Luonnonsuojelujärjestöjen
kirje Ympäristöministeri Satu Hassille 9.12.1999
ASIA: Suomussalmen Malahvian eli Kevättijärvien erämaan ja Kuhmon
Jämäsvaaran alueen suojelu
Allekirjoittaneet ympäristöjärjestöt esittävät kunnioittavasti,
että Ympäristöministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin Suomussalmen Malahvian
eli Kevättijärvien erämaan ja Kuhmon Jämäsvaaran alueen perustamiseksi
lakisääteisiksi luonnonsuojelualueiksi.
Alueet ovat kokonaisuudessaan valtion omistamia ja liikelaitos
Metsähallituksen hallinnassa. Molempien alueiden suojelusta on puhuttu
jo vuosia. Suojelualoitteita ovat tehneet valtakunnalliset, maakunnalliset
ja paikalliset luonnonsuojelujärjestöt, paikallinen ympäristökeskus
ja vanhojen metsien suojelutyöryhmä. Malahvian ja Jämäsvaaran puuttumisesta
Suomen Natura 2000-ehdotuksesta on kanneltu KHO:lle. Valitusten
käsittely on kesken.
Alueiden suojelun aika on nyt. Malahvian eli Kevättijärven alue
sopii erämaisuutensa, kulttuurihistoriansa ja sijaintinsa puolesta
erinomaisesti osaksi Suomen puolen Kalevalapuistoa. Jämäsvaaran
luonnonsuojelullisesti arvokas ja retkeilyllisesti merkittävä kokonaisuus
on Oulujoen vesistön eteläpuolelle sijoittuessaan itseoikeutettu
Natura 2000-verkoston täydennyskohde.
Ympäristöjärjestöjen suojeltavaksi ehdottamien alueiden rajaukset
on esitetty karttaliitteissä. Rajaukset perustuvat alueiden luontoarvoihin
sekä pyrkimykseen muodostaa luonnonsuojelualueista ekologisia kokonaisuuksia.
Malahvian alueen sisällä olevat yksityismaapalstat eivät kuulu ehdotettuun
suojelualueeseen.
MALAHVIA
Malahvian eli Kevättijärvien alue on yli 3000 hehtaaria luonnontilaisia
soita, vesistöjä ja vanhoja metsiä. Alue sijoittuu valtakunnanrajalle
välittömästi Venäjän puolella suunnitellun noin 100 000 hehtaarin
Kalevalan kansallispuiston kohdalle.
Malahvian alueen suojeluarvot ovat alueen yhtenäisyydessä, vesistöissä,
vanhoissa metsissä sekä kulttuurihistoriassa. Alue on yksi harvoja
nykymetsätaloudelta säästyneistä talvisodan taistelumaastoista.
Alue sijaitsee muutamia kilometrejä etelään Raatteen tiestä. Talvisodan
muistomerkkien lisäksi alueen metsissä näkyvät vienankarjalaisen
metsänkäytön jäljet. Alueen halki kulkee vuosisatoja käytössä olleita
polkuja, vienankarjalaisia kauppareittejä. Vanhoja niittypalstoja
on vielä nähtävillä alueen soilla.
Vuonna 1999 alueella tehtyjen luontoselvitysten mukaan alueen lahottajasieni-,
jäkälä- ja hyönteislajisto indikoivat monin paikoin erittäin edustavaa
vanhaa metsää. Alueelta on tehty kymmeniä valtakunnallisesti uhanalaisten
lajien havaintoja. Alueen suojeluarvot ovat selkeästi valtakunnallista
luokkaa. Siksi ainoa oikea suojelutapa Malahvian alueelle on luonnonsuojelulain
mukaisen suojelualueen perustaminen. Varovaiset ja paikalliset,
nykymetsätaloustoimin käsiteltyjen metsien luonnontilan ennallistamiseen
tai kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen liittyvät toimet
olisivat mahdollisia erikseen tehtävän suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman
mukaisesti.
Kainuun ympäristökeskus on esittänyt alueen suojelua Natura 2000-ohjelmassa.
Myös Ympäristöministeriön asettama vanhojen metsien työryhmä esitti
aluetta lakisääteiseksi luonnonsuojelualueeksi. Malahvian alue kuuluu
vielä suojelemattomiin mutta suojelunarvoisiin WWF:n ns. Hot Spot-kohteisiin.
Lisätiedot: http://www.luontoliitto.fi/metsa/malahvia
JÄMÄSVAARA
Kuhmon Jämäsvaaran alue on lähes 3000 hehtaaria soita, vesistöjä
ja vanhoja metsiä. Alle 20 kilometriä Kuhmosta lounaaseen sijoittuva
Jämäsvaara on erittäin edustava ja harvinainen näyte lähes kokonaisuudessaan
koskemattomana säilyneestä suuren järven valuma-alueesta muine pienvesineen.
Alueen vanhat metsät ovat lähes täysin säästyneet nykymetsätaloudelta.
Alueella on 33 lampea, järveä, kymmeniä puroja ja useita kilometrejä
lampi-järviketjua koskineen ja vesistöyhteyksineen. Alueella on
useita kymmeniä uhanalaisten ja EU:n tärkeinä pitämien lintu-, kasvi-
ja muiden eliölajien elinpaikkoja ja esiintymiä.
Jämäsvaaran luonnonsuojelualuetta kannattaisi kehittää merkittävänä
eräretkeilykohteena. Retkeilymahdollisuuksien parantamiseen liittyvät
toimet suunniteltaisiin erikseen luonnonsuojelualueen hoito- ja
käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Metsähallitus on suunnitellut
alueelle virkistysmetsää, jossa hakkuut aarniosien ulkopuolella
olisivat mahdollisia. Talousosia sisältävä virkistysmetsä ei ole
riittävä keino alueen suojeluarvojen turvaamiseksi, sillä alueen
arvo on nimenomaan koskemattomissa laajoissa vanhoissa metsissä.
Alueen suojelusta on tehty 1990-luvulla yli kymmenen suojelualoitetta.
Viimeksi Kainuun ympäristökeskus on pyydetyssä lausunnossaan 4.10.1999
esittänyt Metsähallitukselle kantanaan, että Jämäsvaaran alueelle
muodostettaisiin lakisääteinen suojelualue. Myös paikallinen Lentua-seura
on 7.10. 1999 esittänyt alueen suojelutavaksi lakisääteistä suojelualuetta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri esitti alueesta suojelualuetta
vuonna 1998 lausunnossaan Ympäristöministeriön Natura-2000-ehdotuksesta.
Malahvian ohella Jämäsvaarakin kuuluu vielä suojelemattomiin mutta
suojelunarvoisiin WWF:n Hot Spot-kohteisiin. Lisätiedot: http://www.luontoliitto.fi/metsa/jamasvaara
Helsingissä 9.12.1999
Suomen luonnonsuojeluliitto / Luonto-Liitto / Suomen WWF / BirdLife
Suomi / Maan ystävät
