Luonto-Liitto tiedottaa 5.12.2001

Luonto-Liitto ei hyväksy tuulenkaatojen korjaamista Kuoreveden valtionmailla

Keskustelu Jämsän Kuoreveden valtionmaiden käytöstä jatkuu. Luontojärjestöt ovat jo useasti tänä vuonna tuominneet Metsähallituksen hakkuut Kuoreveden valtionmailla. Alueella on avohakattu vanhoja, lehtomaisen kankaan kuusikkoja sekä reheviä korpia ja puronvarsia, joista osa oli Metsähallituksen alue-ekologisessa suunnittelussa määritelty maisema- tai moni-muotoisuuden lisäämisalueiksi. Luonnonsuojelujärjestöt ovat tehneet näistä kohteista lukuisia suojelualoitteita, jotka eivät ole vaikuttaneet parhaillaankin jatkuviin hakkuisiin. Kohteet ovat luonnontilaltaan huomattavasti tavallisia talousmetsiä arvokkaampia.

Uhanalaisille tärkeät tuulenkaadot jätettävä valtion metsiin

Kuoreveden valtionmaiden uhanalaiselle lajistolle tarjoamat mahdollisuudet paranivat kertarysäyksellä marraskuun myrskyissä, kun metsiin syntyi tuulenkaatojen seurauksena paljon uutta vaateliaalle lajistolle tärkeää lahopuuta. Nyt puita ollaan kuitenkin korjaamassa pois. Luonto-Liitto vaatiikin, että tuulenkaadot jätetään valtionmailla metsiin ja että meneillään olevat korjuutoimenpiteet keskeytetään.

Lahopuulle on huutava tarve Etelä-Suomen metsissä, ja tuulenkaatojen korjaaminen valtion liikelaitoksen toimesta nykyisessä monimuotoisuuskriisissä on edesvastuutonta. Luonto-Liitto muistuttaa, ettei tuulenkaatojen korjaamisella voi myöskään oikeuttaa arvokkaiden metsien hakkuita.

Myrskytuhot ovat tärkeä ja olennainen osa metsien dynamiikkaa

Luonnontilassa metsä uudistuu tuulenkaatojen ja metsäpalojen kautta. Näiden luonnon-dynaamisten prosessien vaikutusten minimointi nykymuotoisessa metsätaloudessa on aiheuttanut valtavia muutoksia metsissämme. Metsätalous on edelleen suurin yksittäinen uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. Vakavimpia ongelmia lajiston kannalta on lahopuun puute metsissämme. Lahopuusta on suoraan riippuvaista noin viidennes metsälajistostamme (Siitonen 1998b, 2001). Lahopuun määrä on Etelä-Suomen metsissä vähentynyt ihmiskäytön seurauksena jopa 98%, ja koko maan talousmetsissä 90%. Tämä dramaattinen muutos uhkaa ennusteiden mukaan aiheuttaa jopa 2000 lajin häviämisen, ellei lahopuumääriä saada pian lisääntymään (Heikkinen ym. 2000, Virkkala ym.2000, Ruuhijärvi ym.2000). Tuoreen Metlan raportin mukaan noin 20% vanhojen metsien lajeista Etelä-Suomessa puuttuu kokonaan talousmetsistä. Keskeinen syy tähän on lahopuun niukkuus ja sen rakenteen yksipuolisuus (Siitonen ym. 2001).

Maassamme tehtävä korkeatasoinen ekologinen tutkimus on varsin yksiselitteisesti todennut, että suojeluverkoston laajentaminen ja lahopuuston lisääminen suojelu- ja talousmetsissä on metsälajistomme pelastamiseksi välttämätöntä. Luonto-Liitto toivookin, että Suomessa ryhdyttäisiin pikaisiin toimiin, jotta Etelä-Suomen metsiensuojelulle saataisiin rahoitusohjelma. Lisäksi metsälainsäädäntöä ja tukimenettelyjä tulisi muuttaa siten, että ne kannustaisivat luontoystävälliseen metsänhoitoon. Esimerkiksi tuulenkaatojen jättämisestä metsään tulisi saada ympäristötukea. Valtion metsissä tuulenkaatojen säästämisen pitäisi olla itsestään selvää..

Lisätietoja:

Lisätietoja: Luonto-Liitto, metsävastaava Sini Harkki, harkki(@)sll.fi, p.050-582 1107 Suomen luonnonsuojeluliitto, Etelä-Suomen metsät -vastaava Harri Hölttä, holtta(@)sll.fi, p.040-722 9224

>>> katso kuvia Metsähallituksen hakkuista Kuorevedellä