LUONTO-LIITTO TIEDOTTAA 4.4. 2000 - JULKAISUVAPAA HETI

Etelä-Suomen metsiensuojelun aika on nyt eikä 20 vuoden päästä

Luonto-Liiton mielestä Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantaminen vaatii pikaisia ja määrätietoisia toimia. Suojeluhehtaareja ja -toimia tarvitaan nyt eikä 10-20 vuoden päästä. Suojelutoimien lykkäämisen on loputtava.

Luonto-Liitto muistuttaa, että Kansallisessa metsäohjelmassa jaetaan runsaasti rahaa metsätalouden tehostamiseen, mutta samaan aikaan metsätaloustahot vaativat loputtomia lykkäyksiä ja selvityksiä metsien suojeluun.

Suojelutilanteen parantamiseksi on nykyisillä tiedoillakin mahdollista tehdä konkreettisia päätöksiä:

-Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantaminen on aloitettava valtion mailta suojelemalla itsessään arvokkaat luontokohteet ja ryhtymällä ekologisin perustein laajentamaan nykyisiä pieniä suojelumetsiä valtion mailla.

-uusi metsiensuojelun rahoitusohjelma tarvitaan jo ennen vuotta 2006. Nykyiset rahoituspäätökset riittävät vain vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen.

-ympäristöhallinnolle on osoitettava rahaa luonnonarvojen selvitystöihin, sillä nykyisen suojeluverkoston ulkopuolella on runsaasti arvometsiä, joiden laajuus ja merkitys pitäisi selvittää lähivuosina konkreettisten suojelutoimien pohjaksi. Tätä edellyttää myös EU:n Suomelta vaatima Natura-ohjelman täydennys.

Suojelualueet ovat osa kestävää metsätaloutta

Metsätaloustahot ovat viime aikoina korostaneet puheissaan, että kestävään metsätalouteen kuuluvat sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Suojelualueiden perustamisen tarvetta on pyritty vähättelemään korostamalla metsälain ja metsänhoito-ohjeiden luonnonmukaisuutta. "Perinteisten" ja "totaalisuojeltujen" alueiden sijaan on tarjottu erityisiä luonnonarvometsiä ja muita astetta pehmeämmän metsätalouden soveltamisalueita.

Mikään ekologinen tutkimustieto ei kuitenkaan tue teoriaa, jonka mukaan suojelualueita ei enää tarvittaisi lisää. Luonto-Liitto muistuttaa, että kestävään metsätalouteen kuuluu yhtenä kulmakivenä määrällisesti, laadullisesti ja alueellisesti edustava suojelualueverkosto. Jättöpuut ja pienialaisten avainbiotooppien säilyttäminen eivät poista uusien suojelualueiden tarvetta.

Luonto-Liiton mielestä suurin vastuu Etelä-Suomen metsien suojelussa on suurmaanomistajilla: valtiolla, metsäyhtiöillä, kunnilla ja kaupungeilla.

Lisätiedot: Matti Liimatainen, liimatainen(@)sll.fi, 09-68 444 214