TIEDOTE 10.5. julkaisuvapaa kello 9.00

Suomen luonnonsuojeluliitto / WWF / Luonto-Liitto / Greenpeace

Pohjois-Euroopan vanhojen metsien kartat julkaistiin

Ympäristöjärjestöt vaativat aarniometsien suojelua

- Metsähallituksen tulostavoitetta laskettava
- Venäjällä kaivataan uusia linjauksia suomalaisyhtiöiltä

Ympäristöjärjestöt julkaisivat tänään 10.5. Pohjois-Euroopan vanhojen metsien kartat ja "The Last of The Last" - raportin Helsingissä.

Kansainvälisen luonnonsuojelu-, ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen yhteenliittymä Taiga Rescue Networkin koordinoiman projektin tuloksena syntyneet kartat ja raportti kokoavat yhteen tiedot Pohjois-Euroopan vanhojen metsien sijainnista, suojelutilanteesta ja uhkakuvista. Karttaan on merkitty sekä suojelualueisiin sisältyvät että talousmetsinä käsiteltävät aarniometsät Fennoskandiasta sekä Arkangelin ja Komin alueilta. Kartta on tehty ensisijaisesti keskieurooppalaisten paperinkuluttajien ja asiakkaiden toivomuksesta.

Ympäristöjärjestöjen mielestä Fennoskandian jäljellä oleviin vanhoihin metsiin ei tule kohdistaa mitään ihmistoimintaa (kuten metsätalous), joka vahingoittaa niiden luonnonsuojeluarvoja liittyen luonnon monimuotoisuuteen, rakenteeseen ja ekologiseen toimintaan. Vanhojen metsien kohteita voitaisiin säästää suojelualueiden perustamisen lisäksi esimerkiksi osana vapaaehtoista metsäsertifiointijärjestelmää, kuten FSC (Forest Stewardship Council).

Suomesta The Last of the Last - raportin julkaisuun ovat ottaneet osaa ja kannanoton allekirjoittaneet Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF, BirdLife Suomi sekä Natur och Miljö.

Tehokkain keino vähentää luonnonmetsien hakkuita Suomessa on Metsähallituksen tulostavoitteen ja hakkuumäärien lasku. Tässä asiassa päätöksentekovalta on eduskunnalla, joka valtion tulo- ja menoarviossa hyvin pitkälle määrittelee liikelaitos Metsähallituksen liikkumavaran suojelukysymyksissä. Luonnonsuojelujärjestöt vaativat myös Metsähallitukselta omaa aloitteellisuutta asiassa.

VENÄJÄN AARNIOMETSIÄ SUOMEN KAUTTA KESKI-EUROOPPAAN

Suomalaisten yritysten rooli Venäjän aarniometsien kohtalossa on merkittävä, koska lähes 20% Suomessa tuotetusta paperista tehdään tuontipuusta. Karjalan ja Murmanskin alueen osalta Metsäliittoa lukuunottamatta muut merkittävät yhtiöt ovat viimevuosina pidättäytyneet ostamasta puuta tämän ns. moratoriokartan kohteilta. Inventointien ja hakkuiden myötä näillä kahdella alueella kartan kohteet ovat vähentyneet. Vuoden 2000 osalta suurimmat puuntuojat Stora Enso ja UPM-Kymmene eivät ole ilmoittaneet jatkavatko ne moratoriota. Suurimpia ja arvokkaimpia Suomen lähialueilla sijaitsevista metsistä on Paanajärven kansallispuiston pohjoispuolinen erämaa. Sen kohtaloon vaikuttavat erityisesti Stora Enson päätökset.

Venäjällä, toisin kuin Suomessa, kartassa on enemmän punaisia uhanalaisia metsiä kuin vihreitä suojeltuja. Suurimmat erämaat sijaitsevat Arkangelin alueella ja Komin tasavallassa, joiden hakkuista merkittävä osa viedään Suomeen. Yksikään suomalainen yhtiö ei ole toistaiseksi ollut valmis aloittamaan hakkuu- ja ostomoratoriota näillä alueilla. Venäläiset ympäristöjärjestöt ovat tavatessaan yhtiöiden edustajia pyytäneet moratoriota yhtiöiltä. Venäläisten järjestöjen tueksi joukko kuluttajamaiden järjestöjä on yhtynyt yhtiöille esitettyyn toiveeseen. Näiltä alueilta annettujen tietojen ohella nyt on olemassa myös kvartaalitason kartta ostopäätöksiä ohjaamaan.

>>> julkaisutilaisuuden puheet ja linkit eteenpäin täältä

LISÄTIEDOT:

Luonto-Liitto
Matti Ikonen 0400-25 77 55 ikonen(@)sll.fi
Matti Liimatainen 050-346 2210 liimatainen(@)sll.fi
[OBS på svenska: Jan Kunnas 040-574 1162 kunnas(@)sll.fi]

WWF Anju Asunta 040-570 5719 anju.asunta(@)wwf.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto Esko Joutsamo 050-564 1789 joutsamo(@)sll.fi

Greenpeace Mila Hulsi-Heathfield 040-515 6672 mila(@)nordic.greenpeace.org