METSIEN SUOJELU ETELÄ-SUOMESSA http://www.luontoliitto.fi/metsa/etelasuomi

Arvokkaita metsiä ja Metsähallituksen toimintaa Etelä-Suomessa:
Kurun valtionmaat 1998-2000

Luonto-Liiton metsäsivut > Etelä-Suomi > Esimerkit > Kuru > alue-ekologista suunnittelua Kurussa

Mitä ovat Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun "ekologiset yhteydet" ja "avainbiotoopit" Kurun valtionmailla?

Kuvassa Seitsemisen kansallispuistoa ja Petäjäjärven vanhojen metsien suojelualuetta alue-ekologisessa kartassa yhdistävä "ekokäytävä" Niittylammin eteläpuolella.

Käytävää ja sitä ympäröiviä metsiä avohakattiin talvella 1999-2000. Hakatulle alueelle oli alue-ekologiseen suunnitelmaan merkitty myös avainbiotooppeja.

Mitä tarkoittavat Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun "riista-alueet" Kurun valtionmailla? Tätä. Kuvassa metson soidinpaikka Varisnevan itäpuolella. Alueen vanha metsä esiteltiin metson soidinpaikkana ja riista-alueena alue-ekologisen suunnitelman luonnoksessa, ja avohakattiin sen jälkeen talvella 1998-1999.

"Metson soidinpaikat ovat vaikeimmin hoidettavia riistan elinympäristöjä. Tavoitteena on soidinpaikan säilyttäminen varovaisin hakkuin ja kiertoaikaa jatkamalla. Suunnittelussa otetaan soidinpaikka ympäristöineen kokonaisuutena huomioon." -Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas

"-Viime vuosina talousmetsissä on toteutettu aivan uudenlaisia metsien käsittelytapoja. Voidaankin sanoa, että entisistä talousmetsistä on jo tullut nykyisiä luonnonhoitometsiä muuttuneiden metsänhoitosuositusten mukaisesti." -Metsäteollisuus ry:n luonto- ja metsäyksikön johtaja Hannu Valtanen Aamulehdessä 13.4.00

Laajat avohakkuut ovat vieläkin nykypäivää Etelä-Suomen valtionmailla. Tämän kuvan avohakkuu tehtiin talvella 2000 muutaman kilometrin päässä em. riista-alueesta Varisnevan itäpuolella Länsi-Kurussa.

Muutamat jättöpuuryhmät avohakkuualueella ovat sitä pehmeäksi ja muuttuneeksi sanottua metsätaloutta, jota Metsähallitus pitää merkittävänä taloudellisena uhrauksena luonnonhoitoon ja jolla sanotaan vähennettävän uusien suojelualueiden perustamistarvetta.

Metsähallitus on vuosina 1999 -2000 hakannut useiden eteläsuomalaisten suojelualueiden reunametsiä samaan aikaan kun asiantuntijat painottavat, että olemassaolevia eteläsuomalaisia suojelualueita olisi laajennettava jotta niistä saataisiin ekologisesti kestävämpiä.

Kuvan puupino on Isonevan-Raitakulonnevan soidensuojelualueen koillisreunalta Metsähallituksen helmi-maaliskuun 2000 hakkuilta. Suojeltu suo näkyy vaaleana taustalla.