 |
NEULANEN Metsäuutisia Pikku-uutisia Maaliskuun
metsä
Tilaukset, uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
METSÄUUTISIA |
Metsähallitus laajentaa Venäjälle Maaseudun Tulevaisuus kertoi 18.2., että Suomen ja Itävallan metsähallitusten yhteinen yhtiö Foria-ÖBf on vuokrannut Venäjältä Moskovan pohjoispuolelta metsää noin 200 000 hehtaaria. Alueelta voidaan tulevaisuudessa hakata satoja tuhansia, jopa miljoona kuutiometriä puuta vuosittain. Forian 49 vuodeksi vuokraamat metsät sijaitsevat Kostroman alueella 400 kilometriä Moskovasta pohjoiseen. Forian toimitusjohtaja Tuomo Pikkarainen kieltää, että yhtiö olisi asettanut tietyt hakkuutavoitteet vuokraamalleen metsäalueelle. Suurin mahdollinen hakkuumäärä voisi olla viisi kuutiota hehtaaria kohden vuodessa eli miljoona mottia puuta. Se, mitä venäläiset metsänhoitomallit sallivat, on eri asia, Pikkarainen sanoo. Pikkaraisen mukaan Foria myy tulevaisuudessa puuta ensisijaisesti paikallisilla markkinoilla venäläiselle teollisuudelle, mutta markkinatalouden ehdoilla myös muillekin, esimerkiksi Suomeen. Pikkarainen ei lähde ennakoimaan, vuokraako Foria Venäjältä lisää metsää, jos tämä kokeilu osoittautuu onnistuneeksi. Metsätalouden johtaja Hannu Jokinen Metsähallituksesta kertoo, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat linjanneet Metsähallituksen kehittämisen suunnat vuosille 2001-2007. Niissä todetaan, että Metsähallitus lähtee hakemaan kasvunmahdollisuuksia sekä koti- että kansainvälisillä markkinoilla sellaisista luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvästä palvelutoiminnasta, missä Metsähallituksella on vankka kokemus ja osaaminen. Jokisen mukaan asiaa selviteltiin, ja Itävallan valtion metsillä oli samanlainen pyrkimys kansainvälistyä. Siitä seurasi yhteisen yhtiön perustaminen. Yksi syy kansainvälistymiseen on se, että kaikki Metsähallituksen metsätalouden asiakkaat toimivat kansainvälisesti. Jokinen sanoo, että omistajan tulostavoite Forialle on liiketoiminnallisesti kannattava toiminta. Valtion rahoja ei viedä jonkun toisen tukemiseen.
|  |
Metsän suojelun hinta Maaseudun Tulevaisuus kertoi 18.2. myös, että Satakunnassa kokeiltavien luonnonarvokauppojen hintataso määräytyi viime vuonna Lounais-Suomen metsäkeskuksen hinta-arvion perusteella. Metsänomistajilta ei saatu aitoja hintapyyntöjä, todetaan metsäkeskuksen raportissa viime vuodelta. Metso-ohjelmaan kuuluvan kokeilun tavoitteena oli muodostaa metsien suojeluun tarjontalähtöiset markkinat. Luonnonarvokauppoihin käytettiin varoja viime vuonna 388 000 euroa. Tällä summalla suojeltiin 10 vuodeksi 228 hehtaaria. Pinta-ala jakautuu 30 tilalle, joista yhdelle tehtiin kaksi erillistä sopimusta. Metsänomistajille maksettiin vuotta kohti keskimäärin 170 euroa hehtaarilta, josta puuston arvon osuus oli 50 euroa. Käytännössä yhden hehtaarin suojelu 10 vuodeksi maksaa siis 1700 euroa. Samaan aikaan Metsähallitus on tuoreimman metsa.fi -henkilöstölehtensä mukaan ostanut valtiolle uusia, puustoisia talousmetsiä Etelä-Suomesta 1400 euron hehtaarihintaan. Suojeluohjelmiin ja -varauksiin kuuluvien suojelumetsien ostohinta on vastaavasti ollut noin 2000 euroa per hehtaari. Näiden ensikokeilujen perusteella luonnonarvokauppa vaikuttaa kalliilta ja kustannustehottomalta suojelukeinolta. 10 vuoden suojelu näyttää maksavan valtiolle lähes yhtä paljon kuin alueen pysyvä suojelu. Tai jopa enemmän: metsänomistajan näyttäisi kannattavan ensin suojella metsänsä kymmeneksi vuodeksi ja vasta sitten kokonaan. Mutta jos metsänomistaja päättää 10 vuoden kuluttua hakata metsänsä, on luonnonarvokaupan hyöty täysi nolla muille kuin metsänomistajalle. Näiden kokeilujen keskellä suojelujärjestöt ovat jälleen muistuttaneet Etelä-Suomen metsiensuojelun tarpeesta. Luonnonsuojelujärjestöjen
tiedote 11.2.
| |
Biodiversiteettikokous päättyi – urakka edessä Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen kaksi viikkoa kestänyt 7. osapuolikokous päättyi viime viikolla Malesian Kuala Lumpurissa. Nyt pidetty osapuolikokous oli ensimmäinen Johannesburgissa vuonna 2002 järjestetyn kestävän kehityksen huippukokouksen jälkeen. Johannesburgissa hyväksyttiin tavoite hidastaa merkittävästi biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä. Malesian kokouksessa hyväksyttiin työohjelma, joka tähtää maailmanlaajuisen suojelualueverkoston luomiseen. Verkosto koostuu kansallisista ja alueellisista suojelualuekokonaisuuksista. Maat sitoutuivat tavoitteisiin ja aikatauluihin, joiden tarkoituksena on taata nykyistä parempi suojelualueiden kattavuus sekä tehostaa suojelualueiden hoitoa. Vuoteen 2009 mennessä maa-alueiden karttojen tulee olla valmiina. Verkoston tulee olla valmis seuraavana vuonna. Siinäpä sitä riittää puuhaa! Ympäristöministeriön
tiedote 21.2.
| |
PIKKU-UUTISIA Alueellisesti
uhanalaiset lajit netissä Ei
geenimuunnelluille puille Metsämielenosoitus
Puijolla Metsiensuojeluseminaari
Porissa 1.3.04
| |
MAALISKUUN METSÄ: SIPOONKORPI Neulasessa aloitetaan esittelysarja, jossa joka kuukausi esitellään yksi kuukauden metsäksi nimetty mielenkiintoinen metsäalue. Sarjan aloittaa Sipoonkorven alue Uudeltamaalta. Sipoonkorpi on runsaan 5000 hehtaarin laajuinen metsäalue pääkaupunkiseudun itäpuolella. Noin neljännes alueesta on Vantaalla, loppu Sipoon kunnassa. Kyseessä on Nuuksion ohella pääkaupunkiseudun toinen jäljellä olevista metsämantereista. Kallioiden, korpien ja erilaisten kangasmetsien mosaiikki sopii laajuutensa vuoksi niin leppoisaan viikonloppuvaellukseen kuin maltillisen eksymiskokemuksenkin hankintaan. Vain kolmasosaltaan Natura 2000 –ohjelmaan sisällytetyn Sipoonkorven suurin arvo on sen sijainnissa ja metsäisessä laajuudessa. Yllättäen sijainti on myös sen suurin uhka. Alue seisoo metsäisenä muurina rakennetun pääkaupunkiseudun sekä luonteeltaan maaseutumaisen Itä-Uudenmaan välillä. Tällä hetkellä erityisesti Helsingin kaupunki pyrkii kaikin mahdollisin keinoin edistämään Sipoonkorven eteläosien sekä korven eteläisenä puskurivyöhykkeenä toimivan Östersundomin alueen saamista rakennuskäyttöön. Sipoonkorvella on onneksi myös suojelijansa ja arvostajansa. Alueen arvon Helsinkiä paremmin sisäistänyt Vantaan kaupunki on omilla kaavaratkaisuillaan ilmaissut halunsa säilyttää Sipoonkorpi juuri luonto- ja virkistyskeitaana, jonka alueelle ei haluta pirstovaa maankäyttöä. Viime aikoina kaupunki on ilmoittanut luopuvansa Sipoonkorvessa sijaitsevien kaupungin virkistysmetsien päätehakkuista. Lisätietoja Sipoonkorven
luonnosta ja luonteesta löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin
Sipoonkorpi-sivuilta:
| |
PALJON NEULASIA Luonto-Liiton metsäuutiskatsaus Neulasen nimestä on tullut kovasti paljon palautetta. Muita "neulasia" ovat mm. päiväkoti Itä-Helsingissä Neulapadontiellä, Kuopion yliopiston tutkimuskeskus Neulaniementiellä, opiskelija-asuntola Kuopion Neulamäessä, vantaalaisen Kuusikon koulun rehtorin tiedote, pohjoissavolainen metsänomistajien lehti, sukunimi (38 suomalaisella) ja paljon muuta. Onneksi sekaantumisen vaaraa ei "neulasten" kesken ole. Esimerkiksi tämä uutiskatsaus on ainoa sähköinen metsäuutiskatsaus, joka on nimeltään "Neulanen – Luonto-Liiton metsäuutiskatsaus".
| |
Tilaukset, uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
|
|
|