METSIEN SUOJELU ETELÄ-SUOMESSA http://www.luontoliitto.fi/metsa/etelasuomi

UPM-Kymmene hakkasi Vinninsaaren suojelualueen Längelmäellä - arvokas lehtoympäristö tuhoutui.

Suomalainen metsäsertifiointi hyväksyi hakkuun.

Luonto-Liiton metsäsivut > Etelä-Suomi > Esimerkit > Vinninsaari


Järeää haapaa pinossa, hakkuupinosta voi päätellä metsän olleen suojelustatuksensa ansainnut. Hakkuiden jälkiä Rehevä maisema on tuhottu aivan rannan läheisyydessäkin.

UPM-KYMMENE HAKKASI LUONNONSUOJELUALUEELLA VASTOIN MÄÄRÄYKSIÄ

UPM-Kymmenen rauhoitusmääräysten vastaiset hakkuut Längelmäen Vinninsaaren luonnonsuojelualueella viime keväänä läpäisivät metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen valvonnan. Samaan aikaan Etelä-Suomen metsien suojelusta käydyssä keskustelussa metsätalousväki vakuutteli metsälain ja sertifioinnin riittävän turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Vinninsaaren yksityinen, maanomistajan hakemuksesta perustettu luonnonsuojelualue oli tiedossa niin metsänhoitoyhdistyksellä, metsäkeskuksella kuin metsäyhtiölläkin. Hakkuissa ei ole noudatettu rauhoituspäätöksen määräyksiä, vaan alueelta on korjattu arvokkain puusto: järeät kuusitukit ja haavat, joukossa kolohaapoja.

- Hakkuussa ei ole mitenkään pyritty noudattamaan rauhoitusmääräyksiä. Koko alue on hakattu taloudellisesti arvokkaimman puuston korjaamiseksi. Mitään merkkejä ei ole siitä, että lehtokasvillisuuden ja lehmuksien elinmahdollisuuksia olisi suunnitelmallisesti pyritty hakkuissa parantamaan. Kun valoisuus lisääntyy, lehtokasvillisuus voi jopa tukahtua heinikoiden, horsmien ja vatukoiden alle. Kauniin metsämaiseman ja järvinäkymän säilymisestä ei myöskään ole välitetty, sillä järeitä haapoja on hakattu aivan rantaviivan tuntumasta, kuvaa WWF:n projektitutkija Timo Laine hakkuiden jälkeä.

Vinninsaaren historiaa:

1. RAUHOITUSPÄÄTÖS Rauhoituspäätös Vinninsaaren parinkymmenen hehtaarin alueesta tehtiin v. 1980. Omana kohtanaan rauhoituspäätöksessä ovat Metsänkäsittelyä koskevat säännökset: "Alueen metsää saadaan hakata ja hoitaa tavoitteena kauniin ja vaihtelevan metsäluonnon aikaansaaminen ja kasvutilan vapauttaminen lehmuksille ja muille lehtokasveille. Hakkuu voidaan suorittaa joko harvennushakkuuna tai pienialaisena avohakkuuna. Hakkuiden sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota maisemanhoidollisiin näkökohtiin siten, että vesistölle näkyvää maisemakuvaa ei saa rumentaa avohakkuilla. Mikäli metsän uudistamiseksi on välttämätöntä suorittaa pensaiden raivausta, on vältettävä harvinaisten pensaslajien kuten koiranheisipuun, metsäruusun, kuusaman ja näsiän vahingoittamista. Lehtipensaiden hävittämistä ei saa suorittaa kemiallisia vesakontorjunta-aineita käyttäen. Hyönteistuhojen estämiseksi ei kaadettua kuorellista puutavaraa saa säilyttää luonnonsuojelualueella kesä-elokuun aikana. Metsän lannoitusta ei saa suorittaa 25 metriä lähempänä vesistöä."

2. HAKKUUT Yksityismaalla oleva luonnonsuojelualue on ollut tiedossa niin metsänhoitoyhdistyksellä, metsäkeskuksella kuin hakkuut toteuttaneella yhtiöllä UMP-Kymmenelläkin eli tietämättömyydestä seuranneeseen virheeseen ei voida vedota. Ympäristökeskukseen ei missään vaiheessa oltu yhteydessä, ei metsänhoitoyhdistys hakkuuta suunnitellessaan, ei metsäkeskus metsänkäyttöilmoituksen hyväksyessään, eikä UPM-Kymmene ennen hakkuun toteutusta.

Hakkuut toteutettiin kesällä 2002 ilman minkäänlaista pyrkimystä noudattaa rauhoitussäädöksiä, mitkä olisivat velvoittaneet metsänhoitotoimiin, jotka selvästi eroavat tavallisen talousmetsän kasvatushakkuista. Alue on hakattu taloudellisesti arvokkaimman puuston korjaamiseksi. Metsälajistolle tärkeimmät järeät kuusitukit on poistettu. Lisäksi myös suuri määrä erityisen arvokkaita järeitä haapoja, joukossa myös kolopuita, on kaadettu. Lehtokasvillisuuden ja erityisesti lehmuksien elinmahdollisuuksien suunnitelmallista parantamista ei hakkuiden toteutuksessa voi havaita, valon määrän lisääntymisen seurauksena lehtokasvillisuus voi paremminkin tukahtua tulevien heinikoiden, horsmien ja vatukoiden alle. Kauniin metsämaiseman ja järvinäkymän säilymistä ei säännösten vastaisesti ole tavoiteltu, sillä järeitä haapoja on hakattu aivan rantaviivan tuntumasta.

Alueen rinnastaminen normaaliksi talousmetsäksi ja luonnonarvoista piittaamaton hakkuu uhkaavat viedä uskottavuuden sekä UPM-Kymmenen biodiversiteettistrategialta että sertifioidun puutavaran tuotannolta ja valvonnalta. Metsäteollisuus rummuttaa julkisuudessa talousmetsien hoidon muuttuneen niin paljon, ettei suojelua enää tarvitakaan. On kuitenkin vaikea luottaa talousmetsien arvokkaiden kohteiden säilymiseen, kun edes pienet suojelualueet eivät säily.

>>>Lue myös Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin tiedote asiasta 21.8.2002

[Etelä-Suomen metsät - pääsivu] [Etelä-Suomen kohteet-sivu]



Luonto-Liiton metsäsivujen ylläpito: metsaweb(@)luontoliitto.fi
Sivut optimoitu 4.0 ja uudemmille selaimille
Luonto-Liiton pääsivulle