätaloudelle ja metsäteollisuudelle?

Kansainvälisesti Suomi pyrkii näyttämään hyvää esimerkkiä metsäpolitiikan saralla. Lyhyellä aikavälillä osoitus Suomen pyrkimyksistä tähän suuntaan olisi jäljellä olevien kotimaan vanhojen luonnonmetsien suojelu. Myös vapaasti laiduntavan poronhoidon ja valtion metsätalouden väliseen kiistaan saamelaisalueilla tulisi pikaisesti löytää osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Etelä-Suomen metsiensuojeluverkoston kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sitä tulisi kehittää CBD:n metsätyöohjelman viitoittamalla tiellä metsiensuojeluverkostoa kehittäen ja ennallistaen. Tavoitteena tulisi olla kattavan luonnonsuojeluverkoston saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen.

Metsätalouden tärkeänä haasteena pidämme siirtymistä määrällisistä tavoitteista laadullisiin tavoitteisiin. Samalla tarvitaan laatukäsitteen avartamista pitämään sisällään myös moraalinen ulottuvuus. Laatu mittaa kuinka suuri haitta tai hyöty yrityksestä, sen resurssien käytöstä ja sen aikaansaamista tuotteista on yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Mekaanisen jatkojalostuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi olisi metsien kiertoaikoja pidennettävä, jolloin tukkipuun saanto suhteessa kuitupuun saantoon kasvaisi.

 

Lausuntojen etusivulle