 |
NEULANEN
Metsäuutisia Pikku-uutisia Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
METSÄUUTISIA |
Metsiensuojelu etenee Ruotsissa Kun Suomessa askarrellaan METSOn kokeiluhankkeissa joidenkin satojen hehtaarien suojelumäärien kanssa, etenee Ruotsissa yhteisesti sovittu ja määrätietoinen metsiensuojelun tason parantaminen aivan eri mittaluokassa. Ruotsin hallitushan on tehnyt kunnianhimoisen suunnitelman parantaa erityisesti maan eteläosien metsiensuojelutilannetta vuoteen 2010 mennessä ja myös sopinut ohjelman rahoituksesta. Jo sikäläisen Naturvårdsverketin ja lääninhallitusten inventoinnissa löytyneiden arvokkaiden metsäalueiden pinta-ala kertoo omaa kieltään: arvokkaita alueita on valtionmailta löytynyt yhteensä 341 000 hehtaaria, josta Naturvårdsverket esittää suojeltavaksi yli 200 000 hehtaaria vuoteen 2010 mennessä. Laajalle levinneistä kansanuskomuksista huolimatta on myös hyvä huomata, että Suomen ja Ruotsin metsiensuojelutilanteen välillä ei ole dramaattista eroa: Ruotsissa metsistä oli vuoden 2000 lopussa suojeltu tiukasti 3,7 %, kun Suomessa luku on kaikkien suojeluohjelmien toteuttamisen jälkeen noin 4,1 %. Tiedote
uusimmista inventoinneista tausta-aineistoineen: Ruotsin
metsiensuojelutilanne vuosituhannen vaihteessa (pdf-muodossa): |  |
Samaan aikaan toisaalla... 1.3. Porissa pidetyssä METSO-seminaarissa pohdiskeltiin METSO:n ja sen suojelukeinojen etenemistä ja erityisesti luonnonarvokauppaa. Keskeiseksi nousi kysymys luonnonarvokaupan (kustannus)tehokkuudesta entisiin suojelukeinoihin verrattuna. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema yli-intendentti Mikko Mönkkönen Oulun yliopiston biologian laitokselta sanoo, että vapaaehtoisen suojelun ekotehokkuus riippuu siitä saadaanko laadullisesti parhaat kohteet suojelun piiriin. Riski piilee luonnonarvokaupan metsänomistajalähtöisyydessä ja määräaikaisten sopimusten päättymisessä. Ekologisesti tärkeimmät kohteet voivat jäädä kaupankäynnin ulkopuolelle. Mönkkösen mielestä luonnonarvokauppa ei voi yksinään riittää, vaan tarvitaan myös luonnonsuojelulakiin perustuvia keinoja. Jotta luonnonarvokauppa olisi ekologisesti tehokasta, pitäisi sopimuksilla saavuttaa isoja yhtenäisiä alueita mielellään kansallispuistojen läheisyydestä. Elinympäristöjen määrä ja laatu pitäisi saada nostettua tasolle, jossa lajin kanta alkaa kasvaa, sanoo Mönkkönen. Seminaarissa puhuneen Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Ilpo Kurosen mielestä luonnonarvokaupalla ja muilla Metson nykyisillä vapaaehtoistoimilla ei voida pysäyttää monimuotoisuuden vähenemistä. Valmistelut lakiin perustuvasta Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmasta olisikin käynnistettävä välittömästi. Ohjelmaan on sisällytettävä ajalliset ja määrälliset suojelutavoitteet ja rahoitus. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on kohdistettava erikseen eri metsänomistajatahoille: esimerkiksi yksityiset metsät, valtion metsät, yhtiöiden metsät, yhteisöjen metsät ja kuntametsät. Vain luonnonsuojelulakiin perustuvalla ohjelmalla voidaan toteuttaa systemaattinen suojelu ja varmistaa toimenpiteiden kustannustehokas kohdentuminen arvokkaimpiin kohteisiin ja pysyviin luonnonarvoihin. SLL:n
tiedote seminaarista: MTK:n
vastaava tiedote: | |
Luontojärjestöt varoittavat Helsingin hallitsemattomasta itälaajenemisesta Luonto-Liitto sekä kuusi muuta luontojärjestöä muistuttavat Helsingin seudun itäkasvun reunaehdoista. Pääkaupunkiseudun kasvun oikeutusta ja tarvetta ei riittävästi kyseenalaisteta. Suunnittelussa esimerkiksi varaudutaan yhä suurempiin asukasmääriin vaikka Helsingin asukasluku on laskussa. Kestävään alueidenkäyttöön kuuluu myös luonto-ja virkistysalueista huolehtiminen sekä ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Tiivis taajamarakenne ei sovellu edes pääkaupunkiseudulla alueille, joilla on huomattavia luonto- tai virkistysarvoja. Östersundom, Etelä-Sipoonkorpi sekä Vantaan kaakkoisosassa sijaitsevat Länsisalmen luonto- ja virkistysalueet ovat valtakunnallisesti tärkeä osa pääkaupunkiseudun luonto- ja viheralueverkostoa. Alueella on kaksi laajaa Natura 2000 -kohdetta, Sipoonkorpi sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Alueella on myös seutukaavojen virkistysalueita. Sipoonkorven eteläosa ja Östersundomin alue eivät sovellukaan luontoon, virkistykseen ja maisemaan liittyvien arvojensa vuoksi taajamaluonteisen rakentamisen kohteeksi. Myös alueelle kaavailtu metroyhteys on huonosti harkittu. Näyttää siltä, että Helsinki haluaa vain rahastaa maaomaisuutensa mahdollisimman tehokkaalla kaavoituksella. Porvoon seudun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen lisäisi Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuutta ja elinvoimaa. Pääkaupunkiseutu säilyttäisi maltillisempaan itäkasvuun siirtymisen hyötynä laajat ja edustavat metsäiset luonto- ja viheralueet. Päätökset niiden säästämisestä pitää tehdä nyt, koska menetettyjä luonto- ja virkistysarvoja ei pystytä enää myöhemmin palauttamaan. Tiedote
kokonaisuudessaan: | |
"Ei siinä poro paljon ruokaa talvella löydä, kun on muutama puu siellä täällä" Kuusi saamelaispaliskuntaa taistelee Ylä-Lapissa Metsähallituksen uusia laajoja hakkuita vastaan, kertoi Ylen Pallo hallussa -ohjelma. Poromiesten mukaan vaarassa on koko elinkeino, sillä hakkuut tuhoavat porojen talvilaitumet ja perinteinen tapa hoitaa poroja käy mahdottomaksi. TV2:n
ohjelmassa 7.3. inarilainen poromies Petri Mattus katselee valtion metsätalouden
vaikutuksia 30 vuoden takaa. Laaja hakkuuaukea on edelleen siemenpuuasennossa.
Lapin luonto on tunnetusti hidas uusiutumaan. Metsähallituksen
Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen aluejohtaja Pirjo Leppäniemi ei ole huolissaan porojen
talviruokinnan tulevaisuudesta. -
Eipä täällä voi paljon paikallistasolla neuvotella, koska heillä on täällä tietty
hakkuukiintiö, mikä heidän pitää vuosittain hakata ja tuottaa voittoa. Siitähän
tämä koko asia juontaa, että tätä hakkuumäärää pitäisi saada alemmas, Mattus sanoo.
Koko
ohjelma luettavissa Ylen nettisivuilla: | |
Metsähallitus päivittää luonnonvarasuunnitelmiaan Metsähallitus on aloittanut Länsi-Suomen, Länsi-Lapin ja Itä-Lapin valtionmaiden maankäyttöpolitiikkaa ohjaavien luonnonvarasuunnitelmien päivittämisen. Luonnonvarasuunnittelu on Metsähallituksen keskeisin työkalu luonnonvarojen käytön mitoituksessa ja ohjauksessa.Suunnittelussa tarkastellaan valtionmaiden käyttöä ja toiminnan painotuksia taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden pohjalta. Toiminnan linjauksista päätetään vertailemalla ja arvottamalla vaihtoehtoisia suunnitelmia ja niiden vaikutuksia. Vuoden 2004 kestävässä suunnittelutyössä päätetään mm. metsätaloustoiminnan laajuudesta sekä metsien suojelu- ja virkistyskäytön tavoitteista ja kehittämisestä tulevalla 10-vuotiskaudella. Suunnittelu tehdään ns. osallistavan suunnittelun periaatteella, eli Metsähallitusta kannattaa nyt lähestyä omilla mielipiteillään! Tiedote
Länsi-Suomen suunnitelman päivittämisestä: Tiedote
Länsi-Lapin ja Itä-Lapin suunnitelmien päivittämisestä: | |
PIKKU-UUTISIA WWF:n raati
valitsi: "Kuukkeli - sielunlintu" on Vuoden Luontokirja 2003 Taiga
Rescue Networkin tiedotuslehti Taiga News ilmestynyt jälleen Sähköpostikampanja
pohjoisen vanhojen metsien puolesta: Käy lähettämässä postia pääministeri Vanhaselle
Metsien
hiilitase Suomessa vuosina 1920-2000 - seminaari 23.3. Ympäristö-
ja luonnonvarataloustieteen kollokvio 24.3.
| |
Uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
|
|
>>>
Metsäuutiskatsausten etusivulle |