Luonto-Liitto tiedottaa 3.11.2003

Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta unohtui luonnonsuojelu

Uudenmaan liiton valmistelema Uudenmaan maakuntakaavaehdotus on asetettu tänään nähtäville. Luonto-Liitto suhtautuu nykyiseen kaavaehdotukseen erittäin kriittisesti. Järjestö toivookin uusmaalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja erityisesti metsäisten viheralueiden riittävyydestä huolta kantavien tahojen ottavan aktiivisesti osaa käynnistyneeseen muistutus- ja lausuntokierrokseen.

Kaavaehdotus on luonnonsuojelun kannalta monellakin tapaa ongelmallinen. Sen esitystapa on muihin valmistuneisiin tai valmistelun alla oleviin maakuntakaavoihin nähden ylimalkainen, mikä mahdollistaa kuntatasolla hyvinkin haitalliset maankäyttöratkaisut. Etenkin pääkaupunkiseudun nopean kasvun kunnissa nykyisiä viheralueita on kaavaehdotuksessa supistettu ja korvattu tarpeettoman laajassa mittakaavassa epämääräisellä viheryhteystarvemerkinnällä. Maakuntakaavaehdotus mahdollistaakin pääkaupunkiseudun viheralueverkoston nakertamisen jatkumisen.

Erittäin arveluttavana Luonto-Liitto pitää sitä, että kaavassa ollaan ohjaamassa taajamatoimintojen aluevarauksia valtakunnallisesti tärkeille luonto- ja viheralueille, jopa ilman minkäänasteisia luontoselvityksiä.

Muun muassa pääkaupunkiseudun metsälajiston suojelun kannalta keskeisen Vestra-Petikon alueen eteläosaan kaavaehdotus vyöryttää taajamatoimintoja laajassa mitassa, jopa nykyisien Natura-alueiden reunametsiin asti. Kyseiset Vantaan ja Espoon rajaseudun alueet sisältävät kuitenkin valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja.

Kaavaehdotuksessa ohjataan taajamatoimintojen levittäytymistä myös Nuuksion järviylängön eteläosissa sijaitseviin Oittaan suunnan metsiin. Espoo-Vihti ratayhteys luo puolestaan paineita rakentaa kiistelty Histan alue raskaimman mitoituksen mukaan.

Maakuntakaavaehdotus pyrkii myöskin kaikin keinoin suuntamaan Helsingin seudun kasvua itään Vesterkullan ja Östersundomin suunnalle. Maakuntakaavassa esitetään Vantaan Vesterkullan virkistysalueiden muuttamista taajama-alueiksi. Mellunmäestä Östersundomiin suuntautuvalla metroyhteydellä puolestaan luodaan paineita siihen, että Östersundomin ja Etelä-Sipoonkorven alueet saataisiin tehokkaaseen rakennuskäyttöön. Rakentaminen kohdistuisi Sipoonkorven ja Östersundomin Natura 2000 -alueiden väliselle ekologisesti merkittävälle vyöhykkeelle, myös paineet Sipoonkorvesta eteläosan rakentamiseen kasvaisivat edellä mainittujen ratkaisujen myötä. Ongelmallista on se, että kasvua ohjataan alueelle, joka ei sovellu laajamittaisen rakentamisen kohteeksi.

Luonnonsuojelun edistämisen kannalta maakuntakaava on yltiökyyninen. Lähtökohtana on se, että nykyinen Natura 2000 -verkosto riittää turvaamaan niin valtakunnalliset, maakunnalliset kuin seudullisetkin luontoarvot. Tilanteessa, jossa Uudenmaan metsämaasta on suojeltu lakisääteisesti vain runsas prosentti, lähtökohta on kestämätön.

Luonto-Liitto toivoo maakuntakaavan valmistelulle kunnolla lisäaikaa, jotta edes osa kaavan virheratkaisuista voitaisiin korjata. Kaavatyöhön tulisi kytkeä mukaan myös valtakunnallinen arvio siitä, mitä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia haittoja saadaan aikaan sillä, että muuttoliikettä yhden maakunnan alueelle tuetaan näin voimakkaasti.

LISÄTIEDOT:

Keijo Savola, Luonto-Liiton suojeluasiantuntija, (09) 68 444 214, savola@sll.fi