LUONTO-LIITTO
TIEDOTTAA 5.2.2004
Luonto-Liitto
vaatii metsäkeskuksilta tekoja metsärikollisuuden saamiseksi kuriin
Luonto-Liitto
vaatii metsäkeskuksilta konkreettisia toimia metsärikosten selvittämiseksi ja
metsärikoksiin liittyvän seuraamusjärjestelmän uskottavuuden palauttamiseksi.
Metsälain
rikkominen kannattaa lähes aina
Viime
aikoina Suomessa on monella taholla havaittu se, että metsärikos kannattaa Suomessa
lähes aina. Kiinnijäämisriski on alhainen. Ja jos sattuu jäämään kiinni vaikkapa
arvokkaan puron varren avohakkuusta, metsäkeskukset vievät epäilyjä harvoin eteenpäin
syyttäjälle ja poliisille. Joensuun yliopiston metsäoikeuden tutkimusryhmän syksyllä
2003 julkaisemien tutkimustulosten mukaan myös niissä tapauksissa, jotka on käsitelty
tuomioistuimissa, rikoshyötyä tuomitaan harvoin valtiolle menetetyksi. Vanha sanalasku
siitä, että rikos ei kannata, ei pidäkään Suomessa metsärikosten osalta paikkaansa.
Kiinnijäämisriskin
ja seuraamusten oltava todellisia
Luonto-Liitto
edellyttää, että metsäkeskukset ryhtyvät valvomaan metsälakia aktiivisesti ja
myös maastossa. Erityisesti tulee valvoa metsälain mukaisten avainbiotooppien
säilymistä hakkuissa. Metsäalan toimijoille on välityttävä selkeä viesti siitä,
että kiinnijäämisriski metsälain rikkomisesta on todellinen ja lain rikkomisesta
seuraa myös rangaistus.
Luonto-Liitto
epäilee metsäkeskusten roolin PEFC-sertifioinnissa voivan heijastua lain valvontaan.
Mikäli keskuksen alueella havaitaan liikaa metsälakirikoksia, sertifikaatti voidaan
menettää. Metsäkeskuksen oma intressi PEFC-sertifikaatin saamisen varmistamiseksi
metsäkeskuksen toimialueelle ei saisi kuitenkaan vaikuttaa viranomaistoimintaan.
Jos viranomaistehtävien hoidon riippumattomuutta ei voida järjestää uskottavasti,
viranomaistehtävät on siirrettävä muun organisaation hoidettavaksi lain muutoksella.
Metsälakirikoksia
näytetään vähäteltävän yleisesti. Luonto-Liitto edellyttääkin metsäkeskusten noudattavan
metsärikosepäilyjen käsittelyssä jatkossa ns. nollatorelanssia. Metsäkeskusten
tulee siten ilmoittaa kaikista havaitsemistaan metsärikosepäilyistä syyttäjälle.
Tämä vastaa metsälain selkeää pääsääntöä, jonka mukaan metsäkeskusten tulee ilmoittaa
kaikista epäilyistään eteenpäin syyttäjälle. Ainoastaan rajoitetuissa yksittäistapauksissa
lakia sallii - mutta ei velvoita - metsäkeskuksen olemaan ilmoittamatta epäilyä
eteenpäin. Joensuun yliopiston tutkimuksessa kävi kuitenkin selville, että jotkut
metsäkeskukset tekevät rutiininomaisesti ja vastoin lain tarkoitusta (massa)päätöksiä
olla ilmoittamatta rikosepäilyjä eteenpäin syyttäjälle. Jos epäilyjä ei viedä
eteenpäin, kaukana ei ole vaikutelma, että metsänomistajien, metsäteollisuuden
ja Metsähallituksen hallinnoimat metsäkeskukset suojelevat omiaan.
Suomi
kärsii kehitysmaiden ongelmista
Suomi
on yrittänyt esiintyä ulkomailla metsätalouden mallimaana. Kestävän metsätalouden
perusedellytys on kuitenkin uskottava metsähallinto sekä toimiva lainsäädäntö,
jota valvotaan luotettavasti. Tässä suhteessa Suomi kärsii selvästi kehitysmaiden
ongelmista. Myös metsäteollisuustuotteiden ostajat ovat oikeutettuja tietämään
näistä ongelmista.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Keijo Savola, (09) 68 444 214 (klo 8.45-10.20, klo
14.30-16.30)
Muita
lisätietoja:
Joensuun yliopiston tutkimus metsälain rikkomuksista:
http://www.joensuu.fi/lehdisto_2003/metsarikokset-artikkeli.pdf