Liite 2. Kuviokohtaiset kommentit

Oheinen kuviokohtainen kommenttiliite on toimitettu viherosastolle seitsemän luontojärjestön yhteisen kommenttipaperin liitteenä 9.2.2004. Ne kuviot, joihin viherosaston on 17.3. 2004 nähtäville asetettujen asiakirjojen perusteella voitu todeta reagoineen, on alleviivattu.

KARJAKAIVO

Ehdotettu toimenpiteitä 10-vuotiskaudelle, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

31: Luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista, iäkästä (97 v) mäntyvaltaista sekametsää.
58: Kallioista ja harvaa mäntyvaltaista, iäkästä (104 v.) metsää, suon reunavyöhykettä. Uutta puustoa syntyy ajan myötä itsestään.
129: Eteläosan läpi virtaa puro. Muu osa kuusivaltaista korpea / tulvametsää, joka muuttuu pieneksi järveksi kevät- ja syystulvien aikaan. Puro kohtalaisen luonnontilainen.
246. Länsiosa luonnontilaista korpea, itäosa luonnontilaisen kaltaista, aiemmin ojitettua, mutta ojien tukkeuduttua uudelleen vettynyttä korpea. Kuusivaltaisen puuston ikä n.100v.
338: Kallionjuuren iäkästä (91v.), kuusivaltaista, järeäpuustoista, melko kuivaa korpea. Jonkin verran kuusilahopuuta, tuottanee nopeassa tahdissa lisää. Tärkeä myös maisemallisesti sekä kallionjuuren varjostajana. Pitäisi liittää samaan luontokokonaisuuteen länsipuolisten kuvioiden kanssa.
410: Mäntyvaltaisen kalliometsän (kuvio 406) reunan notkojen kirjomaa, osin kallioista, osin tiheää kuusivaltaista, luonnontilaisen kaltaista metsää. Merkitystä mm. riistan suojapaikkana, sekä maisemakulissina kalliometsän ja pohjoispuolisen hakkuuaukean välissä.
447: Rakenteeltaan luontaisen kaltainen, osittain soistunut melko nuori kuusikko notkossa kallioiden välissä. Tärkeä riistan suojapaikkana.
429: Lehtokorpea, ja sellaisena metsälakikohde. Pitäisi jättää kaiken käsittelyn ulkopuolelle (ei ehdotettua pienpuuston käsittelyä, eikä varsinkaan myös myöhemmin tehtäväksi ehdotettua suurten kuusten poistoa. Jos toimenpiteitä tehdään, lienee tutkintapyynnön jättäminen väistämätöntä)
453: Edustavaa iäkästä, luonnontilaista, soistunutta sekametsää kallioiden välisessä notkossa. On täsmälleen yhtä luonnontilainen kuin naapurikuviot 452 ja 441, joiden kanssa kuuluu samaan luonnontilaiseen kokonaisuuteen.

Ehdotettu toimenpiteitä 10-vuotiskaudelle, vaativat kommentointia:

5: Erityishuomio maisemaan ja monipuolisiin puulajisuhteisiin. Ylispuita jätettävä runsaasti.
76: Länsiosan soistunut notko voisi jäädä harventamatta, muuten OK.
78: Kuvion keskellä kapea suo-/ valuvesijuotti, jonka reunat pitäisi jättää käsittelemättä taimikonhoidon yhteydessä.
96: Tässä pitäisi olla kaksi kuviota: hoidettu pohjoisosa ulkoilutien ympäriltä edelleen hoidon piiriin, kallioinen, luonnontilaisen kaltainen eteläosa käsittelyn ulkopuolelle.
112: Ei ylispuiden poistoa! Nuoremman puuston kasvatus/käsittely jatkossa ensisijaisesti maiseman ehdoilla, niin että nykyinen puoliavoin näkymä länsipuolen kallioille säilyy jatkossakin.
142: Kuvion 113 eteläkärjestä on toistaiseksi komea näkymä Pitkäjärvelle kuvion 142 ylitse. Harvennuksen yhteydessä voisi huolehtia siitä, että näkymä säilyy jatkossakin (maisema-avaus).
144: Kuusta on myös jätettävä kuviolle.
163: Kyseessä on aiemmin ojitettu korpi, joka on alkanut vettyä uudelleen, eteläosa on vielä luonnontilassa. Hakkuu nostaa todennäköisesti pohjaveden pintaa ja edistää vettymistä. Voisi mieluusti jättää käsittelemättä. Ulkoilutien reunaa voisi toki hoitaa.
164: Kuvion luoteisin nurkka on kuvion 159 puronotkon suojavyöhykettä, ja tulisi jättää nykyiseen tilaansa, samoin kuviolta 163 kuviolle 201 laskeva notko. Kuvion itäreunalla kuvioihin 203 ja 204 rajautuva rinne tulisi myös jättää käsittelemättä.
231: Jyrkänteen juuri, varsin luonnontilainen. Olisi toivottavaa, että nykypuustoa säästetään niin paljon kuin tien turvallisuus antaa myöten.
241: Kuvioihin 203 ja 204 rajautuva kallion juuri jätettävä käsittelemättä. Ei suurten koivujen poistoa.
252: Maisemanhoito ulkoilutien varteen, itäosa luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista 120v. metsää, jossa sekapuuna runsaasti nuorta haapaa. Itäosa tulisi siirtää kokonaan käsittelyn ulkopuolelle.
264: Kuvion keskellä oleva syvä notko pitäisi jättää harventamatta.
269: Haramossen olisi helppo ennallistaa peittämällä suon länsiosan oja. Silloin tämäkin kuvio vettyisi todennäköisesti uudestaan.
318: Toimenpide OK. Ojien tukkiminen auttaisi pitämään kuusen kurissa tälläkin kuviolla. Veden alkuperäinen virtaamissuunta kohti Velskolan Pitkäjärveä.
326: Tässä pitäisi olla kaksi kuviota Kuvion länsiosa on vetistä, koivuvaltaista korpea, ja tulisi siten jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Itäosa on nuorta kasvatusmännikköä, jonka harvennus on OK.
394: Kuvion luonnontilaisen kaltainen itäosa tulisi jättää käsittelemättä
430: Voidaan poistaa yksittäisiä nuoria kuusia jalopuuston suosimiseksi.
473: Kuvion koillisosassa pieni suo, joka pitäisi jättää käsittelyn ulkopuolelle.
446: Tässä kuuluisi olla kaksi kuviota: kuvion eteläpuolikas on luonnontilaista isovarpurämettä, ja tulisi siten siirtää pysyvästi pois hoidon piiristä. Ojitettu pohjoisosa voidaan käsitellä.
490: Osa kuviosta luonnontilaista rämettä, joka tulisi jättää käsittelemättä. Loppuosa voidaan käsitellä.

Toimenpiteitä ei esitetty 10-vuotiskaudelle, pitäisi siirtää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

18 ja 32: Iäkästä kalliomaan painanteiden metsää, luonnontilaisen kaltaista, samaa kokonaisuutta kuvioiden 17 ja 19 kanssa.
56: Luonnontilainen korpiräme. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
67: Luonnontilaisen kaltainen korpi. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
71. Vanhaa (122v.) kallioista, mäntyvaltaista, luonnontilaisen kaltaista metsää, jossa soistuneita painanteita. Kuuluu kiinteästi samaan kokonaisuuteen kuvioiden 68, 70, 73, 86 ja 87 kanssa.
73: Vanhaa kallioista, luonnontilaisen kaltaista mäntymetsää, osin jopa kitumaata.
86: Kuten kuvio 71.
117: 122-vuotiasta, luonnontilaisen kaltaista, mäntyvaltaista kalliometsää.
124 ja 157: Iäkkäitä, järeitä mäntymetsiä korkean selänteen harjalla. Kuvion 157 pohjoisosan notkossa runsaasti mäntylahopuuta. Muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden kuvioiden 101 ja 157 kanssa.
161: 122-vuotiasta louhikkoista ja kallioista sekametsää, luonnontilaisen kaltainen, käytännössä lähes luonnontilainen. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
167: Iäkästä kalliomaan männikköä maisemametsänä taimikoiden keskellä.
171: Vanhaa (107 v.) kuusivaltaista, luonnontilaisen kaltaista sekametsää jyrkässä rinteessä. Keskiosassa korpinotko. Rajautuu Natura-alueeseen.
177. 102-vuotiasta kuusivaltaista, luonnontilaisen kaltaista tuoreen kankaan metsää.
203: Vanhaa (122v.) louhikkoista , mäntyvaltaista metsää jyrkässä rinteessä, vanhoja palokantoja sekä eri-ikäistä lahopuuta. Paisterinne, ja sellaisena avainbiotooppi.
204: Kalliomaan mäntyvaltaista metsää, jossa rämepainanteita, selkeästi kitumaata, hyvin luonnontilaista. Yksi harvoista luonnontilaisen kaltaisista kuvioista, jonka läpi Solvalla-Pirttimäki ulkoilutie kulkee. Suunnitelmassa tälle on ehdotettu hoitotoimenpiteitä (eivät näy kartalla). Ehdottoman väärä kohde minkäänlaiselle sorkkimiselle.
205: Suolta (kuvio 170) laskevan noron ympäristön metsää.
288 ja 291: Iäkästä, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista kuivahkon kankaan metsää kallioiden välisissä notkoissa, osittain soistuneita. Kuuluvat samaan kokonaisuuteen kuvioiden 252, 253, 256 289, 290 ja 292 kanssa.
308: Rehevä korpi/ leveä valuvesijuotti
335: Tämä on perusteltu kaupungin esityksessä täydellisesti.
419: Iäkkään, järeän, kuusivaltaisen sekametsän hallitsema, syvä korpipohjainen notko kahden kallion välissä. Liittyy suoraan Hynkänlammen suojelukokonaisuuteen.
420: Iäkästä luonnontilaisen kaltaista metsää jyrkässä rinteessä. Valtapuuna mänty, sekapuuna runsaasti kuusta. Liittyy Hynkänlammen suojelukokonaisuuteen.
423: Lehtipuuvaltaista rehevää metsää, osittain kosteikkoa ja tulvametsää. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuvioiden 421 ja 424 kanssa. Kuvion länsilaidassa kulkeva ajoura voidaan pitää auki.
443: Iäkästä, pitkään käsittelemättä ollutta mäntyvaltaista metsää, jossa myös mukavasti lahopuuta.
471: Iäkästä, luonnontilaisen kaltaista kalliometsää. Täsmälleen yhtä luonnontilainen kuin naapurikuvio 470.
480: 122-vuotiasta kallioista, luonnontilaisen kaltaista metsää. Samaa kokonaisuutta mm. kuvioiden 455 ja 457 kanssa.
484: Vanhaa järeää suonreunuskuusikkoa, maisemallisesti erittäin tärkeä.

Muut:

278 ja 282: Ennallistamiskelpoisia turvekankaita.
348, 351, 378: Kuviot ovat kuusivaltaisia turvekankaita, joille on syntymässä läpitunkemattoman tiheä kuusialikasvos. Kuvioiden ennallistaminen estäisi niiden muuttumisen synkiksi kuusitiheiköiksi. Ennallistaminen edellyttäisi vähintäänkin kuvioiden väljennyshakkaamista. Ojien täyttö mukaan lukienkin ennallistamisen taloudellinen tulos olisi positiivinen. Samaan ennallistamispakettiin voisi toki kytkeä myös Haramossenin länsilaidan sekä Rutimossenin ja Haramossenin väliin jäävät ojitetut kuviot.
370: Kallioiden välisen solan voisi jättää kehittymään luonnontilaan.
407: Ojan varressa luonnontilaisen kaltaisia laikkuja.

PIRTTIMÄKI

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

68: Järeää männikköä, jonka alla kasvaa kuusta. Ehdotuksen mukaan poistetaan järeitä havupuita kuusentaimien tieltä ! Mitä järkeä tässä on ??? Kuusi pärjää hienosti männyn allakin.
84: Tässä pitäisi oikeasti olla 3 kuviota. Ulkoilutien pohjoispuoli on erittäin järeää kuusikkoa Hynkänlampeen laskevan notkon yläpäässä, itse asiassa samaa metsikköä, joka jatkuu suojeluvarauksen sisäpuolellakin. Ulkoilutien vieressä kasvaa myös järeää haapaa. Ulkoilutien eteläpuolella on haapavaltainen suopainanne, jonka puustoa on väljennetty. Tästä etelään laskee kallioiden väliin suopohjainen, puustoltaan iäkäs kuusikkonotko, jossa vallitsee ns. kellari-ilmasto. Etenkin kuvion eteläosassa, suon ja kallion laen välisessä rinteessä, metsä on lähes aarniomaista, ja kuusilahopuutakin esiintyy mukavasti. Ainoa tarpeellinen hoitotoimenpide tälle kuviolle olisi pitkostaa notkossa kulkeva polku.
104: osittain suota, kuvion 103 (metsälakikohde) suojavyöhykettä.
152.1: Kuvion etelälaitaa kulkee ajoura kuviolle 162 Iäkästä (94v.),kuusivaltaista metsää, osa kuusista pystyyn kuolleita. Kuvio on uudistumassa itsestään haapavaltaiseksi, tuottaa lähitulevaisuudessa kuusilahopuuta. Hakkuu olisi tällä kohteella täysin turha, ja voitaisiinkin korvata uudistamiseen tähtäävillä pienaukkohakkuilla kuvioilla 203 ja 204 käyttäen ns. ”reikäjuustomenetelmää” (useita pieniä avohakkuita, yksittäisen aukon halkaisija 1-2 kertaa puuston valtapituus). Tämä ei muuttaisi radikaalisti kyseisien kuvioiden metsäkuvaa, mutta mahdollistaisi koivun, haavan ja männyn uudistumisen. Nykyisellään nämä kuviot on väljennyshakattu niin tasa-asentoiseksi, että niiden alle on hyvää vauhtia syntymässä tarpeettoman tiheä kuusitaimikko.
179: Osa samaa luonnontilaisen kaltaista kokonaisuutta mm .kuvioiden 148, 149, 150 ja 152 kanssa. Ulkoilureitit ohjaavat ulkoilijatkin eri urille. Puuston käsittelystä ei minkäänlaista lisäarvoa millekään, vain kuluja.
276: Suota reunustava iäkäs lehtipuuvaltainen metsä jyrkässä rinteessä, koivut huonokuntoisia. Lounaisnurkassa pieni noro. Potentiaalinen koivulahopuun lähde, hakkaaminen estäisi lahopuun muodostumisen. Uudistunee aikanaan itsestäänkin (haapa, koivu). Tarvittaessa liiallinen kuusettuminen voitaisiin estää pienpuuston käsittelyllä.

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, vaativat kommentointia:

32: Turvekangasta. Ojan voisi tukkia, ja siten ennallistaa korven. Harvennus OK.
67: Järeitä kuusia jäätävä säästöpuiksi
85: Tässäkin pitäisi olla kaksi kuviota. Kuvion pohjoisosa on luonnontilaista rämettä, joka tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Muutoin käsittely OK.
192: Kuvion pohjoisosassa pienialainen lehtokorpi.
198: Ulkoilutien varsi hoidettua, valtaosa kuviosta luonnontilaisen kaltaista, kallioista metsää. Tilanne pitäisi pitää ennallaan.
286: Harvennuksessa pitäisi jättää käsittelemättömiä alueita, jotta lehtilahopuuta
pääsee muodostumaan.
289: Huonokuntoiset kuuset tulisi jättää kehittymään lahopuiksi.

Ei toimenpiteitä 10-vuotiskaudella, pitäisi jättää kokonaan käsittelyn ulkopuolelle:

36: Luonnontilaista rämettä.
106: Vanhaa, järeää, soistunutta luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista metsää. Liittyy saumattomasti viereiseen.. Natura-alueeseen.
152: Kahta luonnontilaista korpea ympäröivää iäkästä (92 v.), erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista sekametsää. Kuusilahopuuta, uudistumassa haapavaltaiseksi. Kuviota halkoo korpien kautta kulkeva noro. Korpinotkon kostean ja viileän pienilmaston kannalta elintärkeä metsä.
288: Erirakenteista lehtipuusekametsää, kuvion keskellä kuviot 199 ja 290 yhdistävä noro. Vaihtoehtoisesti voidaan pitää lehtipuuvaltaisena ajoittaisella nuorten kuusten poistolla.

Muut:

64: Ennallistamiskelpoinen räme.
136: Polun länsipuolella metsä hakattu sellaiseen kuntoon, että rauhaan jätettynä kehittyy edustavaksi luonnontilaisen kaltaiseksi metsäksi. Kuvion halkaisee kuviolta 112 laskeva noro.
245: Osa kuviosta vetistä korpea. Korpisen osan voisi jättää käsittelemättä.

LUUKKAA

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, pitäisi siirtää pysyvästi pois käsittelyn piiristä:

Vihdintien eteläpuoli:

183: Kahden kallion välinen kapea sola, jossa kuusen lisäksi runsaasti haapaa. Tulee vallan mainiosti toimeen omillaan.

Halkolammen palsta:

24 ja 27: Luonnontilaisen kaltaista järeää, n. 100-vuotiasta sekametsää, muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kuvioiden 116 ja 25 sekä ulkoilutien itäpuolisen korpinotkon kanssa. – Hakkuutapoja täsmennetty.
65: Luonnontilaisen kaltaista tuoreen kankaan iäkästä, kuusivaltaista sekametsää, jossa sekapuuna mäntyä ja haapaa. Pohjoislaidaltaan suon reunametsää.
114: Erirakenteista kuusivaltaista metsää rinteen yläosassa. Kalliolaikkuja ja korpipainanteita. Ei kannata harventaa esim. näkymän avaamiseksi Halkolammelle, koska naapurikuvion 112 eteläosasta on jo mainio näkymä järvelle.
120: Luonnontilaisen kaltaista kalliomaan metsää. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuvion 143 kanssa.
152: Suota ja kahden kallion väliin jäävä kapea sola.

Lakiston palsta:

5: Varttunutta. lehtomaisen kankaan kuusi-haapa (n.80v) sekametsää kalliojyrkänteen ja taimikon välisessä laajassa notkossa. Ainekset potentiaaliseksi liito-oravametsäksi. Osa tilanrajaa seuraileva tärkeää ekologista yhteyttä.
34 ja 36: Vaihtelevaa, hoitamatonta 35-50- vuotiasta, monipuulajista sekametsää, osin soistunutta osin erirakenteista. Yleisin puulaji lienee mänty, joka on alkanut muodostaa ilahduttavasti lahopuuta. Osa tilanrajaa seurailevaa tärkeää ekologista yhteyttä.
87: Noin 90- vuotiasta kallioista männikköä, jossa sekapuuna runsaasti kuusta. Liittyy saumattomasti kuvioon 73, ja on osa tärkeää ekologista yhteyttä.
88: Kellari-ilmastoinen syvä notko kallioiden välissä, pohjalla virtaa osittain ojitettu puro, joka olisi kuitenkin helppo palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjoisosa erittäin tiheää erirakenteista kuusikkoa, eteläosa väljempää, järeää lehtomaisen kankaan kuusivaltaista metsää. Ekologinen yhteys kuten edellä. Tämän kuvion sijasta olisi järkevämpää hakata kuvio 103 ja kuvion 91 tien länsipuolelle jäävä osa, jotka ovat ennallistamiskelpoisia korpimuuttumia/ turvekankaita.
139: Luontaisesti varttunutta, hoitamatonta haavikkoa, tuottaa tulevaisuudessa hyvin haapalahopuuta. Koillis-osassa pieni suo.
141: Suon kallioista reunametsää.
147: Kansallispuistoon rajautuva, pahasti lahovikainen lehtomaisen kankaan n. 80-vuotias kuusikko. Ihanteellista pohjantikkametsää, mistä todistavat runsaat syönnökset kuolleissa kuusissa, sekä soidintava pohjantikkapari (Mikkola 2002). Metsän käsittely vaarantaisi tikkareviirin. Lisäksi kuvio toimii suojavyöhykkeenä Pyykorven purolle sekä sitä reunustavalle laajalle lähteikköpinnalle (mainitaan myös Espoon arvokkaiden pienvesien inventointiraportissa). Hakkuusta saatavat tulot jäisivät todennäköisesti olemattomiksi lahotappioiden takia. Kuvion läpi Pyykorven pellolle johtava ajo-ura voidaan pitää auki. Korvaava hakkuu voisi olla kuvion 56 voimakkaasti kuusettumaan lähteneen turvekangas-osan harvennus ja ennallistaminen korveksi. (ojat niin pienet, että ennallistaminen olisi helppoa esim. patoamalla. Veden nousu estää liiallisen kuusen taimien synnyn.) – Hakkuuehdotus poistettu kuviolta 147.

Ketunkorven palsta:

212: Kallioista kitumaata.
218: Iäkästä (n. 90 v.), luonnontilaisen kaltaista erirakenteista, kuusi-mäntyvaltaista sekametsää jyrkässä rinteessä. Rinteen alaosassa valtapuuston aukkopaikkoihin syntynyt jo useamman kymmenen vuoden ikäistä koivua, kuusta ja myös haapaa. Ylempänä rinteessä valtapuuston alla nuorempaa kuusta. Kuuluu samaan luonnontilaisen kaltaisen metsän kokonaisuuteen mm. kuvioiden 201, 204, 205, 206, 207, 192 ja 195 kanssa. Näyttää uudistuvan hienosti itsekin, joten ei missään nimessä tarvitse toimenpiteitä, poikkeuksena kuvion läntisin kolkka, josta voisi muutaman kuusen poistaakin taimettumisen edistämiseksi.

Esitetty toimenpiteitä 10-vuotiskaudelle, vaatii kommentointia:

Vihdintien eteläpuoli:

45: Osa ulkoilutien pohjoispuolesta lehtipuuvaltaista korpea, pitäisi jättää käsittelemättä. Muuten OK.
48: Puronreunan puusto pitäisi jättää koskemattomaksi.
66: Harvennuksella kiire (supistuneet latvukset)
103: Tässä pitäisi olla 2 kuviota. Ulkoilutien pohjoispuolinen osa kuviota on edustavaa luonnontilaisen kaltaista, monipuulajista, erirakenteista metsää, ja tulisi jättää käsittelyn ulkopuolelle pysyvästi.
181: Korpea, jossa nuori, tiheä, lehtipuuvaltainen puusto. Kannattaako tällaiselle tehdä yhtään mitään ?

Vihdintien ja Luukin aarnialueen väli:

201: Harvennuksella kiire (supistuneet latvukset).

Halkolammen palsta:

12: Kuviolle syntynee luontaisesti runsaasti haapaa.
121: harvennus jalopuita suosien.

Lakiston palsta:

4: Tien eteläpuolelle jäävä kallion juuri pitäisi jättää käsittelyn ulkopuolelle.
20: Kuvion itälaita korpea, pitäisi jättää käsittelyn ulkopuolelle. Muuten toimenpide OK.
41: Tässä pitäisi olla 2 kuviota. Osa kuviosta luontaisesti vähäpuustoista, lehtipuuvaltaista, vetistä suota, joka pitäisi jättää nykytilaansa. Muuten toimenpide OK.
44: Kuvion itäreunassa kapea kallioharjanne, joka pitäisi jättää käsittelyn ulkopuolelle. Toimenpide muuten OK.
95: Ennallistamiskelpoinen rämemuuttuma, harvennuksessa tulisi suosia vanhimpia puita.

Ketunkorven palsta:

153: Rehevää kuusivaltaista sekametsää, jossa runsaasti suurta haapaa sekä suuria raitoja ja pihlajia. Harvennuksen pitäisi olla vain lievää, ja kohdistua kuuseen niin, että pihlajille ja raidoille avataan tilaa, ja kuusivaltaisimpia alueita harvennetaan. Lehtipuita ja haapojen vieressä kasvavia kuusia ei pitäisi kaataa (liito-oravan suojantarve).
157: Edellistä lehtipuuvaltaisempaa (koivu, haapa, lepät). Kannattaako tälle tehdä yhtään mitään (vesoo järjettömästi valon määrän lisääntyessä) ?
165: Kuviolla luonnontilaisia kalliolaikkuja, jotka tulisi jättää käsittelemättä, muuten toimenpide OK.
166: Iäkästä kuusi-koivu-haapametsää, suon reunavyöhykettä. Eteläosassa kapea sola kallioiden välissä. Korkeintaan yksittäisten puiden poistoa. Ennemmin kannattaisi harventaa kuvion 182 itäosa (ennallistamiskelpoinen mustikkaturvekangas).
177: Osittain suota ja metsälakikohteen reunavyöhykettä. Nämä osat pitäisi jättää käsittelemättä. Muuten toimenpide OK.
186: Epäselvä kuvioraja: Tässä on ilmeisesti samassa kuviossa rinteen erirakenteinen sekametsä sekä tuulenkaatoaukolle istutettu taimikko. Taimikon hoito OK, rinteen metsä pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
187: Pohjoisosa soistunutta, lähes aarnimaista kuusikkoa, jossa n.70-vuotiaiden kuusten joukossa on vanhempia ja järeämpiä kuusia, sekä jonkin verran haapaa. Runsaasti järeää kuusimaapuuta. Pohjoisosa pitäisi jättää kokonaan käsittelemättä. Eteläosassa. suuri raita ja kuusten seassa runsaammin haapaa. Eteläosaan voisi tehdä yhden pienaukon, jotta haapa saadaan uudistumaan. Raidan ympäriltä voisi poista osan kuusista. Tärkeä osa liito-oravareviiriä.
191: Tässä pitäisi oikeastaan olla kolme kuviota. Numeron 191(kartassa) viimeisen ykkösen kohdalla on luonnontilainen kalliokumpare ikimäntyineen. Taimikkoa on kahden ensimmäisen numeron kohdalla ja niistä pohjoiseen. Numeroista etelään kuvioiden 190 ja 192 väliin jäävä alue on kalliosta iäkästä männikköä, sisältäen myös pienen luonnontilaisen rämeen, ja sen läpi kulkee ajoura. Kalliokumpare ja eteläosa pitäisi jättää käsittelemättömiksi, pohjoisosassa toimenpide OK.
197: Puronvarren lepät olisi jätettävä koskemattomiksi harvennuksessa. Puroa olisi helppo ennallistaa käyttämällä hakkuutähteeksi jääviä kuusenlatvuksia suisteina, joilla puro käännetään uudelleen mutkille.
210: Rehevää, nopeasti luonnontilaistuvaa erirakenteista sekametsää, jossa runsaasti haapaa. Kuviolla esiintyy liito-oravaa (jätöshavaintoja useilta vuosilta). Länsireunassa noro, jonka ympäristö luonnontilaista. Toimenpiteinä voidaan ajatella korkeintaan jalopuuston hoitoa yksittäisiä varjostavia puita poistamalla. Kuviolle on ehdottomasti jäätävä riittävästi kuusta liito-oravan tarpeisiin.
215: Tässä pitäisi olla 2 kuviota. Tien kaakkoispuolella esitetyt toimenpiteet ovat OK. Tien luoteispuolella kuvio on uudistusiän ohittanutta erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista , kuusivaltaista sekametsää kahden kallion välisessä kapeassa notkossa. Kuusilahopuuta esiintyy jonkin verran, ja syntynee lähiaikoina lisää. Notkon pohja on osittain soistunut. Notko päättyy kansallispuiston rajaan, ja se tulisi jättää luonnontilaan.

Ei toimenpiteitä 10-vuotiskaudella, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

Vihdintien eteläpuoli:

27: Luonnontilaisen kaltaista kalliometsää
68: Luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista, kallioista vanhaa (116v.)männikköä, jossa sekapuuna poikkeuksellisen runsaasti haapaa ja koivua.
151: Luonnontilaisen kaltaista, iäkästä kalliometsää.
175: Kitumaan kalliometsää. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle
182 ja 185: Kitumaan kalliometsää. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle
199: Kitumaan kallio. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.

Halkolammen lohko:

31: 100-vuotiasta kallioista, järeää, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää.
46: Luonnontilaisen kaltainen kallion laki.
62: Lounaisosa metsämaan korpea, muutoin iäkästä, erittäin järeää, kauan aikaa sitten harvennettua kuusikkoa.
Jonkin verran kuusilahopuuta. Erittäin tärkeä metsä alapuolisen purolaakson pienilmastolle, sijaitsee keskellä tärkeää ekologista yhteyttä.
87: Iäkästä kuusivaltaista metsää kallioiden väliin jäävässä kapeassa notkossa. Luonnontilaisen kaltainen.

Lakiston lohko:

23: 81-vuotiasta järeää haapavaltaista metsää kahden mäen välisessä metsässä. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuvion 5 kanssa.
58: Kitumaan kallioita.
81: Vanhaa kitumaan kalliometsää, pohjoisreuna luonnontilaista mänty-kuusi sekametsää jyrkänteen harjalla.
91: Luontaisesti puustoltaan (97v.) väljä, kallioinen kanervanummi, jossa rämepainanteita. Vähäisiä poimintahakkuiden jälkiä. Saattaa lumiseen aikaan näyttää väljennyshakatulta, muttei ole sitä.
100: 90-vuotias väljennyshakattu tuoreen kankaan sekametsä jyrkässä notkossa. Runsaasti lahopuuta. Lähtenyt erirakenteistumaan.
113: Kitumaan kalliota.

Vihdintien ja Luukin aarnialueen väli:

186: Iäkästä ja järeää kuusivaltaista metsää. Osa kuviosta korpea, osa suon (kuviot 191 ja 192) reunametsää. Liittyy suoraan Luukin aarnialueeseen.

Ketunkorven lohko:

169: Rinteen sekapuustoinen kalliojyrkänne sekä sen alapuolinen varttunut haavikko. Tärkeä liito-oravan liikenneyhteys ja ruokailualue.
170: Järeäpuustoista korpea jyrkänteen juurella. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
195. Jyrkän rinteen vaihtelevaa, erirakenteista sekametsää, suurimmat puut kuusia. Olennainen osa purolaakson suojavyöhykettä ja suurempaa luonnontilaisen kaltaisen metsän kokonaisuutta. – Kuvio siirretty hakkuiden ulkopuolelle.
201: Luonnontilaisen kaltaista, soistunutta, erirakenteista, kuusivaltaista sekametsää kansallispuiston rajalla. Kuvion itäosassa kulkeva ajoura voidaan pitää auki.
208: Kitumaan kalliota.

Muut:

Vihdintien eteläpuoli:

11: Ennallistamiskelpoinen korpi
23: Kammottavaa mörkökuusikkoa parkkipaikan vieressä. Pikainen uudelleenharvennus tarpeen.
24: Puron ympäristö pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
33. Tien varressa hyvin kuusilahopuuta. maisemallinen suojavyöhyke tien ja avohakkuun välissä
211: Sähkölinjan länsipuoli liittyy kiinteästi kuvioihin 202 ja 204, ja tulisi yhdistää näihin.

Halkolammen lohko:

11: Tässä pitäisi olla 2 kuviota. Kuvion koillisosa on kalliota ympäröivää erittäin tiheää erirakenteista metsää, osittain suon (kuvio 13) reunametsää, ja pitäisi jättää pysyvästi hoidon ulkopuolelle. Kuvion etelä- ja länsiosa ovat hoidettua metsää.
56: Tässä pitäisi olla useampi kuvio. Keski- ja pohjoisosan korpimuuttuma helposti ennallistettavissa. Muuten uhkana läpipääsemättömän kuusitiheikön syntyminen .
57: Kuvion eteläosa luonnontilaisen kaltaista metsää kallion juuressa.
63: Kuvion lounaisosa on rehevää korpea ja jyrkänteen juurta, ja tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
110: Suon reunametsä pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.

Lakiston palsta:

68: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Lounaisosa on harvennettua metsää, ja voi jatkaa hoidon piirissä. Luoteisosa on luonnontilaisen kaltaista suo-kalliomosaiikkia, erirakenteisen metsän ikä 90 vuotta, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
69: Ennallistamiskelpoinen räme
85: Pohjoinen nipukka samaa kokonaisuutta kuvioiden 61, 62, 73 jne. kanssa.
103: Ennallistamiskelpoinen korpi.
104: Ennallistamiskelpoinen suo.

Muut:

Ketunkorven palsta:

187: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Kuvion keskiosan länsilaita ja kuvion pohjoinen sakara ovat luonnontilaista kalliometsää – kitumaata, muut osat harvennushakattua netsämaata. Luonnontilaiset osat pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.

VAAKKOI

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

Espoon lohko:

29: Iäkästä, järeää, erirakenteista mänty-kuusi sekametsää rinteessä. Pohjoisosan notko soistunut, osin kuvion 19 suon suojavyöhykettä. Nykyisellään tuo tervetullutta vaihtelua ympäristön väljiin mäntymetsiin ja hakkuu-alueisiin.
56: Vanhaa, luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista metsää, jossa männyn lisäksi runsaasti kuusta. Kuuluu saumattomasti samaan kokonaisuuteen mm. kuvioiden 58 ja 55 kanssa, eikä tätä kokonaisuutta pitäisi särkeä minkäänlaisella metsänkäsittelyllä. – Kuvio siirretty pois hoidon piiristä.
76: Metsä nuorta, mutta harvaa, runsaasti katajaa. Ulkonäöltään luonnontilaisen kaltainen, osa luonnontilaisen kaltaisen laajan kallioharjanteen maisemaa.
94: Vanhaa (107v.) mäntyvaltaista, luonnontilaisen kaltaista, osin kallioista erirakenteista kuivahkon kankaan metsää, jossa sekapuuna mäntyä nuorempaa (?) kuusta. Kuuluu samaan luonnontilaisen kaltaisen metsän kokonaisuuteen kuvioiden 91, 92, 93 ja kuvion 118 luoteisosan kanssa.
137: Kuvion eteläosassa luonnontilaisen kaltainen korpi. Kuvion pohjoisosassa kalliometsää. Muu osa aiemmin käsitelty sellaiseen kuntoon, ettei kaipaa jatkohoitoa.
139: Tiheäpuustoinen korpipainanne. Riistan suojapaikka väljempien metsien välissä. Kapeimmalle kohdalle voidaan avata ajoura kuviolle 140.
147: 118-vuotiasta, järeää, lähes aarnimaista tuoreen kankaan mänty-kuusi-koivu sekametsää. Mukavasti järeää kuusilahopuuta (myös vanhempaa). Ajatuskin hakkuusta kauhistuttaa.. Aivan tien tuntumassa kaista hoidetumpaa, jota voisi hoitaa jatkossakin.
148: Vanhaa, väljää ja järeää, osin kallioista männikköä, jonka alle muodostunut vaihtelevasti kookastakin kuusikkoa. Ennallistuu vallan hyvin itsekseen luonnontilaisen kaltaiseksi, muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kuvion 153 kanssa. Aivan tien reunassa hoidetumpi vyöhyke, jota voisi hoitaa jatkossakin.
153: Alun perin väljennyshakattua tuoreen-/lehtomaisen kankaan metsää, jossa ylispuina järeitä, hiukan toista sataa vuotta vanhoja kuusia ja mäntyjä. Ollut hoitamatta hakkuusta lähtien, minkä seurauksena metsä on muuttunut täydellisen erirakenteiseksi, ja alueelle on syntynyt runsaasti järeää kuusilahopuuta. Suurten puiden väliin on syntynyt runsaasti hyvin eri ikäistä ja –kokoista koivua, kuusta ja haapaa. Vastaa rakenteeltaan myrskytuhon uudistamaa luonnonmetsää, josta osa lahopuusta on korjattu pois. Jäljelle jääneistä kuusistakin osa on huonokuntoisia, joten kuusilahopuuta syntynee piakkoin lisää. Erittäin tärkeä kohde lahottajalajistolle (mm. väljäpillikäävän ainoa tunnettu esiintymä Nuuksiossa ).
156: Vanhaa ja järeää mänty-kuusi sekametsää, jonka sisällä kalliolaikkuja sekä pieniä luonnontilaisia korpia. Raja kuvioon 157 liukuva, kuusialikasvos tihenee rajaa kohden ja metsä on rajan lähellä selkeästi erirakenteista.. Tulevaisuudessa tärkeä järeän havulahopuun muodostumiselle ja siten lahopuujatkumon säilymiselle Vaakkoin kaakkoisosassa.
157: Hakkuun jälkeen lähes 40v. luontaisesti kehittynyttä lehtomaisen kankaan sekametsää, osittain soistunutta, tien vieressä jopa korpea. ” Ylitiheä” sekapuusto, joka on itseharvenemassa, ja siten tuottamassa lahopuuta lyhyellä aikavälillä. Metsässä vallitsee kesäisin kostea ja viileä pienilmasto. Riistan suojakohde (pyy), potentiaalinen tulevaisuuden pohjantikka- ja liito-oravametsä. Tärkeä lahottajalajistolle. Hakkuu vaarantaisi pienilmaston ja muut luontoarvot. Lisäksi kohde on jo 10 vuotta sitten ohittanut sen vaiheen, jolloin siitä olisi ollut mahdollista tehdä ”miellyttävää ulkoilumetsää”. Harvennus myös altistaisi puuston täysin kontrolloimattomalle lumituholle. Kartalle piirretty kuvion lounaisnurkka on todellisuudessa osa kuviota 162.
158: Kallioista, luonnontilaisen kaltaista ,vanhaa (114 v.) metsää, jossa männyn lisäksi kuusta. Ehdotettu 102-vuotiaiden kuusten poistoa.
161: Kuten kuvio157, mutta ilman soita ja ikää on hieman enemmän. Samaa kokonaisuutta kuvioiden 166 ja 167 kanssa.
163: Varttunutta, hoitamatonta, kuusivaltaista sekametsää, jossa suuria ylispuumäntyjä. Kuusilahopuuta, jolla vanhan metsän indikaattorilajistoa. Vihdintien reunustaa käsitelty, ja voisi hoitaa vastakin.
164: Lehtipuuvaltaista, luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista n. 40-vuotiasta sekametsää. Tuottaa lähitulevaisuudessa haapalahopuuta. Harvennus estäisi lahopuun muodostumisen ja turmelisi luontaisen rakenteen.
165: Aikanaan siemenpuuasentoon hakattu metsä. Uudistunut erirakenteiseksi sekametsäksi, josta kehittyy luonnontilaisen kaltainen itsestään.
167: Kuten kuvio 157, mutta hieman nuorempaa, haapaa runsaammin.

Vihdin lohko:

24: Iäkästä, kallioista ja väljää luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista mänty-kuusi sekametsää.
28: Kitumaan kallioita ja niiden välistä luonnontilaisen kaltaista, iäkästä mäntymetsää.
29: Väljää ja iäkästä (93v.) tuoreen kankaan kuusikkoa kallioiden välissä suon reunavyöhykkeellä. Metsäinen kannas taimikoiden välissä, yhdistää ulkoilualueen naapuritilan kallioiseen mäkeen (Nuuksion korkein). Kuviolla myös kuviolta 11 koilliseen laskeva noro.
30: Erittäin järeää kuusivaltaista, vanhaa (103v.) metsää jyrkkäpiirteisen notkon pohjalla väljä asentoisten mäntyvaltaisten metsien välissä Jälkiä useita vuosikymmeniä sitten tehdystä poimintahakkuusta, muuten käsittelemätön. Sekapuuna notkon reunoilla mäntyä ja hieman koivua. Luo vaihtelua mäntyvaltaisten metsien keskelle, maisemamerkitys etenkin kuvion 31 suuntaan erittäin suuri.
46: 80 prosenttia kuvion pinta-alasta on luonnontilaista korpea, loput luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista, iäkästä mänty-kuusi sekametsää. Kuviolla myös haapaa.
49: Tiheäpuustoista, luonnontilaisen kaltaista, iäkästä (93 v.) ja erirakenteista mänty-kuusi sekametsää (myös koivua). osittain soistunut. Männyt järeitä. Luo maisemallista vaihtelua väljien kalliometsien sekaan. Osin suojelusuon reunavyöhykettä.
52: Tiheä, soistunut notkelma. Sekapuustoinen, paljon haapaa. Tiheikkö keskellä avaraa kalliometsää eläimistön suojapaikka.
53: Väljää, kallioista, iäkästä mäntyvaltaista sekametsää, hyvin luonnontilaisen kaltaista, keloutuneita mäntyjä. Lähellä tietä metsä jonkin verran tiheämpää, enemmän kuusta, runsaasti katajaa. Rajoittuu itälaidastaan yksityismaalla sijaitsevaan n 20 ha:n taimikko-/avohakkuualueeseen. Kuvion läpi kulkee vanha ajoura kuviolle 32 Kuvio on ( kuten myös mm. kuviot 8, 9,11,12, 21,23, 24, 25, 26,27, 28, 29, 30, 31, 33 ,46,47, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55. 68), osa Vaakkoin ulkoilualueen keskiosaan sijoittuvaa laajaa, pääosin mäntyvaltaisen. luonnontilaisen kaltaisen metsän aluetta, jonka luonnontilaa ei tulisi muuttaa hakkuin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kuvioiden 24 ja 25 väliin jäävä ”kainalo” (yksityinen) ja kuvion 12 pohjoispuolelle jäävä kallioinen, korkea mäki. Tytinmäen alue ulkoilualueen koillisnurkassa on kuusivaltainen, ja siten luonteeltaan täysin erilainen. Näitä kohteita ympäröivät metsät ovat järjestään voimakkaasti käsiteltyjä, pääosin taimikoita, avohakkuualoja ja nuoria kasvatusmetsiä. Kuvion eteläosassa voisi kuitenkin hoitaa pienpuustoa maksimissaan 10 metrin etäisyydelle tiestä. – Harvennushakkuu muutettu maisemanhoidoksi.
54: Iäkästä , edellistä tiheämpää mäntyvaltaista metsää, osittain soistunutta. Keloutuneita mäntyjä, pensaskerroksessa katajaa. Viereisen rämeen reunavyöhykettä. Tien vierestä voidaan näkymän avartamiseksi poistaa tien valoaukkovaikutuksen vuoksi turhan paksusti voivia nuoria kuusia.

98: Kitumaan kallioita , joiden välisessä notkossa pieni tiheikkö. - Kuvion rajausta muutettu todellisuutta vastaavaksi.
103: Minimaalisen pieni pläntti n. 40-50 vuotiasta kuusikkoa, muuten iäkästä, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää. Kuvion luoteisosa luonnontilaista korpea. Muutama järeä kuusi.
109: Iäkästä kuusivaltaista metsää, sekapuuna suuria haapoja sekä jonkin verran koivua. On joskus ollut hoidettua, mutta sen osalta juna meni viimeistään 5 vuotta sitten. Kokonaiskuutiomäärästä vähintään neljäsosa lahopuuta !!! - pääasiassa järeää kuusta – josta valtaosa on syntynyt aivan viimevuosina (monituho). Uudistuu itsestään haavalle, koivulle - kuvioilla 110 ja 111 on runsaasti siemenpuukoivuja ja kuuselle. Viereisen luontokohteen reunametsä, luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas metsä keskellä tärkeää ekologista yhteyttä. Ei siten sovi hakattavaksi & kulotettavaksi, eikä viljeltäväksi.
174: Tiheäpuustoinen korpi /valuvesijuotti – ei turvekangas. Tiheikkö väljennettyjen metsien keskellä – eläimistön suojapaikka. Korvaava hakkuu kuvion 186 harvennus/väljennys.

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, vaativat kommentointia:

Espoon lohko:

12: Kuvion etelälaidan pienen noron varsi (puusto ei luonnontilassa) toimenpiteiden ulkopuolelle, muutoin
toimenpide OK.
31: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: eteläisin osa on kuusi-koivusekametsää, valtaosa kuviosta männikköä.
45: Jollei voida uudistaa kulottamalla, uudistaminen pitäisi toteuttaa ”reikäjuustomenetelmällä”. Kuvion kaakkoisin nipukka on noronvarren korpea, ja pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
47: Tässä pitäisi olla kaksi kuviota. Kuvion eteläisin osa on noronvarren korpea, ja tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. valtaosa kuviosta on taimikkoa, jonka käsittely OK.
68 ja 70: Puronvarsi pitäisi jättää luonnontilaistumaan, muuten toimenpiteet OK.
103: Tässä pitäisi olla ainakin 3 kuviota koko eteläosa (kts. esim. peruskartta) on luonnontilaista, tiheäpuustoista mustikka-/puolukkakorpea, ja tulisi sellaisena jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Kuvion itäosa on harvennusta kaipaavaa kuusikkoa, kuviota 93 reunustava ”kuusimuuri” tulisi kuitenkin jättää koskemattomaksi. Kuvion pohjoisessa haarakkeessa kuusireunuksen joukossa on suuria ylismäntyjä, ja sekin tulisi jättää nykyiselleen.
115: Tässäkin pitäisi olla 2 kuviota. Itäisen puolikkaan voisi jättää kokonaan hakkaamatta, elleivät mökkiläiset muuta toivo.
118: Tässäkin pitäisi olla 2 kuviota. Kuvion luoteisosa ei ole suota vaan iäkästä kivennäismaan kuusikkoa, joka pitäisi jättää pysyvästi koskemattomaksi. – Kuvion rajaa on korjattu. Luoteisosa on liitetty kuvioon 94 ja esitetty uudistushakattavaksi.!!
124: Harvennus tien länsipuolella vain lisävaltapuustoon ja sitä pienempiin puihin, itäpuolella enintään 30 metrin päähän tiestä.
125: Tässäkin on oikeasti 2 kuviota: kuvion itäosa on aiemmin harvennettua, toimenpide OK. Länsiosa n.100-vuotiasta, erirakenteista, mänty-kuusi sekametsää, joka pitäisi jättää luonnontilaan lukuun ottamatta tien lähivyöhykettä, jota voisi hoitaa.
132: Toimenpide OK lukuun ottamatta kuvion itäisintä nurkkausta, joka pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
150: Vanhaa sorakuoppaa kuvion länsiosassa reunustava, luonnonmukaisesti varttunut kuusi-haapametsä pitäisi jättää käsittelemättä, samoin kuvion eteläosan kuusi-koivu-pihlajavaltainen kuvioon 165 rajoittuva osa. Kuvion keskiosan käsittelyn tavoitteena tulisi olla haavan osuuden lisääminen. Suurimmat kuuset tulisi jättää rauhaan.

Vihdin lohko:

22: Kuvion eteläosan nuori haapa-kuusimetsä kärrytien ja sähkölinjan välissä pitäisi jättää käsittelemättä. Muuten toimenpide OK.
45: Hakkuutavaksi pitäisi muuttaa maisemanhoito. Kuvion itäisin osa on haapa-kuusi tiheikköä (haapa niskanpäällä), ja pitäisi jättää koskemattomaksi eläimistön suojapaikaksi, muuten toimenpide OK.
70: Jossakin viherosastolle toimitetussa kartassa tätä kuviota on virheellisesti ehdotettu jätettäväksi hoidon ulkopuolelle. Taimikonhoito OK.
86: Kuvion itäpuolisko pitäisi jättää käsittelemättä, tai käsitellä vain erittäin kevyesti. Muuten OK.
99: Pienen lehmälammen laskunoron ympäristö (koivuvaltainen) aivan kuvion eteläosassa pitäisi jättää kehittymään luonnontilaan.
106: Kuvio kurkottaa kartalla liiaksi etelään, päättyy todellisuudessa n. kuvion 116 pohjoispään kohdalle.
107: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Ensiharvennusmännikkö sijaitsee kuvion eteläosassa, hakkuu OK. Loppuosa kuviosta on vanhaa, aarnimaista kuusivaltaista metsää, joka kuuluu samaan arvokkaaseen kokonaisuuteen kuvioiden 97 ja 109 kanssa. Myös maisemallisesti tärkeä. – Kuvio jaettu kahtia, pohjoisosa (107.1) jätetty hoidon ulkopuolelle.
123: Tässä pitäisi olla 3 kuviota: Aivan kuvion eteläreunassa on entisiä, upottavan vetisiä turpeenottohautoja, jotka pitäisi merkitä luontokohteeksi. Näistä pohjoiseen on tiheäpuustoista turvekangasta. Itäisemmän ojan vaikutuspiirissä oleva alue on lähimpänä suon alkuperäisasua, ja olisi mahdollista ennallistaa.
155: Tässäkin pitäisi olla kaksi kuviota: Kuvion länsiosa on järeää, vanhaa, pitkään hoidon ulkopuolella ollutta soistunutta kuusikkoa, joka jatkuu juottina vielä kuviolle 154, lähes rantaan asti. Järeää kuusilahopuuta on jonkin verran. Länsiosa sijaitsee Vaakkoin länsirannalta katsoen erittäin näkyvällä paikalla, ja tulisi jättää luonnontilaan. Kuvion itäosa on rinteessä sijaitsevaa , hoidettua kuusivaltaista sekametsää. Itäosan voisi uudistaa luontaisesti pienaukkohakkuulla (hakkuutähteiden poltto) pyrkimyksenä uudistuminen männylle ja koivulle ja haavalle. Länsiosan hakkaamattomuus voitaisiin korvata laajentamalla toimenpidettä hieman kuvion 156 puolelle, ja etenkin kuvion 154 itä- ja eteläosaan, johon nykyisin on puuston puolitiheän asennon vuoksi ikävästi puskemassa kituvien pihlajaraippojen viidakko.
163: Ennallistamiskelpoinen suo harvennus tulisi kohdistaa kuuseen, entisen suon mättäillä kasvavia puita suosien. Kuvion läntinen uloke kivennäismaan talousmetsäasentoista kuusikkoa. Kuvion pohjoisosassa ojassa on puromaisena säilynyt pieni koskipätkä, jonka ympäristö tulisi jättää käsittelemättä. Kuvion keskelle jäävä kuvio 164 on ojituksesta huolimatta luonnontilaisena säilynyt osa alkuperäistä suota (toisin kuin kartassa, sijaitsee kokonaan ojan länsipuolella).
169: Sopii polttokohteeksi. Hakkuussa pitäisi jättää pystyyn suon reunan (kuviot 167 ja 168) järeät puut, myös jokunen kuusi, sekä länsireunan puronvarren puusto.
176: Tässä pitäisi olla useampi kuvio: Kuvion eteläosa on avohakattu kuvion 193 siemenpuuston poiston yhteydessä. Kuvion keskiosa on samaa metsämaan korpea kuin Espoon lohkon kuvio 23, ja pitäisi siten jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle reunavyöhykkeineen. Oikeastaan koko kuvion lukuun ottamatta eteläosaa voisi jättää käsittelemättä.

Ei toimenpiteitä 10-vuotiskaudella, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

Espoon lohko:

2: Valtaosa kuviosta luonnontilaista suota.
3: Erirakenteista n.90-vuotiasta kalliometsää.
4: Iäkästä (94v.) tuoreen kankaan sekametsää, osittain erirakenteista.
8: Aarnimaista, erirakenteista, soistunutta sekametsää varjoisassa notkossa.
22: Luonnontilaista korpea ja sitä reunustavaa iäkästä kuusikkoa kallioiden välisessä notkossa. Jonkin verran kuusilahopuuta.
25: Hyvin kallioista, iäkästä, mäntyvaltaista, luonnontilaisen kaltaista metsää ,kallioiden välissä rämepainanteita.
osa Vaakkoin ytimen luonnontilaisen kaltaisia metsiä.
27: Iäkästä, luonnontilaisen kaltaista, kallioista mäntyvaltaista sekametsää. Väljäasentoista. Tien eteläpuolella toisenlaista, tiheämpää, enemmän kuusta. Suon reunavyöhykettä. sekä etelä- että pohjoisreunassa.
34: Luonnontilaisen kaltaista, epätasaista, kallioista, mäntyvaltaista sekametsää. Osin kitumaata.
48: Kallion reunan mäntyvaltaista, luonnontilaisen kaltaista metsää.
50: Iäkästä mäntyvaltaista metsää, lähes kitumaata
68: Iäkästä, kallioista luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää kallion ja tiheäpuustoisen notkon välissä. Eteläosassa suojelusuon reunavyöhykettä.
60: Varttunutta metsää, kuuluu samaan kokonaisuuteen naapurikuvioidensa kanssa.
80: Iäkästä (90v.), osittain kallioista, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää. Osa samaa luonnontilaisen kaltaisen metsän aluetta mm. kuvioiden 60, 61, 74, 75, 76 ja 79 kanssa.
126: 117-vuotiasta, järeää , mäntyvaltaista , kallioista , luonnontilaisen kaltaista sekametsää, sekapuuna kuusta.

Vihdin lohko:

91: Kivistä – kallioista iäkästä mäntymetsää maisemallisesti näkyvällä paikalla Suohon pistävällä nokalla
93: Soistunutta kuusivaltaista metsää.
95: Kitumaan kallioita ja niiden välisiä räme- ja kangasmaalaikkuja, sekapuusto n. 80-vuotiasta ja mäntyvaltaista
100: Järeää kuusikkoa jyrkässä rinteessä. Lammen suojavyöhykettä ja maisemallisesti tärkeä metsä. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
105: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Pohjoisosa väljää, kallioista iäkästä männikköä, lähes kitumaata. Eteläosa tiheämpää, järeämpää, sekapuuna kuusta. Osa Vaakkoin ytimen laajaa luonnontilaisen kaltaisten metsien aluetta mm. kuvioiden 89, 91, 92, 93, 94, 95, 116 ja 117 kanssa.
112: Iäkästä, kallioista, luonnontilaisen kaltaista mänty-kuusi sekametsää, pieniä luonnontilaisia rämeitä
ja korpia.
116: Paikoin lähes kitumaata, kallioista, mäntyvaltaista, iäkästä luonnontilaisen kaltaista metsää. Painanteissa myös kuusta.
117: Mosaiikkimainen kuvio, valtapuuna iäkäs , järeä kuusi, nuorta haapaa laajassa notkossa. Iso-Lehmälammen puoleisessa päässä rämettä, Saaren Mustan puolella korpea.
161: Luonnontilaisen kaltaista, kallioista ja erirakenteista sekametsää.
162: Varttunutta erirakenteista kalliometsää.
175: Iäkästä mänty-kuusi sekametsää maisemallisesti näkyvällä paikalla.
178: Kuten kuvio 162.

Muut:

Espoon lohko:

11: Ei varsinaisia hakkuita tulevaisuudessakaan. Nykyistä puoliavointa ilmettä voidaan ylläpitää pienpuuston hoidolla.
48: Iäkästä, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää jyrkkäreunaisella kallioharjanteella. Sekapuuna kuusta ja hiukan koivua. Kallioharjanteen keskellä on notko, jossa on vanha ajoura. Uran ympäristössä metsä on avoimempaa kuin harjanteen reunalla. Pitäisi jättää muuten hoidon ulkopuolelle, mutta notkon nykyistä ilmettä voisi ylläpitää pienpuuston ajoittaisella hoidolla.
127: Purojen risteyskohdassa idästä laskevan puron suulla laaja, upottava hetepinta.
152: Tässäkin pitäisi olla 2 kuviota: Puron ja tien väli on hoidettua varttunutta kuusikkoa, samoin alue puron vastarannalla mökkitien sillan pielessä. Kuvion itäosa on samaa metsää hoitamattomana (mm. runsaasti lahopuuta ). Kuvion itäosa ja purouoman lähiympäristö tulisi jättää pysyvästi hoidon ulkopuolelle. Mökkitien vartta voi edelleen hoitaa. Liittyy samaan arvokkaaseen kokonaisuuteen naapurikuvioiden kanssa.

Vihdin lohko:

187: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Pohjoisosa kuvion 168 eteläkärjen tasalta on luonnontilaista rämettä, ja tulisi liittää kuvioon 168. Eteläosa on viljelykoivikkoa.

SALMI

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle:

80: Rämettä. Tärkeä metsolle nykytilassaan verrattain tiheäpuustoisena. – Kuviolle rajattu hoidettava entinen pihapiiri. Soisten osien kohtalo epäselvä.
89: Vaihtelevaa, monipuulajista, erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista iäkästä metsää. Osa suon (kuvio 90) reunametsää, osa rinnenotkoa, jonka kautta osa suon vesistä valuu alarinteeseen. Kiinteä osa laajempaa luonnontilaisen kaltaisen metsän kokonaisuutta yhdessä mm. kuvioiden 57, 88, 90 ja 104 kanssa. Korvaava hakkuu: pienaukkohakkuu kuviolla 45, tavoitteena saada kuusikon sekaan lisää haapaa ja koivua. – Kuvio 89 siirretty hoidon ulkopuolelle.
113: Luonnontilaisen kaltainen kallioinen mäen laki keskellä luontokohdetta. – Kuvio siirretty hoidon ulkopuolelle.
162: Jyrkän ja kallioisen rinteen metsää. Ei harvennuksen tarpeessa.
182: Rakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan luonnontilaisen kaltaista metsää.
228: Epämääräiset kuvion rajat. Valtaosin kalliosta, erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista sekametsää - ei kaipaa harvennusta. Eteläosassa pieni korpi. Sijaitsee keskellä tärkeää ekologista yhteyttä. Korvaava hakkuu kuvion 232 harventaminen (kuvion länsi- ja pohjoisosa kiireellisen harvennuksen tarpeessa)
302: Aarnimainen vanha (106v.) kuusikko turvemaalla, keskellä tärkeää ekologista yhteyttä. Todella järeitä kuusia, hyvin kuusilahopuuta (myös vanhaa). Ehdotettu viljelyhakkuuta ja ojituslaikutusta !! – Tarkennettu toimenpiteeksi tervalepän istutus.
309: Tiheäpuustoinen korpinotko /valuvesijuotti . Vaihteleva sekapuusto, osaa harvennettu kevyesti aiemmin. Riistan suojakohde.
322: Kuusikkoinen kumpu soiden keskellä, näkyvällä paikalla ulkoilutien erämaisessa maisemassa.
323: Tässä pitäisi olla ainakin 2 kuviota: Ulkoilutien eteläpuoli on mäntyvaltaisten kalliokumpareiden ja niiden välisten, soistuneiden kuusivaltaisten notkojen pienipiirteistä mosaiikkia. Metsä on varttunutta iäkästä ja luonnontilaisen kaltaista. Lahopuuta on jonkin verran. Osa luoteiskolkasta on luonnontilaista rämettä, jonka pitäisi kuulua kuvioon 311. Ulkoilutien pohjoispuoli on iäkästä, kuusivaltaista, luonnontilaisen kaltaista metsää lukuun ottamatta kuvion koillisnurkkaa, jota on selvästi harvennettu aiemmin. Sijaitsee keskellä tärkeää ekologista yhteyttä. Muodostaa ehyen erämaisen maisemakokonaisuuden kuvioiden 307, 311,320, 321, 322, 333, 334 ja 335 kanssa.
327: 106-vuotiasta kallion laen mäntyvaltaista, luonnontilaisen kaltaista sekametsää. Mäntylahopuuta esiintyy. Ehdotettu huonokuntoisten mäntyjen poistamista, mikä estäisi mäntylahopuun synnyn.
349: Tässä pitäisi olla 3 eri kuviota: kuvion länsiosassa, ulkoilutien vieressä on tiheäpuustoinen, luonnontilainen korpi, kuvion itäosa ja etelään pistävä ”sormi” ovat luonnontilaista metsämaan korpea. Korpienväliin jää soita reunustavaa varttunutta sekametsää. Korvaava hakkuu kuvion 331 keski- ja pohjoisosan väljennys.
380: Väljennyshakattu sellaiseen kuntoon, että kehittyy itsestään edustavaksi luonnontilaisen kaltaiseksi metsäksi.
406: Järeäpuustoinen 94-vuotias kuusikko, osittain kangaskorpea, kuusissa lahovikaa. Maisemallisesti tärkeä suon reunametsä, tuottanee lähitulevaisuudessa järeää kuusilahopuuta. Kuuluu kiinteästi samaan kokonaisuuteen kuvioiden 396, 407, 407.1 ja 408 kanssa.
409: Järeää 94-vuotiasta tuoreen kankaan kuusikkoa kallion ja suon välissä, kuusissa lahovikaa. Liittyy kiinteästi viereiseen suojelualuevaraukseen, tuottanee järeää kuusilahopuuta lähitulevaisuudessa.
504: Kuviotietojen mukaan 47-vuotias lehtipuusekametsä, ehdotettu metsänviljelyä ????? – 10-vuotiskaudelle ehdotettu toimenpide poistettu.
893: 94-vuotiasta, osittain aiemmin harvennettua, osittain luonnontilaisen kaltaista tuoreen kankaan kuusivaltaista sekametsää. Esitetty huonokuntoisten kuusten poistoa. Jälleen estettäisiin kuusilahopuun syntyminen.

Toimenpiteitä esitetty 10-vuotiskaudelle, vaativat kommentointia:

9: Toimenpide OK, mikäli toteutetaan esitetyllä tavalla. Muussa tapauksessa kohde lepoon.
33: Tässä pitäisi olla 2 eri kuviota: Pohjoisosa kallioiden (kuviot 225 ja 226) väliin laskevan notkon puoliväliin asti talousmetsämäistä kuusikkoa, toimenpide OK. Etelä- ja länsiosa luonnontilaisen kaltaista, vaihtelevasti erirakenteista kuusivaltaista metsää, jossa sekapuuna leppää, koivua, ja etenkin suuria haapoja. Mukavasti kuusilahopuuta. Kuuluu samaan kokonaisuuteen laaksonpohjan suojeluvarauksen kanssa, ja tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
130: Kuviotietojen mukaan kuviolla mm. 80- vuotiaita haapoja, klpm 31 cm, ehdotettu toimenpide metsänviljely???. Kuviotietojen mukaan myös hakkuukertymä /ha on suurempi kuin puuston kokonaiskuutiomäärä/ha ?
136: Kuvioihin 137 ja 161 rajoittuva jyrkänteinen ja louhikkoinen rinne tulisi jättää harventamatta, muuten toimenpide OK.
139: Hoito metsälaitumena / hakamaana.
166: Hoito metsälaitumena / hakamaana.
172: Tämä on saattanut jollakin viherosastolle toimitetulla esiintyä virheellisesti käsittelyn ulkopuolelle toivottuna kuviona. Suunniteltu toimenpide ok.
178: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Kuvion länsilaidassa on puustoltaan erirakenteinen, monipuulajinen korpijuotti, joka tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Kuvion loppuosa on taimikkoa, toimenpide OK.
180: Kuten kuvio 172.
182: Lehtipuuvaltainen korpi.
233: Tässä pitäisi olla useampi kuvio: keskellä kuviota on korpinotko, jossa on melko mukavasti kuusilahopuuta, ja tien vieressä lehtipuuvaltainen tulvametsä. Nämä pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Muuten toimenpide OK.
233.1: Lahopuusto säästettävä.
243: Kuvion koillisosa on luonnontilaisen kaltaista kalliometsää, jonka voisi jättää kokonaan käsittelemättä
262: Tässä pitäisi olla 3 kuviota: Kuvion pohjoisin kolkka on erirakenteista, monipuulajista sekametsää, ja tulisi jättää
kehittymään luonnontilaan. Tästä etelään kuvion koko itäosa on turvekankaalle istutettua koivikkoa – harvennus OK. Kuvion länsiosa on osin kallioisellakin kivennäismaalla kasvavaa nuorta vaihtelevatiheyksistä Kuusi-koivu
kasvatusmetsää – korkeintaan varovainen harvennus. Kipeämmin harvennuksen tarpeessa on kuviolla 261 juuri numeron kohdalla oleva viljelykuusikko.
264: Tätä kuviota on jossakin viherosastolle toimitetussa kartassa virheellisesti saatettu ehdottaa käsittelyn ulkopuolelle. Ehdotettu toimenpide OK.
275: Ehdotettu vaarallisten puiden poistoa – rinteessä ulkoilutien yläpuolella on pystyyn kuolleita kuusia, jotka kannattaisi pudottaa maapuiksi, ei viedä kuviolta pois.
292: Kuten kuvio 264.
296: Toimenpide tulisi rajoittaa ulkoilutien läheisyyteen. Kuvion kaakkoon kaartuva nipukka on iäkästä suon reunametsää, joka tulisi jättää pysyvästi käsittelyn piiristä.
297.2: Tässä pitäisi olla 2 kuviota: Kuvioiden 297 ja 297.1 väliin jäävä osa on luonnontilaisen kaltaista vanhaa, kallioista mäntyvaltaista, väljää metsää, jonka keskellä on hyvin kapea, kuusikkoinen, pohjaltaan soistunut notko – ei minkäänlaista harvennustarvetta. Kuvion länsiosassa sen sijaan on toinen notko, jossa kasvaa harvennuskelpoista nuorta kasvatuskuusikkoa.
298: Ulkoilutien itäpuoli on tiheäpuustoista luonnontilaista korpea, joka tulisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Korpi on piirretty karttaan puolet liian pieneksi, todellisuudessa se ylettyy aina kuvioon 300 asti. Tien länsipuolella harvennus OK. – Lisätty harvennus koskemaan myös ulkoilutien itäpuolen luonnontilaista suota !!!!!
315: Suunnitelmallisen hoidon tulos. Toimenpide OK, jos kehitetään lehtipuuvaltaisena. Männyistä maisemapuita !
323.1: Voidaan tehdä, mikäli kuvio 323 jää luonnontilaan.
340: Valtapuiden alle kasvanutta kuusikkoa voidaan harventaa.
352: Sekavasti käsitelty korpinotko. Alaosastaan kutakuinkin luonnontilainen. Suositeltavaa jättää kehittymään luonnontilaiseksi.
360: Erinomainen kulotuskohde, mikäli tehdään ennallistavana kulotuksena.
Polttokuormaan olisi hakkuutähteen lisäksi saatava mahdollisimman paljon runkopuuta. Mäntyjä ja koivuja jättöpuiksi.
337.1: Ulkoilutien länsipuolella kuvion eteläisin nipukka toimenpiteen ulkopuolelle (kapea kallioiden välinen notko ), muuten OK. Itäpuolella soiden reunaan pitäisi jättää käsittelemätön suojavyöhyke, jättöpuiksi mäntyjen lisäksi myös hyväkuntoisimpia kuusia.
377: Jos tällä kuviolla joskus olikin kehitettävää taimiainesta, niin ei ole enää – kiitos hirvien ja kuivuuden. Puolet kuviosta on kitumaan kalliota, kallioiden välissä on kuusivaltainen notko. Ainoa järkevä toimenpide tälle kuviolle on pienpuuston käsittely 5-10 m säteellä ulkoilutien ojasta ylärinteeseen. Valtaosa voidaan siirtää pois hoidon piiristä pysyvästi.
379: Tässä pitäisi olla 3 kuviota: Ulkoilutien pohjoispuolella on sekapuustoinen kumpare, joka sopii hyvin maisemanhoitokohteeksi. Välittömästi tien eteläpuolella on kitumaan kallio, joka pensaineen ja lahopuineen on selkeä luontokohde, ja pitäisi jättää kokonaan käsittelemättä. Rinteessä kallion takana on synkeää viljelykuusikkoa, jonka voi erottaa omaksi kuviokseen, ja merkitä hakkuutavaksi kylmänviileästi harvennuksen.
383: Iäkästä, kallioista, luonnontilaisen kaltaista mänty- kuusi sekametsää. Ainoastaan kuvion luoteisnurkassa on alue, josta voisi jotain harventaakin. Nykyiselleen jäädessään hyödyllinen sekä luonnonsuojelulle ja virkistykselle. Korvaava hakkuu: Montun pohjalla, suojeluvarauksen sisäpuolella olevaa viljelykuusikkoa monipuolistetaan pienaukkohakkuulla, vanhoille raidoille avataan lisää tilaa.
392: Kuvion etelälaidassa kuvion 402 suota reunustava iäkäs nauhamainen kuusikko, joka pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle. Muuten toimenpide OK.
418: Etelänurkan luonnontilainen korpipainanne reunuspuineen sekä luoteisnurkan suon reunametsä pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle, muuten OK.
432: Uudistaminen OK, mikäli toteutetaan lehtipuiden uudistamiseen tähtäävällä pienaukkohakkuulla, jossa aukot sijoittuisivat notkon rinteille, ja kuvio jätetään uudistumisen varmistumisen jälkeen kehittymään luonnontilaan. Tällöin käsittelyalueeseen voitaisiin ottaa mukaan kuvion 436 nykyisinkin väljennyshakattu itäinen nurkka. Kuvion 432 notkon soistunut pohja tulisi jättää käsittelyn ulkopuolelle.
438: Poikkeuksellisen edustavaa ja luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista, erirakenteista vanhaa sekametsää.
joka on uudistumassa itsekseen (haapa, koivu, kuusi). Erinomainen esimerkki luonnonmetsän sekundaarisukkessiovaiheen käynnistymisestä. Runsaasti haapaa ja koivua. Runsaasti järeää kuusilahopuuta (myös vanhaa). Luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas. Osittain kallioinen. Hakkuu tähän metsään olisi katastrofi. Kuuluu samaan arvokkaaseen kokonaisuuteen kuvioiden 434, 435,436, 438.1, 445 ja 455
462: Varovainen harvennus OK.
486: Kuvion länsireunassa peltoon pistävän niemekkeen pitäisi olla oma kuvionsa, joka tulisi jättää hakkuun ulkopuolelle – iäkkäitä, järeitä lehtipuita valoisalla paikalla.
887: 96-vuotiasta, kallioista, luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää. Ehdotettu tervasrosoisten mäntyjen poistoa. Tervasroso on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka tekee männyistä maisemallisestikin arvostettuja keloja., joten rosopuita ei saisi missään tapauksessa poistaa. Tulipaikan lähiympäristöä voisi hoitaa, muu osa kuviosta pitäisi jättää pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.

Ei toimenpiteitä 10-vuotiskaudella, pitäisi jättää pysyvästi pois käsittelyn piiristä:

7: 96-vuotiasta luonnontilaisen kaltaista lehtomaisen kankaan sekametsää, ollut ainakin aiemmin liito-oravareviiriä.
64: Iäkästä, kallioista, järeää luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää, myös kuusta ja katajaa
75: 96-vuotiasta männikköä. Samaa kokonaisuutta kuin naapurikuvionsa kuviota 72 lukuun ottamatta.
91: Aiemmin kevyesti harvennettu. Kuusivaltainen reunavyöhyke suon ja kallioiden välissä. Kuuluu samaan kokonaisuuteen naapurikuvioidensa kanssa.
146: Järeää 86-vuotiasta rehevän maan luonnontilaisen kaltaista sekametsää. Kuusen lisäksi runsaasti koivua ja haapaa. jonkin verran lahopuuta. Liito-oravalle tärkeä kuvio keskellä merkittävää ekologista yhteyttä.
395: 111v. kalliomännikköä, luonnontilaisen kaltaista, lähes kitumaata.
194 ja 195: N. 90-vuotiaita erirakenteisia, hoitamattomia kuusikoita, joissa suuria mänty-ylispuita. 195 osittain soistunut. Kuusilahopuuta: Kuuluvat yhtenäiseen luonnontilaisen kaltaisen metsän kokonaisuuteen yhdessä mm. kuvioiden 159, 160, 161, 193 ja 197 kanssa
354: Iäkästä (80 v) kuusivaltaista, varjoisaa metsää luonnontilaisen kaltaisessa korpinotkossa ja sen rinteillä. Sekapuuna mäntyä.
367: 111-vuotias erirakenteinen männikkö, kallioinen.
385: Järeää, iäkästä (96v. männikköä) kallion tyvessä.
396: Notko, jossa useampia pieniä luonnontilaisia soita. Erirakenteinen puusto, ylismännyt 106v. Suuri merkitys metsolle.
413: Kallioista, luonnontilaisen kaltaista metsää.
463: Iäkästä (96v) kalliometsää, lähes kitumaata.
471: Järeää kuusikkoa soistuneessa notkelmassa.
473: Iäkästä, erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista metsää. Suurten kuusten seassa voimakas lehtipuusekoitus.
436: Luonnontilaisen kaltainen, iäkäs puusto kuusta, mäntyä ja hiukan haapaa osittain kallioinen kuvio. Osa arvokkaasta kokonaisuudesta. Osa kuvion itäisestä sakarasta on väljennyshakattu, ja soveltuisi luontevammin osaksi kuviota 432.
439: Samankaltaista iäkästä kuusivaltaista metsää kuin kuvio 435, jonka kanssa osa suurempaa arvokkaiden kuusivaltaisten metsien kokonaisuutta. Runsaasti kuusilahopuuta. Metsälehmuksia, vanhan metsän indikaattorikääpiä, haapaa, liito-orava.
453: Luonnontilaisen kaltaista iäkästä mäntyvaltaista sekametsää kivisellä/kallioisella harjanteella. Keloja.
896: Jyrkän rinteen erirakenteista kuusikkoa. Lohikäävän ainoa tunnettu esiintymä Nuuksiossa.

Muut:

52: Kuvioiden 72 ja 52 rajalla on kuviot 57 ja 77 toisiinsa yhdistävä kapea luonnontilaisen kaltaisen metsän vyöhyke, joka tulisi säilyttää.
128: Kuviolle olisi hyvä saada lisää haapaa. Pienaukko kuvion koillisnurkan tienoille auttaisi asiaa.
167: Kuvion koillisosan luonnontilaisen kaltainen kallionreunusmetsä pitäisi jättää pysyvästi hoidon ulkopuolelle. Kuvion länsiosaa käsitelty. – Koillisosa liitetty kuvioon 168 ja siirretty hoidon ulkopuolelle.
199: Kuvion kaakkoisosa on harvennettua kuusikkoa, jota varmaan käsitellään jatkossakin. Kuvion kapea koillisosa on jyrkänteistä rinnettä, ja tulisi liittää kuvioon 161, jotta se jäisi pysyvästi käsittelyn ulkopuolelle.
209: Kuvion lounaisosaa on saatettu jossakin viherosastolle toimitetussa kartassa virheellisesti esittää jätettäväksi toimenpiteiden ulkopuolelle. Toimenpide OK.
215: Kuviolla on jokunen kallioinen kumpare ja soistuma, joiden puusto on luonnontilaisen kaltaista, ja jotka tulisi säästää, mutta etenkin länsi- ja pohjoisosastaan kuvio on synkkää ja pimeää viljelykuusikkoa, joka kaipaisi pikaista harvennusta.
261: Tässä kuviossa ja monessa muussakin lähiympäristön kuviossa on edelleen niin paljon sekavuutta, ettei niitä voi järkevästi kommentoida. Tällä kuviolla kuitenkin kuvionumeron tienoilla (kartta) on harvennusta kaipaavaa viljelykuusikkoa.
288: Voisiko harventaa uudelleen jo kymmenvuotiskauden lopussa / seuraavan alussa ?
459: Harvennuksella kiire (supistuneet latvukset).