Metsähallituksen aarniometsähakkuita
Kuhmossa 2000: suurhakkuut Saunajärven Vattuvaaran suunnalla alkoivat joulukuussa 99

Metsähallitus aloitti hakkuut Vattuvaaran Natura-aluetta ympäröivillä vanhoilla metsillä Kuhmossa. Maastoon merkittyjä avohakkuuleimikkoja alueella on suoraan Natura-ohjelmalla suojeltuihin vanhoihin metsiin rajoittuen yli 50 hehtaaria.

Vattuvaaran tapauksessa voidaan puhua suurhakkuista, sillä kaikki kangasmaat suojelualueen välittömässä ympäristössä on nauhoitettu avo- ja siemenpuuhakattaviksi. Vain muutamassa kohdassa kaikkein lahopuustoisimpia osia on merkitty säästettäviksi.

UUTTA Tiedote 20.12.1999: Metsähallituksen joulurauha: törkeitä aarniometsähakkuita Kainuussa.

23.11.1999 Risto Sauson uusia maisema- ja metsäkuvia Vattuvaaran leimikkoalueelta PhotoShop-web-galleriana.

Leimikkoalueilta on useita uhanalaishavaintoja. Vapaaehtoiset tutkijat Manninen, Eriksson ja Eskelinen tekivät alueelle maastokäynnin syys- lokakuun vaihteessa 1999. Muistio maastokäynnistä.

Alue on suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen vanhojen metsien karttojen kohde numero 108B. Se kuuluu myös WWF:n Hot Spot - kampanjan kohteisiin.

Suoraa toimintaa luvassa?

Suunnittelemalla hakkuita luonnonsuojelujärjestöjen arvokkaina pitämiin kohteisiin Metsähallitus riskeeraa tietoisesti sopimusurakoitsijoidensa (kone- ja autokuljetusyrittäjät) työolosuhteet. Greenpeacen isku Hyrynsalmen Kukkurin hakkuutyömaalle keväällä 1999 ei ollut metsähallitukselle yllätys. Yrittäjän oman ilmoituksen mukaan hakkuiden seisominen maksoi hänelle tuhansia markkoja vuorokaudessa. Vastuu oli Metsähallituksen.

Luonto-Liiton metsäaktivistit eivät aio luovuttaa jokaista aarniometsää. Metsähallituksen hakkuilla on oltava joku raja. Nähtäväksi jää vielä, miten tilanne Vattuvaaralla kehittyy. Suorasta toiminnasta lisää.

Kuka ostaa Vattuvaaran puut?

Metsähallituksen suurimmat asiakkaat ovat UPM-Kymmene ja StoraEnso. Vattuvaarassa on runsaasti avohakattavia kuusikoita, joista puut menevät UPM-Kymmenen Kajaanin tehtaalle sanomalehtipaperin raaka-aineeksi. StoraEnson Uimaharjun ja Oulun tehtaat ostanevat mäntytukin ja mäntykuidun.

Kuva: puronvarsikuusikkoa avohakattavaksi nauhoitettuna kilometri edellisistä kuvista kaakkoon. Täällä lähellä Korpikosken tienhaaraa purolle jää suojavyöhykettä 4-15 metriä. Taustalla näkyvä avosuo rajaa pystyyn jätettävän vanhan metsän nauhan toiselta puolelta. Mitkään ekologiset käytävät eivät edes Metsähallituksen omissa julkaisusarjoissa julkaistujen tutkimusten mukaan voi olla toimivia, mikäli ne jäävät näin kapeiksi. Kuva: Matti Liimatainen/Luonto-Liitto

 

Torasalon osa-alue n. 2 km Vattuvaaralta: yläkuvassa suon takana näkyvään vanhaan metsään on merkitty ainakin kaksi avohakkuulohkoa.

Kuten kuvista näkyy, Torasalossa on ikivanhoja mäntyjättiläisiä. Metsäautotien pirstomassa suosaaressa 150-450-vuotiaita mäntyjä on niin elävinä kuin keloutuneinakin yksilöinä pystyssä ja maassa.

Torasalon kuvat: Matti Liimatainen/Luonto-Liitto kesäkuu 1999

METSÄPÄÄSIVU I TIEDOTTEET I VENÄJÄN METSÄT I KATSAUKSET I SITAATIT I POHJOIS-EUROOPAN VANHOJEN METSIEN KARTAT I HAKKUURAPORTIT I MALAHVIA I SALLA I ETELÄ-SUOMEN METSÄT I SUOJELUPINTA-ALAT I YHTEYSTIEDOT I UHANALAISET METSÄKOHTEET I LIITY! I KESKUSTELUA: AIHKI-LISTA I TAITEILIJAT METSIEN PUOLESTA I SERTIFIOINTI I NATURA 2000 I PAPERINKULUTUS I FORESTS IN ENGLISH I