Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan selvitys- ja tutkimustarpeista
ls-järjestöjen näkökulmasta Keijo Savola & Sini Harkki 5.6. 2002
Yleistä: Luonto-Liiton mielestä Metso-toimikunnan toimintaohjelmaan
on tarpeen listata tärkeimmät lyhyen (v. 2003-2005) ja keskipitkän
(v. 2005- 2010) aikavälin selvitys- ja tutkimustarpeet. Metso-toimikunnan
tehtäväksiannosta johtuen erilaisten selvityshankkeiden tarve korostuu
lähivuosien toimissa varsinaisiin tutkimushankkeisiin nähden.
Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla- asiantuntijamietinnössä
sekä useissa viime vuosien asiantuntijaselvityksissä osoitetaan selvästi
suojelutoimien ekologinen tarve sekä kuvataan nykyisten suojelualueidemme
ja suojelualueverkoston tila riittävällä tarkkuudella. Työryhmän mietinnön
lopussa listataan lisäksi kohtuullisen kattavasti tärkeimmät olemassaolevat
ekologiset tutkimus- ja seurantatarpeet.
Lähivuosien ekologisissa selvitys- ja tutkimushankkeissa on syytä
kohdentaa resurssit sellaisiin hankkeisiin, jotka tuottavat konkreettista
hyötyä tuleville suojelutoimille sekä auttavat osaltaan paikallistamaan
ja säilyttämään talousmetsissä säilyneet laajemmat ja arvokkaammat
avainbiotoopit ja luontokohteet. Erityisen keskeistä ja jopa Rion
varovaisuusperiaatteen mukaista on kohdentaa selvitykset sellaisiin
elinympäristöihin, joita nykyinen maankäyttömme ja metsätalous edelleenkin
vaurioittaa ja osin jopa tuhoaa merkittävässä määrin. Nämä selvitykset
ovat myös välttämättömiä Metso-toimintaohjelman seurannan ja kansallisen
metsäohjelman monimuotoisuusvaikutusten seurannan kannalta. Ilman
riittävää tietoa arvokohteista ja niiden tilasta on mahdotonta seurata
ohjelmien tavoitteen, suotuisan suojelutason säilyttämisen tai parantamisen,
onnistumista.
Jäljempänä on esitetty joitakin konkreettisia selvityshankkeita,
joista olisi käytännön hyötyä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien monimuotoisuuden
suojelulle jo lähivuosina. Useimmat selvityshankkeista ovat sellaisia,
että ne edellyttävät yhteistoimintaa ympäristöhallinnon ja metsäviranomaisten
kesken. Eräissä selvityshankkeissa hankkeiden vetovastuu voitaisiin
antaa suoraan metsäkeskuksille tai Metsätalouden kehittämiskeskus
Tapiolle.
Lyhyen tähtäimen ekologiset selvitystarpeet
1. Selvitys luonnonsuojelualueverkoston ulkopuolella sijaitsevista
luonnontilaisista ja luonnontilaisen kaltaisista metsistä: määritelmä,
pinta-alat, sijainti, lajistollinen merkitys, mahdollisuudet alueiden
säilyttämiseen.
2. Selvitys suojelemattomien arvokkaiden lehtojen, korpien, maankohoamisrannikon
primäärisukkessiometsien, metsäluhtien ja tulvametsien sijainnista,
määrästä ja suojelumahdollisuuksista.
3. Selvityshanke uhanalaisten ja vaateliaiden harjulajien kannalta
valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeimpien alueiden määrittelemiseksi
sekä ohjeistuksen tuottaminen näiden alueiden arvojen säilyttämiseksi.
4. Selvityshanke talousmetsissä sijaitsevien laajempien ja siten
arvokkaimpien avainbiotooppien paikallistamiseksi sekä niiden suojelukeinojen
kehittämiseksi (vetovastuu hankkeessa metsäkeskuksilla ja Tapiolla).
5 Selvityshanke nykyisten suojelualueiden (erit. lehdot, lintuvedet,
suot) ekologisesti ja hydrologisesti tyydyttävistä rajauksista.
Suojelualueiden ennallistamisen ohella epätyydyttävästi rajattujen
suojelualueiden rajausten (yleensä pienimuotoinen) korjaaminen on
kustannustehokkainta monimuotoisuuden suojelua. Mm. monien soidensuojelualueiden
kohdalla nykyiset liian suppeat suojelurajaukset haittaavat ennallistoimia.
6. Selvitys valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeistä metsämantereista
ja niiden suojelun kehittämismahdollisuuksista
Suojelutoimien jatkosuuntaamista ja muun muassa kaavoituksellista
ohjausta varten tulisi määritellä Metso-alueelta valtakunnallisesti
ja maakunnallisesti tärkeät metsämantereet, joiden säilyttämistä pirstovalta
maankäytöltä (rakentaminen, lentokentät, laajemmat voimalinjat, liian
laajamittainen hajarakentaminen) pyrittäisiin edistämään viranomaisohjauksella.
Valtion, metsäyhtiöiden ja yhteisöjen omistamien alueiden osalta tulisi
selvittää myöskin mahdollisuuksia erilaisten puskuri- ja ennallistamisalueiden
muodostamiseen.
7. Selvityshanke valtion mailla sijaitsevien ns. "aarniometsäydinten"
ympärille perustettavista ennallistamisvyöhykkeistä
Käytännössä ympäristöministeriöön tulisi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen
ja Metsähallituksen kanssa tehdä pikaisesti selvitys mahdollisuuksista
luoda nykyisten vanhan metsän lajistoydinten ympärille sellaisia maankäytön
vyöhykkeitä, joilla tuettaisiin suojeluarvojen säilymistä.
8. Selvityshanke valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeimmistä
lahopuusidonnaisten metsälajien "Hotspot"-alueista
Keskipitkän ajanjakson tutkimushankkeet
1. Puutteellisesti tunnettujen lajien taksonomiaan, ekologiaan ja
uhanalaisuuteen liittyvä valtakunnallinen tutkimushanke
Malli hankkeeseen tulisi ottaa Ruotsin vastaavasta hankkeesta.
B. Taloudelliset ja sosiaaliset tutkimustarpeet
1. Selvityshanke mahdollisuuksista edistää yhteisöjen virkistysalueilla
luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteita sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
alueiden metsätalouskäytön suunnitteluun
2. Suojelun sosiaaliset hyödyt Ruuhka-Suomessa
3. Metsätalouden hyödyt, maksuhalukkuustutkimus, jolla selvitetään
kansalaisten halukkuus jatkaa verovaroilla tapahtuvaa metsätalouden
tukemista