VETOOMUS SUOMALAISEN METSÄLUONNON PUOLESTA

Perinteinen elämänmuotomme ja nykyinen hyvinvointimme pohjautuvat metsiin. Metsätalouden ohella metsiin perustuvat myös useimmat luontaiselinkeinoistamme. Metsässä suomalainen virkistyy ja sieltä hän saa pöytäänsä sieniä, marjoja ja riistaa. Metsät ovat taiteemme innoituksen lähde ja tieteemme keskeinen tutkimuskohde. Metsiemme monimuotoisuus, terveys ja elinvoima ovat nyt uhattuina.

Me suomalaisen metsäluonnon ystävät vaadimme, että

• Lapin viimeiset erämaat ja Etelä-Suomen jäljellä olevat
luonnontilaisten metsien sirpaleet säilytetään tuleville sukupolville
yhteisenä kulttuuriperintönä. Vanhojen luonnonmetsien suojeluohjelma on
toteutettava viipymättä, sillä aarniometsät ovat monien uhanalaisten
kasvi- ja eläinlajien ainoita esiintymisalueita Suomessa.
Luonnontilaisista metsistä saadaan myös välttämätöntä tietoa esim.
ilmansaasteiden ja happamoitumisen vaikutuksesta koko luontoon.

• Metsien terveyttä uhkaavia ilmansaasteita vähennetään voimakkaasti
sekä kotimaassa että ulkomailla. On valmistettava toimenpideohjelma,
jolla päästään 90 %:n vähennyksiin rikkipäästöissä sekä 75 %:n
vähennyksiin typpipäästöissä 1980-luvun alun tasosta.

• Talousmetsien terveys ja ekologinen monimuotoisuus turvataan
kehittämällä nykyistä luonnonmukaisempia metsänhoitomenetelmiä.
Työvaltaisilla menetelmillä voidaan edistää hyvän metsänhoidon
periaatteita sekä metsien monikäyttöä ja metsäluonnon suojelua paremmin
kuin kokonaan koneellistetuilla menetelmillä.

• Metsätalouden tavoitteena ei saa olla pelkkä kohoava puuntuotto.
Yksityismetsätaloudessa on annettava edellytykset metsien monikäytölle.
Metsähallituksen liiketaloudellista tuottoa on pienennettävä ja
laitoksesta on kehitettävä monipuolinen luontoon ja luonnonvarojen
hoitoon liittyvien palvelujen tuottaja. Metsäluontomme monimuotoisuutta
ei saa uhata myöskään metsäteollisuuden voimakkaalla laajentamisella.

Metsäadressin vastaanotti ympäristöministeri Kaj Bärlund Rautavaaralla maailman ympäristöpäivänä 5.6.1989. Allekirjoituksia kertyi 220 000 — vetoomus metsäluonnon puolesta oli siihenastisen Suomen historian kolmanneksi suurin adressi ja suurin luonnonsuojeluadressi (ja on yhä vieläkin).

Adressin luovuttaa Luonto-Liiton silloinen pääsihteeri Petteri Niskanen. Muut henkilöt vasemmalta: SLL:n puheenjohtaja professori Rauno Ruuhijärvi, Tapio Lahti, Jan Kunnas, Olli Turunen, Marja Leskelä ja Tapio Reinikainen. Äärimmäisenä oikealla Elävä Metsä-kampanjan vetäjä Jyrki Heimonen.

  Adressin kansikuva. Piirros: Seppo Leinonen