Suomussalmen Malahvia eli Kevättijärvien erämaa
Uhanalainen valtion omistama pienoiserämaa itärajalla

Luonto-Liitto/metsä > aarniometsät > hakkuuraportit > Malahvia > tiedotteet ja taustamateriaalit > perustiedot lyhyesti

Itäisellä Suomussalmella sijaitseva Malahvian, toiselta nimeltään Kevättijärvien alue, on yli 3000 hehtaaria vanhoja metsiä, luonnontilaisia soita ja vesistöjä.

Malahvia on Suomen puolen osuus Kalevalan vanhojen metsien ja soiden alueesta. Venäjän puolelle rajaa ollaan perustamassa Kalevalan kansallispuistoa - Suomessa valtion liikelaitos Metsähallitus puolestaan aloitti Kalevalan 150-juhlavuoden etuajassa käynnistämällä vuoden 1998 lopulla hakkuut Malahvian alueen keskellä.

Luonnonsuojelujärjestöt ja lähialueiden asukkaat protestoivat hakkuita voimakkaasti. Runsaasti julkisuutta saaneen kohun ansiosta Malahvian alueen luonnonarvoja tutkittiin kesällä 1999 tarkemmin ja alueen liittämistä Kalevalan suojeluhankkeeseen luvattiin harkita.

Alueesta aiotaan tulevaisuudessa perustaa luonnonsuojelualue. Avoinna kuitenkin on, mikä tulee olemaan suojelualueen rajaus ja tehdäänkö alueella vielä lisää hakkuita ennen suojelualueen perustamista.

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Malahvia on suojeltava eikä sitä saa enää pirstoa hakkuilla.

MALAHVIAN HISTORIASTA JA TULEVAISUUDESTA:

• vanhojen metsien inventointeja vuosina 1993 ja 1994. Metsähallituksen luonnonsuojelu saa torjuttua talouspuolen suurhakkuusuunnitelmat toistaiseksi.

• 1993 ilmestyy Kainuun arvokkaat pienvedet- julkaisu (Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri), jossa Malahvian alue mainitaan yhtenä tärkeimmistä pienvesialueista maakunnassa. Alueen purot, järvet ja lammet ovat rakentamattomia ja suurimmaksi osaksi luonnontilaisia.

• valtioneuvosto päättää vuonna 1995 vanhojen metsien suojelutyöryhmän esityksen mukaisesti, että Malahviasta muodostetaan suojelualue, mutta sitä ennen "alueen nuorehkoja, tasarakenteisia männiköitä" voidaan käsitellä.

• vuonna 1998 julkaistaan Metsähallituksen Kainuun alueen sisäisenä työnä tehty Malahvian alueen metsänhoidon ja luonnonsuojelun suunnitelma. Malahvian alue on rajattu mielivaltaisesti: lännessä rajaus kulkee vanhaa runkotietä pitkin eikä siten huomioi länsipuolelle jääviä metsiä ja soita. Lounaassa rajaus kulkee luonnontilaisen metsän ja suon keskeltä jättäen kymmeniä hehtaareja arvoalueita ulos suunnitelma-alueesta. Itse suunnitelmakin on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta murheellista luettavaa: yli puolet alueen metsistä jätetään talouskäyttöön ja yhtenäiset alueet pirstotaan talous- ja aarniosiin.

• Kainuun ympäristökeskus esittää vuonna 1998 Ympäristöministeriölle, että Malahvian alue liitettäisiin Natura-verkostoon alueen huomattavien luonnonarvojen vuoksi. Ympäristöministeriö tyrmää aluekeskuksen esityksen Metsähallituksen talouspuolen tiukan vastustuksen vuoksi. "Malahviassa on saatava hakata, koska niin on sovittu".

• hakkuut alkavat alueen keskeltä marraskuussa 1998. Metsähallitus aloittaa toiminnan tekemällä kahdenkymmenen (20) hehtaarin yhtenäisen avohakkuun aivan alueen keskelle. Paikallisten asukkaiden mukaan hakkuissa tuhottiin metson soidinpaikka. Asukkaat ottavat yhteyttä Luonto-Liittoon ja pyytävät "mitä tahansa toimintaa" alueen pelastamiseksi. Metsähallitus jatkaa harvennushakkuilla vuodenvaihteeseen 98/99 saakka.

• Luonto-Liitto miehittää Malahvian hakkuutyömaat tammikuun alussa 1999 ja käynnistää aktiivisen tiedotuskamppailun Malahvian säästämiseksi. Metsähallitus suostuu toistaiseksi luopumaan alueelle suunnittelemastaan 15 hehtaarin avohakkuusta. Laitos lupaa, että alueen luontoarvot inventoidaan seuraavana kesänä ja tehtyjä päätöksiä arvioidaan uudelleen. Suojelijat myöntyvät siihen, että jo aloitetut harvennushakkuut voidaan vielä tehdä loppuun. Paikalliset asukkaat keräävät Malahvian metsän lähitaloista ja Vuokin kylältä yli 100 nimeä adressiin, jossa vastustetaan hakkuita alueella ja vaaditaan seudun vanhojen metsien jättämistä rauhaan.

• kesällä 1999 alueella tehdään laajoja tutkimuksia. Metsähallitus aikoo rakentaa alueen länsiosassa sijaitsevat metsätiet loppuun asti, mutta Luonto-Liitto saa hankkeet torpedoitua. Elokuussa myrsky kaataa tuhansia runkoja puuta Malahvian vanhoista metsistä ja alueen luonnontila paranee siten merkittävästi. Metsähallitus ilmoittaa keräävänsä tuulenkaadot pois, vaikka tämä sotii kirjaimellisesti laitoksen omaa Malahvian alueen suunnitelmaa vastaan. Luonto-Liitto saa torpedoitua tuulenkaatojen keräämisen.

• Malahvian tutkimustulokset julkaistaan marraskuussa. Tulosten mukaan Malahvian luonnonarvot ovat erittäin edustavat, ja alueella on runsaasti uhanalaista vanhojen metsien lajistoa.

• joulukuussa 1999 Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, BirdLife ja Maan ystävät laativat lopullisen ehdotuksensa Malahvian alueen suojelurajauksesta. Järjestöjen arvokkaana pitämän alueen kokonaispinta-ala soineen, vesineen ja käsiteltyine, ennallistamisen tarpeessa olevine metsineen on lähes 4000 hehtaaria. Suojeluesitys jätetään ympäristöministeri Satu Hassille 9.12.

• tammikuussa 2000 Metsähallitus kertoo kevätkauden 2000 aikana toteutettavasta n. 20 hehtaarin avohakkuusuunnitelmasta alueen eteläosassa. Helmikuun alussa ministeriöt ja Metsähallitus neuvottelevat Malahvian alueen jatkosta.