27.1.2005
Suojeluesitys Kurun Hauturin metsäalueesta
Suomen
luonnonsuojeluliiton
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry
Näsilinnankatu 48 E
33200 Tampere
Ympäristöministeriö
Pirkanmaan ympäristökeskus
Metsähallitus
Asia:
KURUN HAUTURIN ARVOKKAAN METSÄALUEEN SUOJELU
Esitämme,
että Pirkanmaalla, Kurun kunnassa sijaitseva Hauturin metsäalue
(karttaliite) suojellaan. Alue rajoittuu Seitsemisen kansallispuistoon
ja käsittää kaksi tilaa (18:1 ja 18:2).
Taustaa
Hauturin
alue sijaitsee Kurun kunnan länsiosassa. Alue rajoittuu Seitsemisen
kansallispuistoon puiston kaakkoiskulmassa Hauturinsuon eteläpuolella.
Hauturinsuo kuuluu pääosin kansallispuistoon, mutta sen
eteläosa ei.
Hauturin
alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 65 hehtaaria. Alue on aiemmin
ollut kokonaan yksityisomistuksessa: jo silloin se on ollut jaettuna
kahdeksi erilliseksi tilaksi. Isomman tilan (RN:o 18:1) pinta-ala
on noin 35 ha ja pienemmän (RN:o 18.2) noin 30 ha. Pienempi tila
on kaksiosainen.
Metsähallitus
on hiljattain ostanut talousmetsäksi alueen isomman tilan 18:1.
Tämä tila rajoittuu suoraan kansallispuistoon noin 400 metrin
matkalla.
Pienempi
tila 18:2 on vielä tällä hetkellä yksityisomistuksessa,
mutta on luultavasti tulossa aivan lähiaikoina myyntiin. Tämä
kaksiosainen palsta rajoittuu suoraan kansallispuistoon yhteensä
noin 250 metrin matkalla. Metsähallituksen talousmetsäksi
ostama tila jää näiden osien väliin. Yksityisillä
lahjoitusvaroilla toimiva Luonnonperintösäätiö
on aiemmin ollut kiinnostunut tilan 18:2 ostamisesta, mutta tilanteen
pitkittyminen on ajanut säätiön etsimään
ostotiloja muualta.
Tilanne
on käsittämätön: Metsähallitus ei pyrikään
laajentamaan kansallispuistoa, vaan on hankkinut palstan puiston rajoilta
talousmetsäksi, kun taas yksityinen säätiö on
yrittänyt pelastaa, mitä pelastettavissa on.
Pirkanmaan
luonnonsuojelupiiri esitti Hauturin aluetta liitettäväksi
Natura 2000 -ohjelmaan täydennyskohteena lokakuussa 2004.
Metsähallituksen ostama tila 18:1
Alueen
metsät ovat saaneet kehittyä rauhassa viime vuosikymmenet.
Huomattava osa metsistä on melko nuoria (puuston keski-ikä
noin 50 vuotta), mutta myös varttunutta metsää on merkittävästi.
Koko alueen metsät ovat kuitenkin luonnontilaisen kaltaisia.
Lehtipuuta on käytännössä kaikkialla: etenkin
koivua on runsaasti, mutta paikoin haapaakin on paljon. Raitaa, harmaaleppää
ja pihlajaa on myös siellä täällä.
Alueella
on melko paljon soita: osin kansallispuistoon kuuluva Hauturinsuo
ulottuu tilan pohjoispäähän. Se koostuu erityyppisistä
rämeistä - varsinainen nevaosuus alkaa vasta kansallispuiston
puolella. Myös tilan muissa osissa on puustoisia soita, sekä
korpia että rämeitä. Korvet ovat tyypiltään
lähinnä mustikka-, puolukka- ja kangaskorpia. Parasta alueen
soissa on se, että ne ovat käytännössä ojittamattomia.
Yksittäisiä, ikivanhoja ojia alueella on, mutta niillä
ei ole ainakaan enää merkitystä soiden vesitaloudelle.
Alueen suot ovat siis lähes luonnontilaisia.
Alueen
metsissä on lahopuuta melko kattavasti. Vanhimman puuston osissa
lahopuut ovat luonnollisesti järeämpiä, mutta nuoremmissa
metsissä riukumaista lahopuuta on monin paikoin runsaastikin.
Lahopuustossa ovat edustettuna kaikki samat puulajit, jotka kuuluvat
alueen elävään puustoon.
Alueelta
löydettiin läpikävelyn yhteydessä seuraavat metsän
luonnontilaisuutta (ns. vanhaa metsää) indikoivat kääpälajit:
- rusokantokääpä (NT), kasvaa vanhan ladon hirrellä
metsän sisällä
- ruostekääpä (NT), kasvaa vanhan ladon hirrellä
metsän sisällä
- aarnikääpä, kasvaa vanhan ladon hirrellä metsän
sisällä
- riukukääpä
- männynkääpä
sekä muuna maininnanarvoisena lajina tervakääpä
Toinen
tila 18:2
Ilmeisesti
pian myyntiin tulevalla tilalla (18:2) metsien puuston keski-ikä
on pääsääntöisesti korkeampi kuin Metsähallituksen
ostamalla tilalla. Metsät ovat valtaosin varttuneita, kuusivaltaisia
ja luonnontilaisen kaltaisia. Lehtipuusekoitusta on hyvin (järeää
koivua, haapaa). Myös tämän tilan suot ovat ojittamatta:
korpiluonto on edustavaa. Metsiin on ehtinyt muodostua jo kohtalaisen
paljon lahopuuta. Lahopuulla elävästä lajistosta mainittakoon
silmälläpidettävä (NT) ruostekääpä.
Tila
sijaitsee erämaisen, rakentamattoman Hauturinlammen rannalla.
Rantaviivaa on puolisen kilometriä.
Tilaan kuuluu myös erillinen, neliönmuotoinen pala Hauturinsuon
luonnontilaista reunarämettä. Alueella on pieniä umpeenkasvavia
peltotilkkuja sekä vanha tilakeskus. Tämäkin tila pitää
ilman muuta saada suojelun piiriin.
Tuoreimpien
tietojen mukaan Hauturin perikunta aikoo laittaa tilan myyntiin alkuvuodesta
2005.
Johtopäätökset
Koko
Hauturin alue - molemmat tilat - tulisi saada suojelun piiriin liitettäväksi
Seitsemisen kansallispuistoon.
Niin
Metsähallituksen ostama tila (18:1) kuin toinenkin tila (18:2)
ovat sijaintinsa, metsien kehityskelpoisuuden ja jo nykyiselläänkin
lajistonsa kannalta huomattavan arvokkaita. Käsityksemme mukaan
molemmat tilat täyttävät ainakin suurelta osin METSO-ohjelman
mukaiset luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Metsähallituksen
ostaman tilan suojelu olisi jopa helppoa, kun alue on valmiiksi valtion
omistuksessa. Luonteva ensimmäinen askel tilan suojelemiseksi
olisi, että siitä perustettaisiin suojelumetsä Länsi-Suomen
uudessa luonnonvarasuunnitelmassa.
Ihmettelemme,
miten Metsähallitus voi toimia niin, että se ostaa talousmetsäksi
suojelun kannalta arvokkaan tilan kansallispuiston rajalta. Vastaavaa
on ilmennyt ennenkin (mm. Kurun Pikku-Suolijärven alue Pirkanmaalla),
mutta viimeistään nyt Metso-ohjelman aikakaudella moista
ei enää pitäisi tapahtua.
Valtion
liikelaitoksen ostopolitiikka tuntuu absurdilta, kun samaan aikaan
valtio järjestää yksityisille metsänomistajille
tarjouskilpailuja, joissa alueen luonnonsuojelullista arvoa nimenomaan
nostaa sijainti nykyisen suojelualueen vieressä.
Pirkanmaan
ympäristökeskuksen (tai Metsähallituksen) tulisi puuttua
asiaan myös tilan 18:2 osalta ja ostaa sen valtiolle. Tilan metsät
täyttänevät kokonaisuudessaan METSO:n luonnonsuojelubiologiset
kriteerit. Vuonna 2005 valtiolla on pitkästä aikaa käytettävissä
ns. uutta rahaa suojeluun – ts. varoja suojeluohjelmien ulkopuolisten
alueiden hankkimiseen. Myös Luonnonperintösäätiö
on siis ollut kiinnostunut tilan ostamisesta, mutta näin arvokkaan
alueen hankkiminen suojeluun on epäilemättä valtion
tehtävä.
Pyydämme
kirjallista vastausta suojeluesitykseemme.
Tampereella 27.1.
AULIKKI LAINE
Aulikki Laine, puheenjohtaja
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
ARTO MOISIO
Arto Moisio, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.
MERI ESKOLA
Meri Eskola, puheenjohtaja
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry.
ANNUKKA AHO
Annukka Aho, sihteeri
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry.
Lisätietoja: Juho Kytömäki, p. 040 841 7501,
juho.kytomaki@luontoliitto.fi
Liitteet
Karttakopio Hauturin alueesta
Kuvia Hauturin alueelta
Jakelu
Ympäristöministeriö
- luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen
- luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen
- projektipäälikkö Mikko Kuusinen
Pirkanmaan ympäristökeskus
- osastopäällikkö Mari Rajala
Metsähallitus
- metsätalousjohtaja Hannu Jokinen
- luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen
- ympäristöpäällikkö Kari Pelkonen
Tiedoksi
Metsähallitus,
Länsi-Suomi
- aluejohtaja Pekka Saarikoski
- aluejohtaja Jorma Koivurinne
- ympäristöpäällikkö Timo Hiltunen
- suojelubiologi Panu Kuokkanen
