 |
Luonto-Liiton metsäuutiskatsaus 1/2004 Metsäuutisia Pikku-uutisia Uutisvihjeet
ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi |
METSÄUUTISIA |
Luonto-Liiton metsäkatsaus aloittaa Luet parhaillaan Luonto-Liiton ensimmäistä metsäuutisiin keskittyvää sähköistä julkaisua. Julkaisu ilmestyy vastedes parin viikon välein. Julkaisu postitetaan automaattisesti muutamille alan sähköpostilistoille. Muut halukkaat lukijat voivat tilata julkaisun omaan sähköpostiinsa osoitteesta metsaweb(@)luontoliitto.fi Luonto-Liiton metsäkatsaus löytyy myös internetistä Luonto-Liiton metsäryhmän sivuilta osoitteessa http://www.luontoliitto.fi/metsa |  |
Luonto-Liitto lisäsi kansalaistempauksella lahopuuta Helsingin virkistysmetsissä Helsingin kaupunki hakkasi loppuvuodesta 2003 Viikki-Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueen itäpuolisissa virkistysmetsissä kuivuuden vahingoittamia ja tappamia puita huomattavan runsaasti. Luonto-Liitto järjesti 22.1.2004 tempauksen asian johdosta. Tempauksen yhteydessä lisättiin Vanhankaupunginlahden rantametsien lahopuustoa siirtämällä pinoista puita takaisin metsiin. Tavoitteena oli, että kaupunki itse innostuisi siirtämään edes osan hakkaamistaan puista takaisin metsiin lahopuuksi. Tempauksella pyrittiin nostamaan esille tarvetta muuttaa Helsingin ja muiden yhteisöjen metsänkäsittelytapoja erityisesti sellaisissa virkistysmetsissä, joilla on huomattavaa luonnonsuojelullista arvoa. Samalla pyritään kiinnittämään huomiota uhanalaisen metsäluonnon, etenkin lahopuusta riippuvaisten tuhansien metsälajien hätätilaan Etelä-Suomessa. Rantametsistä korjattua puuta ei ole vielä kuljetettu alueelta pois, joten osa liian voimaperäisten toimien synnyttämistä vahingoista on vielä korjattavissa. Lahopuun lisäämisen idea ei itsessään ole ennenkuulumaton: Joensuun kaupunki on harjoittanut lahopuun lisäämistä Höytiäisen kanavan suojelualueella siirtämällä sinne kaupungin puistoista kaadettuja järeitä koivunrunkoja. Samanlaista modernia luonnonsuojelunäkemystä ja halua luontoarvojen laaja-alaiseen huomiointiin kaivattaisiin kipeästi myös Helsingissä ja monissa muissa metsärikkaissa kaupungeissa. Osaltaan tämä turvaisi myös lahoutensa vuoksi poistettavissa puistopuissa piilevää metsälajistoa. Tiedote tapahtumasta: http://www.luontoliitto.fi/metsa/tiedotus/040122.html Kuvia tapahtumasta: http://www.luontoliitto.fi/metsa/helsinki/vvkuvat.html | |
Metsälakirikos kannattaa edelleen Viimevuotiset talousmetsien luonnonhoidon tason tulokset on julkistettu: Olennaisia muutoksia hakkuiden tasossa ei esimerkiksi edellisvuoteen ole tapahtunut. Selvityksen mukaan "osaksi säilyneitä" kohteita oli viime vuonna 8 % kaikista luontokohteista. Tämä tarkoittaa Tapion ohjeissa sitä, että "oleellinen osa luontokohteesta on tuhoutunut. Käsittely on heikentänyt kohteen luontoarvoja selvästi ja ominaispiirteet ovat merkittäviltä osin hävinneet. Haitta on pitkäaikainen (ominaispiirteiden palautuminen kestää vuosikymmeniä)". Metsälakikohteiden kohdalla (joiden määrää julkistetusta aineistosta ei voi päätellä) huomionarvoista on, että lakihan edellyttää niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tehtävän elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, mikä näyttäisi "osaksi säilyneillä" kohteillakin olevan kuitenkin kyseenalaista. UPM-Kymmene tiedotti omien hakkuidensa laadusta 22.1. Yhtiön omilla maillaan tekemistä hakkuista ainoastaan välttävästi säilyneitä kohteita oli jopa 10 %, yksityismailla tekemistä hakkuista 3 %. Luontokohteiden säästymisen seuranta liittyy myös metsälain 10 § kohdistuviin rikkomuksiin. Ainakaan vielä ei ole esitetty mitään konkreettisia toimia sille, miten lain valvontaa ja noudattamista parannettaisiin. Tähän liittyvät ilmeiset puutteet tulivat hyvine sille Joensuun yliopiston viime syksynä julkistamasta tutkimuksesta. Joensuun yliopiston tutkimus metsälain rikkomuksista löytyy yliopiston sivuilta: http://www.joensuu.fi/lehdisto_2003/mets%E4rikokset-artikkeli.pdf Turun Sanomien artikkeli aiheesta 21.1.: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,147540,2004-01-21 Luontokohteiden säilyminen hakkuissa vuonna 2003: http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=349 | |
HS: Metsähallitus tuhosi Lönnrotin kärrytien Malahvialla Helsingin Sanomat uutisoi 12.1. Metsähallituksen hakanneen ja äestäneen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kärrytien, jota Elias Lönnrot käytti kulkiessaan runonkeruumatkoilla Karjalaan. "Lönnrot käveli kyseistä kärrytietä Vuokkiniemeen syksyllä 1833 ja tapasi myös Suomen puolella monia kainuulaisia runonkertojia. On sääli, että tällaiset kulttuurireitit hävitetään, sillä niitä voitaisiin hyödyntää matkailussa", Kajaanissa sijaitsevan Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin tutkija Heikki Rytkölä sanoo. Luonnossa liikkujien suosima kärrytie on merkitty peruskarttaan. Vuosisadan alussa se oli vesistöjen lisäksi ainoa kulkureitti. "Samalla tavalla Metsähallitus on ojittanut ja pilannut Vartiuksen Kultakaivun lähteen puronvarsimaiseman, jota Lönnrotkin kävi katsomassa", Rytkölä lisää. Helsingin Sanomien mukaan Metsähallitus on laajentamassa hakkuita Luotoniemeen ja Saunakankaalle, jotka rajautuvat erämaiseen Kevättijärveen. Talviteitä on jo avattu. | |
Tutkimustietoa luonnonsuojelusta ja vanhoista metsistä Kuhmon vanhoista metsistä on viime vuonna väitellyt neljä tutkijaa, kertoo Kainuun Sanomat 23.1. Lisäksi valmisteilla on parhaillaan kahdeksan vanhan metsän väitöstä. Kuhmon Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Raimo Heikkilä on tyytyväinen: "Kyllä tämä tuntuu aika kivalta, kun tällainen nippu on käsissä", kerrotaan KS:ssa. Tutkimustoimintaa on ollut mahdollistamassa mm. vanhojen metsien tutkimushanke, jossa on hyödynnetty vanhojen metsien suojelun myötä saatuja korvausrahoja. Myös professori Ilkka Hanskin työryhmän saama rahoitus Suomen Akatemialta on ollut apuna. Väitösten aiheet ovat olleet moninaisia. Tutkimuksen kautta on jo tähän saakka saatu selville se, että vanhojen metsien säilyminen on elinehto suurelle määrälle erilaisia eliöitä. Edes se, että jätetään vanhoja metsiä sinne tänne, ei pelasta luonnon monimuotoisuutta. Juortanansalolla suoritetuissa tutkimuksissa on myös todettu, että alueen metsäluonto on aiemmin luultua vanhempaa eli noin 10 500 vuotta vanhaa. Sieltä on löytynyt maamme vanhin turvekerrostuma, joka on peräisin jääkauden lopulta. Metsälehden Metsäuutiset raportoi 13.1. ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan pienetkin suojelualueet ovat tärkeitä monimuotoisuudelle. Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuuksia perustaa suojelualueiden ympärille puskurivyöhykkeitä. Tutkimuksessa kävi muun muassa ilmi, että paitsi suojelualueilla, myös niiden ympärillä olevissa metsissä oli runsaasti suojelunarvoisia kohteita. Tätä pidettiin rohkaisevana tuloksena, koska nämä suojelualueita ympäröivät vyöhykkeet lisäsivät suojelureservaattien luonnonarvoja. Kainuun Sanomien artikkeli löytyy osoitteesta http://www.kainuunsanomat.fi ja vaatii ilmaisen rekisteröitymisen sivuille Tiedote pienten suojelualueiden tutkimuksesta Göteborgin yliopiston sivuilla: http://www.science.gu.se/press/2003/maria_thorell.shtml Linkkejä Joensuun yliopiston tuoreisiin metsäalan väitöksiin: 28.11.2003
FL Atte Komonen: Insects in wood-decaying fungi http://joypub.joensuu.fi/publications/public_defences/ 12.12.2003 FM Philippe Fayt: Population ecology of the Three-toed Woodpecker under varying food supplies http://joypub.joensuu.fi/publications/public_defences/fayt_habitat/defence.php | |
PIKKU-UUTISIA Metsähallitus
hakkasi taas vanhaa metsää Metsähallitus oli dialogiprosessissa kertonut alueen olevan nuorta kasvatusmetsää. Vaikka myöhemmin selvisi, ettei Metsähallituksen väite pitänyt paikkaansa ja että alue on luontoarvoiltaan arvokasta vanhaa metsää, ei laitos hakkuista luopunut. Tuoreille avohakkuualueille pystyyn jätetyt useiden satojen vuosien ikäiset mäntyjättiläiset ja kelot kertovat karua kieltä Metsähallituksen toimista. Alue sijaitsee yli 320 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuvia Mustanseljän alueen hakkuista Greenpeacen nettisivuilla: http://www.greenpeace.fi/metsa Suojeluohjelmien
toteutus ja suojelualueiden ennallistaminen etenevät Seminaari
hiilitaseesta 23.3.2004 Linnustoselvitysten
arvioimiseksi perustettu lautakunta Luonto-Liitto
Sipoonkorvesta: Ruusuja Vantaan kaupungille METSOn
seurantaa "kehitetään" Uuden työryhmän tarkoituksena on koordinoida ohjelman ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten seurantaa ja arviointia sekä edistää sidosryhmien osallistumista. Työryhmän tehtävänä on myös laatia yhteenvetoraportti Metson seurannan tuloksista. Saas nähdä pääseekö tämä työryhmä määrittelemään Metson onnistuneisuutta äänestyksin? | |
NIMIKILPAILU Julistamme täten avoimen nimikisan: Mikä sopisi nimeksi tälle uutiskoosteeksi? Nyt kannattaa vaivata aivojaan, jollei tahdo postiluukkunsa esimerkiksi "Toimenpidekieltouutisia". Palkintona parhaalle huippuhieno AARNIOMETSÄÄ-t-paita. Nimiehdotukset 6.2. mennessä osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
| |
Uutisvihjeet ja palaute osoitteeseen: metsaweb(@)luontoliitto.fi
|
|
>>>
Metsäuutiskatsausten etusivulle |