LUONTO-LIITTO TIEDOTTAA 5.2.2004

Luonto-Liitto vaatii metsäkeskuksilta tekoja metsärikollisuuden saamiseksi kuriin

Luonto-Liitto vaatii metsäkeskuksilta konkreettisia toimia metsärikosten selvittämiseksi ja metsärikoksiin liittyvän seuraamusjärjestelmän uskottavuuden palauttamiseksi.

Metsälain rikkominen kannattaa lähes aina

Viime aikoina Suomessa on monella taholla havaittu se, että metsärikos kannattaa Suomessa lähes aina. Kiinnijäämisriski on alhainen. Ja jos sattuu jäämään kiinni vaikkapa arvokkaan puron varren avohakkuusta, metsäkeskukset vievät epäilyjä harvoin eteenpäin syyttäjälle ja poliisille. Joensuun yliopiston metsäoikeuden tutkimusryhmän syksyllä 2003 julkaisemien tutkimustulosten mukaan myös niissä tapauksissa, jotka on käsitelty tuomioistuimissa, rikoshyötyä tuomitaan harvoin valtiolle menetetyksi. Vanha sanalasku siitä, että rikos ei kannata, ei pidäkään Suomessa metsärikosten osalta paikkaansa.

Kiinnijäämisriskin ja seuraamusten oltava todellisia

Luonto-Liitto edellyttää, että metsäkeskukset ryhtyvät valvomaan metsälakia aktiivisesti ja myös maastossa. Erityisesti tulee valvoa metsälain mukaisten avainbiotooppien säilymistä hakkuissa. Metsäalan toimijoille on välityttävä selkeä viesti siitä, että kiinnijäämisriski metsälain rikkomisesta on todellinen ja lain rikkomisesta seuraa myös rangaistus.

Luonto-Liitto epäilee metsäkeskusten roolin PEFC-sertifioinnissa voivan heijastua lain valvontaan. Mikäli keskuksen alueella havaitaan liikaa metsälakirikoksia, sertifikaatti voidaan menettää. Metsäkeskuksen oma intressi PEFC-sertifikaatin saamisen varmistamiseksi metsäkeskuksen toimialueelle ei saisi kuitenkaan vaikuttaa viranomaistoimintaan. Jos viranomaistehtävien hoidon riippumattomuutta ei voida järjestää uskottavasti, viranomaistehtävät on siirrettävä muun organisaation hoidettavaksi lain muutoksella.

Metsälakirikoksia näytetään vähäteltävän yleisesti. Luonto-Liitto edellyttääkin metsäkeskusten noudattavan metsärikosepäilyjen käsittelyssä jatkossa ns. nollatorelanssia. Metsäkeskusten tulee siten ilmoittaa kaikista havaitsemistaan metsärikosepäilyistä syyttäjälle. Tämä vastaa metsälain selkeää pääsääntöä, jonka mukaan metsäkeskusten tulee ilmoittaa kaikista epäilyistään eteenpäin syyttäjälle. Ainoastaan rajoitetuissa yksittäistapauksissa lakia sallii - mutta ei velvoita - metsäkeskuksen olemaan ilmoittamatta epäilyä eteenpäin. Joensuun yliopiston tutkimuksessa kävi kuitenkin selville, että jotkut metsäkeskukset tekevät rutiininomaisesti ja vastoin lain tarkoitusta (massa)päätöksiä olla ilmoittamatta rikosepäilyjä eteenpäin syyttäjälle. Jos epäilyjä ei viedä eteenpäin, kaukana ei ole vaikutelma, että metsänomistajien, metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hallinnoimat metsäkeskukset suojelevat omiaan.

Suomi kärsii kehitysmaiden ongelmista

Suomi on yrittänyt esiintyä ulkomailla metsätalouden mallimaana. Kestävän metsätalouden perusedellytys on kuitenkin uskottava metsähallinto sekä toimiva lainsäädäntö, jota valvotaan luotettavasti. Tässä suhteessa Suomi kärsii selvästi kehitysmaiden ongelmista. Myös metsäteollisuustuotteiden ostajat ovat oikeutettuja tietämään näistä ongelmista.

 

Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Keijo Savola, (09) 68 444 214 (klo 8.45-10.20, klo 14.30-16.30)

Muita lisätietoja:
Joensuun yliopiston tutkimus metsälain rikkomuksista:
http://www.joensuu.fi/lehdisto_2003/metsarikokset-artikkeli.pdf