Metsähallitus
aloitti Hyrynsalmen Kukkurin aarniometsän hakkuut maaliskuussa
1999. Ympäristöjärjestö Greenpeace miehitti
työmaan seuraavana päivänä ja lopetti hakkuut.
Toukokuussa
1999 Metsähallitus ilmoitti luopuvansa hakkuista ja selvityttävänsä
alueen merkityksen uhanalaiselle lajistolle. Lajistoselvitykset
tilattiin Kainuun ympäristökeskukselta ja tulokset
julkistettiin lokakuussa 1999. LUE lainauksia
inventointituloksista.
Kukkurin
alueen lopullisesta pirstomisesta päätettiin
15.11.1999.
100
hehtaaria alueen vanhoista metsistä päätettiin
säästää aikaisemmin rauhaan jätettyjen
25 ha:n lisäksi, loput jätettiin edelleen metsätalouskäyttöön.
Hakattavaksi jätetyisssä metsissä on yli 30 uhanalaisen
lajin esiintymää.
Tavallista
talousmetsää vai arvokasta aarniometsää?
Hakkuukiistan
alkaessa maaliskuussa 1999 Metsähallitus ilmoitti alueen olevan
talousmetsää, jossa ei ole luonnonarvoja. 19.5.1999 alueella
käyneet tutkijat julkistivat viikkoa aiemmin tekemänsä
inventontiretken saldoksi mm. seitsemän valtakunnallisesti
uhanalaisen lajin esiintymät. >>>
katso ensimmäisen inventoinnin tulokset täältä.
Kainuun
ympäristökeskuksen selvityksen tulokset: "Vanhojen
metsien lahottajasienilajiston osalta Kukkuri edustaa Suomen
huipputasoa, myös vertailtaessa sitä muihin Kainuussa tarkoin inventoituihin
vanhan metsän alueisiin."
>>>
LUE Kainuun ympäristökeskuksen tutkimustulokset. "Vanhan
metsän lajiston osalta Kukkurin tekee arvokkaaksi sekä uhanalaisten
vanhan metsän lajien yksilöiden runsaus alueella, että uhanalaisten
ja vaateliaiden lajien suuri määrä. (...) kohde luokiteltiin erittäin
arvokkaaksi, ainutlaatuiseksi alueeksi. Kukkurissa löytyi uhanalaisia
ja vanhan metsän indikaattorilajeja runsaasti lähes kaikilta tarkastelluilta
osa-alueilta.".
Tutkimusten
jälkeen Metsähallitus päätti Kukkurin
lopullisesta pirstomisesta
Metsähallitus
julkisti 15.11.1999 ratkaisunsa Kukkurin alueen kohtalosta. Noin
100 hehtaaria alueelta aikaisemmin alue-ekologisen suunnittelun
yhteydessä talousmetsiksi määritellyistä kuvioista
päätettiin jättää hakkuiden ulkopuolelle.
Loput n. 250 ha vanhaa metsää jäävät edelleen
metsätalouskäyttöön lajilöydöistä
huolimatta.
Metsähallituksen
mukaan taloustoiminnan ulkopuolelle rajattiin nyt alueet joissa
kääpähavaintoja oli runsaimmin. Kertomatta jäi,
että talouskäyttöön jätetyillä alueilla
on tutkimusten mukaan yli 30 uhanalaisesiintymää.
Metsähallituksen
mukaan ratkaisulla haluttiin "turvata alueen luontoarvot mahdollisimman
kattavasti". Edelleen, laitoksen 15.11. tiedotteen mukaan "Kukkurin
runsaat kääpälöydöt antavat viitteitä siitä, että ottamalla arkojen
lajien vaatimukset huomioon voidaan varmistaa niiden säilymistä
myös talousmetsissä.".
Jos
vanhojen luonnontilaisten metsien luontoarvot haluttiin mahdollisimman
kattavasti turvata, olisi nämä metsät pitänyt
jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle eikä
päättää pirstoa niitä edelleen. Vanhojen
metsien uhanalaista lahottajasienilajistoa uhkaa lahopuun vähyyden
lisäksi suotuisan pienilmaston puute ja ylipäänsä
sopivien biotooppien ja ns. jatkuvuden puuttuminen. Yksittäisissä,
toisistaan erillisissä suojattomissa saarekkeissa tai yksinäisillä
lahopuurungoilla monellakaan lajilla ei ole mahdollista selviytyä.
Huomattava on sekin, ettei kyse ole ainoastaan nyt selvitetyistä
käävistä, vaan esim. vanhojen metsien linnuston kannalta
peitteisyyden ja yhtenäisten alueiden säilyminen on keskeistä.
Kukkurin
runsaat kääpälöydöt eivät anna mitään
viitettä siitä, että uhanalaisen lajiston säilymistä
voitaisiin talousmetsissä varmistaa. Se, että Kukkurin
metsistä löytyi uhanalaista lajistoa ei ole seuraus Metsähallituksen
tai muiden maanomistajien viime vuosikymmeninä harjoittamasta
tehometsätaloudesta, vaan siitä että alueen vanhat
metsät, ne joista uhanalaista lajistoa yleensä löytyi,
ovat hyvin kevyesti aikoinaan poimintahakattuja ja muutamia hyvin
pienialaisia poikkeuksia lukuunottamatta nimenomaan nykymetsätaloudelta
säästyneitä.
Kukkurin
uhanalaislöydöt todistavat sen, että erittäin
arvokas alue useine luonnonsuojelulain suojaamine lajeineen olisi
jäänyt metsätalouskäyttöön ja tullut
kokonaan hakatuksi ilman luonnonsuojelujärjestöjen puuttumista
asiaan.
Vastaavia
kohteita valtionmailla on satoja.
Kukkurissa
tehtiin seuraavat laajat avohakkuut syksyllä 2001. Hakkuissa
tuhottiin useiden uhanalaisten lajien esiintymiä.
>>> Greenpeacen tiedote aiheesta 10.9.2001