MALAHVIAN
LINNUSTOARVO
Suomen ympäristökeskus
yhteistyössä BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten
kanssa on koonnut yli 2000 lintualueen rekisterin, jossa on käytännöllisesti
katsoen kaikki Suomen linnustollisesti arvokkaat alueet. Tästä
rekisteriaineistosta valitaan lähitulevaisuudessa linnustollisin
perustein n. 800 suojelun kannalta tärkeintä lintualuetta
ja muodostetaan niistä Suomen tärkeiden lintualueiden lintualueverkosto,
jossa kaikki vakiintuneet lintulajit esiintyvät suotuisan suojelutason
edellyttäminä riittävän runsaina kantoina.
"Malahvia
on selkeästi yksi Suomen tärkeistä lintualueista"
Malahvia on selkeästi
yksi Suomen tärkeistä lintualueista. Malahvian linnusto
on monipuolinen ja arvokas. Alueella pesii kaikkinensa huomiota herättävän
paljon uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja
(kuikka, maakotka, nuolihaukka), erityisvastuulajeja (kuikka, laulujoutsen,
uivelo, metso, kurki, valkoviklo, liro, lapinpöllö, pohjantikka,
kuukkeli ja isokäpylintu), muutoin vaateliaita tai harvalukuisia
lajeja (mehiläishaukka, kulorastas, puukiipijä) tai kolopesijöitä
(tervapääsky, leppälintu, harmaasieppo, kirjosieppo).
Monet näistä vieläpä melko runsaina kantoina tai
ainakin useiden parien voimalla. Edellä mainitut lajit ovat suojelun
kannalta tärkeitä lajeja ja juuri niiden perusteella Suomen
tärkeät lintualueet valitaan.
Erityistä
painoarvoa antaisin Malahvian tapauksessa kansainväliselle näkökulmalle.
Malahvia edustaa sitä metsän hallitsemaa, soiden ja erämaalampien
kirjomaa boreaalista luontoa, joka on tyypillisintä, suojelun
arvoisinta Suomen alkuperäisluontoa myös linnustollisesti.
Kuten edellä mainitsin, Malahviassa pesii lukuisia erityisvastuulajeja
- lajeja, jotka ovat maanosan laajuisesti tarkasteltunakin verraten
vähälukuisia ja joiden kannasta merkittävä osa
pesii Suomessa. Suurin osa Suomen erityisvastuulajeista on nimenomaan
metsä- ja suolajeja. Näiden lajien suojelusta ja seurannasta
olemme vastuussa kansainvälisesti.
Lukuisat linnustomme
metsä- ja suolajit ovat taantuneet sotien jälkeen hälyttävästi.
Monet niistä on jo luokiteltu uhanalaisiksi, mutta vielä
useammat ovat uhanalaisuuden partaalla. Niiden suojelun ja kantojen
tarkan seurannan tulisikin olla ensisijaisen tärkeää,
ja mielestäni jopa tärkeämpää kuin joidenkin
levinneisyytensä reunaosissa esiintyvien, muualla runsaiden lajien.
Suojelemattomia vanhan metsän alueita on Suomessa jäljellä
enää vähän. Näyttää vahvasti siltä,
että turvataksemme kaikkein arvokkaimman linnustomme osan, metsälinnuston,
tulevaisuuden, olemme pakotettuja säilyttämään
viimeiset jäljellä olevat vanhan metsän alueet. Erityisesti
tämä koskee Malahvian kaltaisia verraten laajoja metsäalueita.
"Linnuston
suojelussa alueen laajuus on valttia"
Malahvia edustaa
niitä harvoja laajempia Suomen eteläisen puoliskon linnustollisesti
arvokkaita metsäsyrjäseutuja, jota ei ole vielä saatu
vielä suojelun piiriin. Syynä tähän ei ilmiselvästi
voi olla ainakaan arvokkaan linnuston puuttuminen. Malahvian suojeluarvoa
lisää sijainti muutamien muiden luonnon- ja linnustonsuojelullisesti
tärkeiden alueiden läheisyydessä. Linnuston suojelussa
alueen laajuus on valttia. Laajat alueet pystyvät ylläpitämään
suurempia lintukantoja, mikä lajien suojelussa on tärkeämpää
kuin alueen optimaalisuus laadussa. Siksi laajoilla alueilla on yleisesti
aina enemmän suojeluarvoa kuin pienillä. Valitettavasti
varsinkin Suomen eteläisessä puoliskossa suojellut ja hakkuilta
säilyneet vanhan metsän alueet ovat pienenpuoleisia tilkkuja,
usein liian irrallaan toisistaan.
"Malahvian
kaltaisten viimeisten verraten harvojen laajempien metsäseutujen
hakkuista tulisi ehdottomasti pitäytyä"
Suomen tärkeiden
lintualueiden verkoston suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta
suhtaudun Metsähallituksen aloittamiin Malahvian hakkuisiin kielteisesti.
Metsien pirstoutumisen seuraukset linnustossamme ovat jo nyt selkeästi
nähtävissä ja Malahvian kaltaisten viimeisten verraten
harvojen laajempien metsäseutujen hakkuista tulisi ehdottomasti
pitäytyä.
Mauri Leivo Tutkija,
Suomen tärkeät lintualueet -hankkeen koordinaattori Suomen
ympäristökeskus, luonto ja maankäyttö
_______________________________________________
Mauri Leivo tutkija
- researcher Suomen ympäristökeskus - Finnish Environment
Institute PL 140, 00251 Helsinki tel. 09 - 403 00 776 fax 09 - 403
00 791 E-mail: mauri.leivo(@)vyh.fi
