077. Suuri Hillasuo - Latvasuo, Utajärvi

Karttalehti 3424 07

Kohteen kartta [pdf] /Linkki Google Mapsiin

Kohdeluetteloon

 

Suuri Hillasuo - Latvasuo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven keskustaajamasta noin 30 km koilliseen. Kohde on vesitaloudeltaan lähes kauttaaltaan luonnontilainen, kohtuullisen rehevä suo, jossa on eri-ikäistä puustoa kasvavia käsiteltyjä ja luonnontilaisen kaltaisia metsäsaarekkeita. Suuri osa alueesta asettuu METSO-kriteereissä II- tai III-luokkaan, ja mukana on myös kehityskelpoista nuorempaa metsää. Kokonaisuutena rajausehdotus on suojelunarvoinen, METSO-potentiaalisten metsäsaarekkeiden sekä luonnontilaisten soiden mosaiikki. Myös maisema-arvoiltaan alue on merkittävä; metsäsaarekkeiden reunat ovat pääosin luonnontilaiset ja suuren avosuon tunnelma on erämainen. Rajauksen pinta-ala on karkeasti 300 hehtaaria.

Alueen suot Pohjoisimmat avosuot ovat suurelta osin oligotrofista suursaranevaa. Laitasaaren eteläpuolella olevalla rimpinevarämeellä (merkitty karttaan märemmällä) ja sen läheisyydessä on mesotrofiaa. Lajistona ruskopiirtoheinä, tähtisara, rimpivesihernettä runsaasti, siniheinää, konnanliekoa sekä rimpivihvilä (3496106:7195513). Rajauksen suot ovat kokonaisuudessaan luonnontilaisen kaltaisia, ainoastaan aivan pohjoisosissa on ojituksen hieman kuivattamaa mutta ennallistamiskelpoista suota.

Suurin osa soista on oligotrofista lyhytkorsi- tai saranevaa sekä rämeitä.

Pohjoisimpien saarekkeiden tuntumassa suolla punakämmekkä (3496427:7196114).

Alueen pohjoisosan metsäsaarekkeet Rajauksen pohjoisimmat metsäsaarekkeet vaihtelevat tyypiltään kallioisesta alueesta korpiseen. Metsät ovat nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää, puulajisuhteiltaan ja iältään erirakenteisia. Osalla saarekkeista valtapuu on kuusi, osalla mänty. Lehtipuusto on koivua ja paikoin harmaaleppää. Näihin saarekkeisiin sisältyy myös noin hehtaarin laajuinen korpi, jossa on myös haapaa sekä raitaa. Saarekkeilla on jokunen kelo sekä yksittäisiä maapuita.

Alueen keskiosan kalliosaarekkeet ja eteläosan Paukkukalliot Keskiosan kalliosaarekkeet ovat nuorehkoa kasvatusmetsää, mutta kalliolla on kuitenkin vanhempaa puustoa, ja yksittäisiä vanhoja maapuita. Paikoin lahopuuta on 5 kuutiota hehtaarilla. Metsässä on palojälkiä ja se on puulajisuhteiltaan erirakenteista. Saarekkeiden välit ovat rämeisiä. Paukkukallioiden eteläosien kallioisten saarekkeiden metsät ovat pitkään luontaisesti uudistuneita keloineen ja kilpikaarnamäntyineen. Paukkukallioiden itäosat rajoittuvat Metsäkeskuksen ympäristötukialueeseen lännessä ja vaihtelevat metsäsaarekkeiden reunojen erirakenteisista ja lahopuisista koivu-kuusi valtaisista kangasmetsistä lakialueen kuivaan, lahopuustoiseen ja varttuneeseen mäntykankaaseen. Alue on lähes kauttaaltaan METSO II -luokkaa; itäpuolen pienialaisesta hakkuusta ja varttuneesta, mutta vähälahopuustoisesta mäntykangassaarekkeesta huolimatta alue on kokonaisuutena suojelunarvoinen. Itäpuolen Karhusaareen rajautuvat kangasmetsäsaarekkeet ovat nuorehkoa kasvatusmetsää, mutta kehityskelpoista ja puulajisuhteiltaan monipuolista.