 |
NEULANEN
Metsäuutisia Pikku-uutisia Toimi Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
METSÄUUTISIA |
Laittomat hakkuut Virossa ja muualla Taiga Rescue Network on julkaissut uuden esitteen ”Illegal Forestry and Estonian Timber Exports” yhdessä Viron Vihreän liikkeen kanssa. Yli puolet Virossa hakatusta puusta on arvioitu olevan laittomasti hakattua, ja esitteen tarkoituksena on esitellä maassa tapahtuvien laittomien hakkuiden esiintymistä sekä niiden taustaa ja syitä. Metsänhakkuiden kokonaismäärät ovat nousseet viisinkertaisesti kuluneen vuosikymmenen aikana. EU:n yhteistä toimintaohjelmasta laittomien hakkuiden vähentämiseksi (Forest Law Enforcement, Governance and Trade eli FLEGT) päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen jo toukokuussa 2003, mutta ohjelman yksityiskohtia hiotaan yhä. Euroopassa laiton puu yhdistetään yleensä Venäjään, jonka hallitus on hyväksynyt hiljattain lakiehdotuksen maan uudeksi metsälainsäädännöksi. Lain tavoitteena on parantaa investointiolosuhteita Venäjän metsäsektorilla. Tähän on tarkoitus päästä erityisesti selventämällä metsän omistus- ja vastuujärjestelyjä. Metsän vuokraus sallitaan 99 vuodeksi ja metsän omistaminen tulee mahdolliseksi 15 vuoden rikkeettömän vuokra-ajan jälkeen. Lakimuutoksen myötä omistusoikeus tulee mahdolliseksi myös ulkomaalaisille. Esitys siirtää toimivaltaa metsäasioissa Moskovasta Venäjän alueille. Metsäsektorista vastaavalle luonnonvaraministeriölle jää suurten suuntaviivojen vetäminen. Lakiehdotusta viilataan hallituksessa vielä kuukausi ennen kuin se menee Venäjän parlamentin käsittelyyn. Sen jälkeen laki lähetetään parlamentin alahuoneen eli duuman käsiteltäväksi. Helsingin Sanomat arvioi, että lain uuden version odotetaan menevän läpi duuman kolmesta käsittelystä vaivatta. Joensuussa majapaikkaansa pitävä Euroopan metsäinstituutti (EFI) on puolestaan aloittamassa hanketta Venäjällä tapahtuvien laittomien hakkuiden vaikutusten vähentämiseksi sopimusteitse Venäjän ja EU:n välillä. TRN:n selvitys Viron hakkuista: EU-komission sivut laittomista hakkuista: Toimintaohjelman teksti (pdf-muodossa): |  |
Metso (se lintu) talousmetsissä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käynnistää tänä vuonna Taivalkosken ja Pudasjärven kuntien alueella suuren tutkimushankkeen nimeltä Metson soitimet suomalaisessa metsämaisemassa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, minkä laatuisella metsämaisemalla on edellytykset elinkelpoisten ja metsästystä kestävien metsokantojen ylläpitämiseksi. Yksi keskeisimmistä ratkaistavista kysymyksistä on, voidaanko metson vaatimukset ottaa huomioon metsätaloudessa kestävästi. Metsokannat ovat taantuneet maassamme viimeisten 40 vuoden aikana 60 prosenttia. Hankkeessa etsitään metsätaloudelle sovelluskelpoisia käytännön toimintamalleja metsikkö- ja maakuntatason sekä valtakunnallisen tason metsämaisemasuunnitteluun metson elinedellytysten turvaamiseksi. Käytännössä tutkimusalueen metsokantoja arvioidaan riistakolmiolaskennoin, lintuja pyydystetään ja radiomerkitään, soitimet kartoitetaan, metsästyssaalis selvitetään tarkoin ja alueella tehdään kokeita erilaisten hakkuiden ja ensiharvennusmallien vaikutuksesta metson viihtyvyyteen. Koska yksittäinen, eristäytynyt soidin ei ole elinkelpoinen, hankkeessa tutkitaan myös useamman soitimen ryppäiden metsäisyystarpeita ja niiden keskinäisten maantieteellisten yhteyksien merkitystä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimii hankkeessa vastuullisena vetäjänä, mutta hanke toteutetaan monen eri tahon kanssa yhteistyönä: mukana ovat myös Metsähallitus, Oulun riistanhoitopiiri ja paikalliset metsästäjät. | |
Suomen Biodiversiteettiohjelma arvioidaan Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto/bio- ja ympäristötieteiden laitos, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus toteuttavat ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman vaikutusten arvioinnin. Suomen biologista monimuotoisuutta koskevaan toimintaohjelmaan 1997-2005 on koottu YK:n biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta toteuttavia toimenpiteitä. Ohjelmaan sisältyy 124 yksittäistä tavoitetta sekä biodiversiteetin ylläpitoa tukevia toimenpiteitä eri hallinnonaloille. Ohjelmaan sisältyy sekä kansallisen tason toimenpiteitä että kansainvälisellä tasolla toteutettavia toimia. Ohjelman toimeenpano on kirjattu seurantaraportteihin. Arvioinnin tavoitteena on vastata neljään kysymyskokonaisuuteen: * Mikä on Suomen biodiversiteetin nykytila ja miten se on kehittynyt kansallisen toimintaohjelman aikana vuoteen 2005 mennessä? * Mikä on ollut toimintaohjelman ja siihen kirjattujen toimenpiteiden merkitys toteutuneessa kehityksessä ja toimintaohjelman riittävyys maamme luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? * Mitä muita seurauksia toimintaohjelmalla ja siihen kirjatuilla toimenpiteillä on ollut ympäristössä ja yhteiskunnassa? * Mikä on monimuotoisuuden todennäköinen kehitys vuoteen 2010 ja millaisin toimenpitein voidaan aikaansaada monimuotoisuutta turvaava kehitys? Lisätietoja: | |
Kalevalapuisto etenee, entä Green Belt? Ympäristöministeriön luonnos Suomussalmelle perustettavan Kalevalapuiston asetukseksi on valmis ja parhaillaan lausuntokierroksella, kertoo Kainuun Sanomat 12.3. Lausunnot on määrä toimittaa ympäristöministeriölle maaliskuun loppuun mennessä. Suomussalmella olevista itärajan pintaan sijoittuvista 20 erillisestä, yhteensä noin 27 000 hehtaarin alueista koostuvasta Suomen Kalevalapuistosta tulee Vienan Karjalaan perustettavan noin 75 000 hehtaarin ja alueeltaan yhtenäisen Kalevalan kansallispuiston pari. Puistoparin perustamisen tarkoituksena on lisätä suomalais-venäläistä alueiden luontoon ja kulttuuriin liittyvää tutkimusta ja yhteistyötä myös kansatieteessä sekä kansanrunouden keräämisessä ja säilyttämisessä ja huolehtia näin osaltaan kalevalaisen kulttuuriperinnön hoitamisesta ja elvyttämisestä. Suomen Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen luonnonsuojelualue sekä Raatesuon, Paiselammen, Vieremänsuon ja Lososuon-Saarijärven soidensuojelualueet sekä Pahamaailman, Vieremänsuon, Tormuan Pohjanvaara-Riitasuon, Kala-Peuron, Levävaaran, Housuvaaran, Öllörinsärkän, Iso Vaskenvaaran, Rimpisuon, Mäntypuron, Sydänmaanaron, Mesiönvaaran, Karsikkovaara-Losolehdon, Viisiriihisen ja Murhisalon luonnonsuojelualueet.Lisäksi asetusluonnoksessa mainitaan Hossan retkeilyalue, joka ei ole luonnonsuojelualue, mutta kuuluu puiston toiminnalliseen kokonaisuuteen. Sen sijaan kiistelty Malahvian alue ei pakettiin kuulu. Green Belt -hanke, joka tarkoittaa nykyisten ja perustettavien suojelualueiden ketjua molemmilla puolin Suomen ja Venäjän rajaa, ei sen sijaan ole edennyt vastaavalla tavalla. Maaseudun Tulevaisuuden (22.3.) mukaan hanke on kuitenkin sisällytetty Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristötyöryhmän hyväksymään Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaan vuosille 2003-2005. Ohjelman painopisteitä ovat Venäjän Barents-alueen ympäristöalan investointihankkeiden täytäntöönpanon ja puhtaamman tuotannon edistäminen sekä yhteistyö luonnonsuojeluun ja kestävään metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä. | |
PIKKU-UUTISIA Raitio paikallaan pysyvän METLA:n johtoon Uudet alueelliset metsäneuvosto asetettu Huhumylly pyörii... | |
TOIMI Lähetä postia pääministeri Vanhaselle pohjoisen vanhojen metsien puolesta
|
|
Uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
|
|
>>>
Metsäuutiskatsausten etusivulle |