 |
NEULANEN
8/2004 Metsäuutisia Pikku-uutisia
Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
METSÄUUTISIA |
Uskokaa jo: Kymmenys metsistä suojeltava! Noin 10% Euroopan metsistä pitäisi suojella hakkuilta ja metsätalouskäytäntöjä pitäisi muuttaa luontoystävällisemmiksi. Tämä on välttämätöntä monien lajien ja metsätyyppien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Näin todetaan BirdLife Internationalin tuoreessa teoksessa "How Much, How To ? - Practical Tools for Forest Conservation". Viime perjantaina Berliinissä julkaistu teos kokoaa viimevuosien tutkimustuloksia sekä kokemuksia käytännön metsiensuojelun hankkeistaympäri Eurooppaa. - Viime vuosina metsien sertifiointi sekä eräät muut luonnonhoitotoimenpiteet talousmetsissä ovat luoneet vaikutelman, että pienten elinympäristölaikkujensäästäminen olisi yksin riittävä toimenpide myös erikoistuneiden ja harvinaisten metsälajien suojelemiseksi. Käsitys on kuitenkin pääsääntöisesti virheellinen. Tämä on ennustettu teoreettisesti ja vahvistettu lukuisissa kenttätutkimuksissa eri puolilla Eurooppaa, sanoo suojelun tarvearvio-osion teokseen kirjoittanut professori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta. Monille suomalaisille metsäalan vaikuttajille tuntuu edelleen olevan epäselvää, miksi juuri kymmenen prosenttia metsistä pitäisi suojella. Asian ymmärtämisensijaan on levitelty omahyväisiä herjoja siitä, että eihän tässä prosentteja suojella vaan monimuotoisuutta. Näitä kahta ei kuitenkaan voida noin vaan erottaa toisistaan: kun vaativalle metsälajistolle soveltuvan elinympäristönjäljellä oleva pinta-ala vähenee noin kymmeneen prosenttiin alkuperäisestä pinta-alasta, alkaa jäljellä oleva lajisto taantua jyrkästi. Noin kymmenen prosentin suojeluaste tarvitaan siis, jotta lajiston voidaan perustellusti olettaa säilyvän. Nykyinen, puutteellinen ja pirstoutunut suojelualueverkosto ei tällaista voi taata. Tästäkään huolimatta Suomessa ei ole kyetty edes pohtimaan sitä, mikä metsiensuojelumme tavoite konkreettisesti tulisi olla -ympäripyöreitä ja tulkinnallisia tavoitteita toki riittää. BirdLifen
uusi kirja "How Much, How To? - A Practical Guide to Forest Conservation" on selailtavissa
osoitteessa: |  |
Luonnonsuojelupiiri sovelsi järjestöjen suojelutavoitteet maakuntaan Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri näytti esimerkkiä muille ja laati ensimmäisenä maakunnallisena luontojärjestönä oman metsäohjelman, jossa hahmotellaan suuntaviivoja metsiensuojelulle lähitulevaisuudessa. Ohjelma onnistuu hienosti konkretisoimaan maakuntatasolle luontojärjestöjen yhteiset metsiensuojelutavoitteet, jotka on esitelty Palaako elävä metsä -kirjassa. Keski-Suomen metsien eliölajien suojelu ei ole suotuisalla tasolla. Luonnonsuojelupiiri esittääkin metsäohjelmassaan, että noin 10 % (140 000 hehtaaria) Keski-Suomen kaikista metsäisistä luontotyypeistä suojellaan vuoteen 2020 mennessä. Lähes kaikki uudet suojelualueet perustettaisiin valtion, yhtiöiden, kuntien ja muiden yhteisöjen maille. Yksityismaiden suojelutavoitteeksi ohjelmassa esitetään viisi prosenttia. Suojelun lisäksi Keski-Suomen talousmetsistä kymmenisen prosenttia (noin 125 000 hehtaaria) tulisi olla luonnonarvometsiä, "monikäyttömetsiä", joissa puun tuotannon lisäksi huomioidaan mm. virkistyksen tarpeet. Monikäyttömetsät perustettaisiin valtion, kuntien, yhtiöiden ja muiden yhteisöjen maille. Tavoitteiden saavuttamisen jälkeenkin 90 prosenttia (noin 1 250 000 ha) Keski-Suomen metsien puuntuottokyvystä jäisi ihmisten käyttöön eli antaisimme vain noin kymmenyksen metsistä kaikille noin 20 000:lle muulle metsiä hyödyntävälle lajille, kuten metsäohjelmassa asia osuvasti ilmaistaan. Kokonaisuutena metsämaakunta Keski-Suomen metsiin saataisiin "puupeltojen" ja tiukasti suojeltujen alueiden ohella kohteita, joissa teollinen puuntuotanto nivoutuisi yhteen pehmeämmän metsätalouden alueiden kanssa, ja ne puolestaan suojelu-, virkistys- ja retkeilypainotteisten alueiden kanssa. Ohjelman toteutuminen antaisi myös mahdollisuuden valita toinen suuri metsien sertifiointijärjestelmä (FSC), joka huomioi metsäluonnon suomalaista, teollisuusvetoista FFCS-sertifikaattia paremmin. Luonnonsuojelupiiri muistuttaa tiedotteessaan myös siitä, että vaikka metsätalouden vuosituotanto Suomessa on kaksinkertaistunut, metsätyöpaikat ovat kuitenkin vähentyneet alle neljännekseen kolmessa vuosikymmenessä. Keski-Suomen
luonnonsuojelupiirin tiedote aiheesta: Metsäohjelma
kokonaisuudessaan: Luontojärjestöjen
yhteinen Palaako elävä metsä -kirja (pdf-muodossa): | |
Metsähallituksen Länsi-Suomen luonnonvarasuunnittelu loppusuoralla... Metsähallitus on kuluvan vuoden ajan tehnyt Länsi-Suomen alueelle uutta luonnonvarasuunnitelmaa. Suunnitelman pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Länsi-Suomen alue käsittää tässä yhteydessä noin Suomen eteläpuoliskosta. "Luonnonvarasuunnittelussa valtion maa- ja vesialueita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista ja tehdään sen perusteella maankäyttöpäätöksiä. Luonnonvarasuunnittelun tavoitteena on sovittaa alueen luonnonvarojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin eri tahoilta kohdistuvia tarpeita yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi", kertoo Metsähallitus nettisivuillaan. Länsi-Suomen luonnonvarasuunnittelua varten Metsähallitus perusti kolme yhteistyöryhmää, joihin valtion metsä- ja vesialueiden käytöstä kiinnostuneet sidosryhmät valitsivat edustajansa. Mukana yhteistyöryhmissä on ollut viranomaisia, järjestöjä sekä metsiin liittyvien elinkeinojen ja virkistyskäytön edustajia. Yhteistyöryhmät ovat ottaneet suunnittelussa kantaa Metsähallituksen toiminnan tavoitteisiin, vaihtoehtoihin sekä toiminnan linjauksiin. Eri asia on, paljonko kannanotot ovat vaikuttaneet. Luonnonsuojelujärjestöt laativat oman vaihtoehtonsa Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmaan. Tämä vaihtoehto sai jonkin verran kannatusta, joskaan ei niin paljon kuin sidosryhmien suojelumyönteiset kommentit antoivat ymmärtää. Ilmeisesti vaihtoehto oli "väärän" tahon tekemä. Metsähallituksessa on tultu siihen tulokseen, että yhteistyöryhmät kollektiivisesti kannattavat luontomatkailu- ja virkistyskäyttöpainotteista vaihtoehtoa. Eräs yhteistyöryhmän jäsen totesi, että "Metsähallitus runnoi haluamaansa vaihtoehtoa läpi kuin käärmettä pyssyyn". Järjestöjen suojeluesitykset toteutunevat joiltakin osin luonnonvarasuunnitelmassa, mikä Luonto-Liiton metsäryhmässäkin on otettu ilolla vastaan. Metsähallitus perustanee Länsi-Suomen alueelle joitakin uusia suojelumetsiä. Esimerkkeinä mainittakoon Parkanon Kaidatvedet, Kurun Pikku-Suolijärvi ja Perhon Salmelanharju. Vielä ehdit kertoa oman mielipiteesi Metsähallitukselle! Jokaisen
valtionmaiden käytöstä kiinnostuneen kannattaa nyt käydä ottamassa kantaa Länsi-Suomen
luonnonvarasuunnitteluun netissä osoitteessa: | |
...ja maastossakin ryske yltyy Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma laaditaan osallistavan suunnittelun menetelmin - eletäänhän nykyaikaa. Luonnonsuojelujärjestöissä on pitkään mietitty tarkoittaako osallistaminen tässä tapauksessa sitä, että suojeltavaksi esitettyjä kohteita hakataan kesken prosessin, jolloin järjestöt käytännössä pakotetaan turvautumaan mielenosoitukseen maastossa. Metsähallitus on viime viikkoina kunnostautunut kyseenalaisissa hakkuissa kahdessakin paikassa. Parkanon Kaidatvedet ja Lopen Keihäsjärvi ovat tästä syystä näkyneet julkisuudessa melko laajastikin. Luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet suojeltavaksi sekä Kaitojavesiä että Keihäsjärveä useampaan otteeseen, mm. Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelman yhteydessä. Suojeluesityksistä on haluttu pitää kiinni, koska alueet ovat arvokkaita. Niinpä molemmissa paikoissa on järjestetty mielenosoitus Metsähallituksen hakkuita vastaan. Mielenosoitukset ovat johtaneet hakkuiden keskeytymiseen - toistaiseksi, kuten Metsähallituksesta sanotaan. Kaitojenvetten kohdalla tilanne näyttää sikäli hyvältä, että alueelle ollaan kuin ollaankin uudessa luonnonvarasuunnitelmassa perustamassa 100 hehtaarin laajuista suojelumetsää. Keihäsjärvelle suojelua ei sen sijaan näytä olevan vieläkään tulossa, vaan alueen ainoana suojeltuna osana säilyy Keihässuon soidensuojelualue. Kaitojenvetten suojelumetsää varjostaa kuitenkin edelleen hakkuu-uhka: Metsähallitus sanoo toisaalta suojelevansa alueen, mutta toisaalta uhkaa sitä ennen tehdä loppuun hakkuut, jotka romuttavat suojeluarvot. Lisätietoa
Kaidoistavesistä ja Keihäsjärvestä sekä luonnonsuojelujärjestöjen yhteistiedotteet
löytyvät osoitteesta:
| |
PIKKU-UUTISIA Satu Hassi:
Avohakkuut luvanvaraisiksi Tiedote
5.11. Viisi prosenttia Etelä-Suomen metsistä tulisi suojella FFCS
- Itsesertifiointi ei pöytää hakkaamalla parane Järjestöjen
yhteistiedote11.10. Metsärikosten sertifikaatti Certifying
extinction? –raportti (pdf-muodossa): Greenpeace
kiittää....ja jatkaa: Malahvia suojeltava! Väitös
Helsingissä: Vanhojen metsien käävillä aika ankeaa
MOSSE
ulos kaapista
| |
Uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi >
Metsäuutiskatsausten etusivulle |
 |