TIEDOTE 11.3.2004

Luontojärjestöt varoittavat Helsingin hallitsemattomasta itälaajenemisesta

Luontojärjestöt vaativat malttia ja harkintaa keskusteluun Helsingin seudun itäkasvusta.

Pääkaupunkiseudun kasvun oikeutusta ja tarvetta ei riittävästi kyseenalaisteta. Suunnittelussa esimerkiksi varaudutaan yhä suurempiin asukasmääriin vaikka Helsingin asukasluku on laskussa. Maankäytön kestävyyteen olennaisesti kuuluva luonnon monimuotoisuuden ja virkistysalueiden huomiointivelvoite on jäänyt yksipuolisen kasvuretoriikan jalkoihin.

Selvitysmies Jussi-Pekka Alasen selvitys Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittämisestä paljasti kuntien ja maakuntaliittojen erilaiset näkemykset alueen tulevaisuudesta. Kasvukeskustelua lietsovat muun muassa metroa Sipooseen ohjaava Uudenmaan maakuntakaavaehdotus, lausunnolla oleva Sipoonkorpi-työryhmä II:n mietintö ja virkamiestyönä valmisteltu Helsingin seutu - Porvoo aluerakenneselvitys (HESPO).

Luontojärjestöt muistuttavat Helsingin seudun itäkasvun reunaehdoista. Kestävään alueidenkäyttöön kuuluu myös luonto- ja virkistysalueista huolehtiminen sekä ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Tiivis taajamarakenne ei sovellu edes pääkaupunkiseudulla alueille, joilla on huomattavia luonto- tai virkistysarvoja. Suunniteltu kehäkaupunki sulkisi pääkaupunkiseudun toimistojen, kauppakeskusten ja teollisuuden kuristusrenkaaseen. Se katkaisisi ekologiset yhteydet ja viher- sekä ulkoilukäytävät.

Sipoonkorven ja Östersundomin luontoarvot rajoittavat kasvua

Östersundom, Etelä-Sipoonkorpi sekä Vantaan kaakkoisosassa sijaitsevat Länsisalmen luonto- ja virkistysalueet ovat valtakunnallisesti tärkeä osa pääkaupunkiseudun luonto- ja viheralueverkostoa. Alueella on kaksi laajaa Natura 2000 -kohdetta, Sipoonkorpi sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Alueella on myös seutukaavojen virkistysalueita. Niiden luonto- ja virkistysarvo tulee kasvamaan entisestään pääkaupunkiseudun oletetun väestömäärän kasvamisen myötä.

Sipoonkorven eteläosa ja Östersundomin alue eivät sovellu luontoon, virkistykseen ja maisemaan liittyvien arvojensa vuoksi taajamaluonteisen rakentamisen kohteeksi. Myös alueelle kaavailtu metroyhteys on huonosti harkittu. Näyttää siltä, että Helsinki haluaa vain rahastaa maaomaisuutensa mahdollisimman tehokkaalla kaavoituksella.

Laajempi aluenäkökulma tarpeen

Helsinki-keskeisyyden korvaamisella laajemmalla näkökulmalla löydettäisiin useammille osapuolille kestäviä ratkaisuja.

Esimerkiksi Sipoossa Nikkilän kuntakeskus tarjoaa mahdollisuuksia lisäasutukseen ilman merkittäviä luontohaittoja.

Porvoon seudun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen lisäisi Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuutta ja elinvoimaa. Pääkaupunkiseutu säilyttäisi maltillisempaan itäkasvuun siirtymisen hyötynä laajat ja edustavat metsäiset luonto- ja viheralueet. Päätökset niiden säästämisestä pitää tehdä nyt, koska menetettyjä luonto- ja virkistysarvoja ei pystytä enää myöhemmin palauttamaan.

.

Lisätiedot:
Luonto-Liitto, suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. (09) 6844 4214
Luonnonsuojeluliitto, projektivastaava Tapani Veistola, puh. (09) 2280 8266
Natur och Miljö: Sibbo Naturskyddare—Sipoon Luonnonsuojelijat, puheenjohtaja Cia Åström, tel. 040-508 5784
Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa, puheenjohtaja Juhani Rinne, puh. (09) 29 75 795
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Vantaan ympäristöyhdistys, puheenjohtaja Harry Helmisaari, puh. (09) 40 300 748

Lisätietoja Sipoonkorven luonnosta ja luonteesta löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Sipoonkorpi-sivuilta http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi/index.html