 |
NEULANEN
Ajankohtaista Metsäuutisia Pikku-uutisia
Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
AJANKOHTAISTA |
Kutsu tiedotustilaisuuteen Olet lämpimästi tervetullut Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen tiedotustilaisuuteen metsäsertifioinnista. Tilaisuudessa julkistetaan englanninkielinen raportti "Certifying Extinction - An assessment of the revised standards of the Finnish Forest Certification System", joka tarkastelee suomalaista metsäsertifiointi- järjestelmää (FFCS/PEFC). Tiedotustilaisuus pidetään Helsingin Lasipalatsin Mediastudiossa (Mannerheimintie 22-24, 2. krs, sisäänkäynti Ravintola Lasipalatsin pääoven oikealla puolella) ensi maanantaina 11.10.2004 kello 10.30-11.30. Esittelijät/haastateltavat: Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki, Greenpeacen metsäkampanjavastaava Matti Liimatainen ja Luonto-Liiton suojeluasiantuntija Keijo Savola Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tiedottaja Mikael Sjövall / Greenpeace, p. 050 369 6202
|  |
METSÄUUTISIA |
Suomalaisrahoitteinen sellutehdas Indonesiassa hankkii puunsa laittomista lähteistä Indonesialainen kansalaisjärjestöverkosto Forest Rescue Alliance Riau on tutkimuksissaan viime heinäkuussa saanut selville, että Riaussa sijaitsevasta Tesso Nilon kansallispuistosta laittomasti hakatut puut ovat päätyneet Indah Kiatin sellutehtaalle. Indah Kiatin sellu- ja paperitehdas on suomalaisten suunnittelema, varustama ja rahoittama. Suomalaiset vientiluottolaitokset rahoittivat tehdasta 1990-luvun alussa. Riaun alue ja etenkin Tesso Nilon kansallispuisto on biodiversiteetiltään erittäin rikas ja siellä elävät mm. Sumatran viimeiset norsut ja tiikerit. Indonesian ylisuuri sellu- ja paperitehdaskapasiteetti kärsii nykyään jatkuvasti raaka-ainepulasta. Riaun sellutehtaat tuottavat vuosittain 3,7 miljoonaa tonnia sellua, mihin tarvitaan 17 miljoonaa tonnia raaka-ainetta, joka on peräisin sademetsistä. Tehtaiden istuttamat akaasiaplantaasit eivät pysty tuottamaan tarpeeksi puuta tyydyttämään tarvetta, joten tehtaiden pitää hankkia 70 prosenttia raaka-aineistaan sademetsistä. Forest Rescue Alliance Riau vaatii Indah Kiatia lopettamaan laittoman puun ostamisen ja maakunnan metsäviranomaisia asettamaan tehtaan syytteeseen laittomasta puukaupasta. Forest
Recue Alliance Riaun lehdistötiedote, jossa on yksityiskohtainen selvitys heidän
tutkimuksestaan ja löydöistään, on luettavissa Vientiluottokampanjan sivulla:
Lisätietoja
Riaun sademetsähakkuista kuvineen saa myös Maan ystävien sivuilta: | |
"Me arvostamme kulttuuriarvoja hyvinkin paljon ja …" Edellä
oleva, Talaskangas-rappiin aikoinaan sisällytetty Jaakko Piirosen toteamus on
edelleen ajankohtainen, kun Metsähallitus jatkaa Suomussalmen Malahvian alueen
rusikoimista. Tänä syksynä Metsähallituksen hakkuiden yhteydessä metsätraktori
on turmellut pahoin sotien aikaiseen Salpa-puolustuslinjaan kuuluneen ampumapesäkkeen. Osasyy tapahtumaan on Metsähallituksen mukaan se, että pesäke oli merkitty Metsähallituksen paikkatietoihin ja karttaan väärään paikkaan. Kansallisrunoilija Elias Lönnrotin aikoinaan runonkeruumatkoillaan käyttämä kärrypolku Vienan Karjalaan puolestaan äestettiin viime talvena hakkuiden yhteydessä. Metsähallitus ei ole vieläkään lopullisesti hylännyt hakkuusuunnitelmia alueella, jota luonnonsuojelujärjestöt ovat vuosia esittäneet suojeltavaksi. Kainuun luonnonsuojelupiiri on vastikään vedonnut Malahvian Natura-alueen ulkopuolelle jääneiden luonnonmetsän alueiden puolesta. Piirin mukaan viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että metsätalouden on tarpeellista toistaiseksi pidättäytyä Malahvian ympäristössä tehtävistä toimenpiteistä ja jatkossa alueelle suunnattujen toimenpiteiden tulee olla tarkoin harkittuja. | |
Metsähallituslaki rukattavana eduskunnassa Lakia Metsähallituksesta ollaan uudistamassa. Esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnan maa- ja metsätalous-, perustuslaki- ja ympäristövaliokunnissa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan esitys on monelta osin ongelmallinen. Liiton mukaan valtion metsien käytön suunnittelu tulisi säätää muun ympäristölainsäädännön mukaisesti avoimeksi ja osallistavaksi. Myöskin kansalaisten ja eri intressitahojen osallistumisoikeuksista tulisi säätää lailla. Koska Metsähallituksen maankäyttösuunnitelmilla on huomattavia alueellisia vaikutuksia luonnonsuojeluun, virkistykseen ja eri elinkeinojen harjoittamiseen, SLL esittää, että laitoksen luonnonvara- ja maankäyttösuunnitelmista sekä niitä koskevista kansalaisten osallistumisoikeuksista säädettäisiin vastaisuudessa kaavojen tavoin lailla. Suunnitelmista pitäisi olla myös valitusoikeus, sillä muuten osallistuminen voi jäädä todellisuudessa näennäiseksi. MH:n tulisi kuulla tulostavoitetta valmistellessaan olennaisia sidosryhmiä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Luonto-Liitto, SLL, BirdLife Suomi ja Greenpeace ovat esittäneet MH:n tulostavoitteen laskemista merkittävästi niin, että se mahdollistaa valtionmaiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän käytön. Saamelaiskäräjien mielestä Metsähallituksen ei tule toimia saamelaisten kotiseutualueella valtion liikelaitoksena, jolla on tulostavoite. SLL:n
lausunto MH-laista: Saamelaiskäräjien
lausunto MH-laista: | |
Pohjois-Suomen metsäsopu vielä saavuttamatta Metsähallitus käy edelleen keskusteluja Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kanssa pohjoissuomalaisten valtion vanhojen metsien kohtalosta. 360 000 keskusteltavasta hehtaarista on nyt käsitelty 67 000 hehtaaria, joista 18 000 on päätetty suojella. Media on kuitenkin jo ennenaikaisesti intoutunut juhlistamaan saavutettua metsäsopua, vaikka neuvotteluprosessi on edelleen kesken. Keskusteluja on käyty nyt puolitoista vuotta, mutta silti suuri määrä alueita on edelleen käsittelemättä. Tällaisia ovat esimerkiksi laajimmat, pohjoisimmat kohteet, kuten Sodankylän Peurakaira. Neuvotteluprosessiin liittyy myös lähtökohtaisia ongelmia. Prosessin suojelemilla metsäalueilla ei ole lain takaamaa suojaa hakkuita vastaan, vaan suojelupäätökset tehdään Metsähallituksen omilla päätöksillä. Prosessissa ei myöskään käsitellä koko Pohjois-Suomea. Ylä-Lapin luonnonhoitoalue ja Inarin ikimetsät ovat edelleenkin vapaata riistaa valtion liikelaitoksen hakata. Niin luonnonsuojelujärjestöt kuin Saamelaiskäräjätkin ovat esittäneet Inarin vanhojen metsien pystyynjättämistä. | |
Vuoden 2003 metsätyöt lukuina Metsäntutkimuslaitoksen 30.9. julkaiseman tiedotteen mukaan metsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin 215 miljoonaa euroa vuonna 2003. Vuoden 2003 hakkuuala oli 568 000 hehtaaria, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002, mutta kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime kymmenvuotisjaksolla keskimäärin. Ensiharvennuksia tehtiin 170 000 hehtaarilla, muita harvennuksia 148 000 hehtaarilla ja avohakkuita 147 000 hehtaarilla. Taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta tehtiin 232 000 hehtaarilla, mikä oli hieman edellisvuotta ja selvästi kymmenvuotiskauden keskiarvoa enemmän. Kunnostusojitusala oli 67 000 hehtaaria, uusia metsäteitä rakennettiin 977 kilometriä ja vanhoja perusparannettiin 1 820 kilometriä. Viimeisen 10 vuoden aikana uusien metsäteiden rakentaminen on vähentynyt ja vastaavasti perusparannus lisääntynyt. Metsänhoitoon ja perusparannustöihin käytettiin noin 215 miljoonaa euroa, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2002. Yksityismetsien osuus oli 166 miljoonaa euroa (77 %), metsäteollisuuden 20 miljoonaa euroa (9 %) ja valtion 29 miljoonaa euroa (14 %). Metsänuudistamiseen käytettiin 93 miljoonaa euroa ja taimikonhoitoon sekä nuoren metsän kunnostukseen 72 miljoonaa euroa. Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 68 miljoonalla eurolla. Tästä summasta perinteisiin metsänhoito- ja perusparannustöihin suunnattiin 62 miljoonaa euroa, mikä oli noin 37 prosenttia yksityismetsien metsänhoidon ja perusparannuksen kokonaiskustannuksista. Juurikäävän torjuntaa ja energiapuun korjuuta sekä haketusta tuettiin kuudella miljoonalla eurolla. Taimikonhoitotöihin ja nuoren metsän kunnostuksen kului 44 prosenttia kaikista tukivaroista. Eniten valtion rahoitusta käytettiin Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. | |
SLL: Turvehiilen poltosta puun polttoon Suomen luonnonsuojeluliitto näkee turpeen polton lopettamisen mahdollisena lisäämällä voimakkaasti puuenergian, erityisesti hakkeen käyttöä. - Turvehiili tulee korvata puuenergialla. Näin Kioton tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaimmin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 5 miljoonaa tonnia yli Kioton tavoitteen. Tavoite saavutettaisiin, jos puolet vuoden 2003 turpeen käytöstä korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, toteaa liiton suojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Kuronen tähdentää myös, että metsähakkeen käytön lisäämisessä on vielä huomattava potentiaali. Onko luonnonsuojelujärjestöjen vaatima metsiensuojelun lisääminen sitten ristiriidassa uusituvan biomassan energiakäytön kanssa? Yksin latvusmassaa ja runkopuuta eli hakkuutähdettä jää kaikille hakkuualoille vuosittain noin 29 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee kolmanneksen jättämistä maastoon maan ravinnetasapainon säilyttämiseksi, eli tähdettä voisi teoriassa poistaa noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Tätä puuta sekä esimerkiksi ensiharvennuspuuta voidaan hakettaa ja käyttää sähköntuotantoon. Teknisesti korjuukelpoisinta on avohakkuualojen tähde, jota saisi helpohkosti ja edullisesti talteen noin 8,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nykyhallituksen ilmasto-ohjelmassa on suunniteltu 12,4 TWh:n sähkön tuottamista kotimaisella bioenergialla (hake, kuorimajätteet, mustalipeä; ei turvetta) vuoteen 2010 mennessä. Nykyinen tuotanto on vain 0,8 TWh. Yksi TWh vaatii puoli miljoonaa kiintokuutiometriä haketta, joten esimerkiksi 12,4 TWh:n tavoitteseen tarvitaan ‘vain’ 5,8 miljoonaa puukuutiota. Energiapuun korjuu ei siis ole ristiriidassa metsien lisäsuojelun kanssa. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, sillä suo häviää turpeen oton jälkeen käytännössä ekosysteeminä, eikä enää ole sitomassa luovuttamaansa hiiltä. Turpeen poltto on kivihiiltäkin haitallisempaa kasvihuoneilmiön kannalta. Kaivaminen aiheuttaa myös vesistön pilaantumista. SLL
5.10. Turvehiilen poltosta puun polttoon: Hakkuutähteiden
riittävyys energiantuotannossa, ks. Palaako elävä metsä –julkaisu osoitteessa:
Energiankulutus
Suomessa: | |
PIKKU-UUTISIA Hautala:
Metsien vapaaehtoinen suojelu ei riitä Metsäkeskukset
vinkuvat lisää KEMERA-rahoja Laajat
hakkuut uhkaavat Kuopion kaupunkimetsiä
| |
Uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
|
|
>>>
Metsäuutiskatsausten etusivulle |