043. Viljärvenmäki - Kivisillanjoki - Rautionhovi, Ruokolahti

Karttalehti 4121 07 / Kohteen kartta [pdf]
Linkki Kansalaisen karttapaikkaan
PDF-kartan julkaisulupa: Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos lupanro 1065/MML/09

Kolmiosainen, monimuotoinen kohdekokonaisuus muodostuu lahopuustoisista kangasmetsistä, kalliometsistä, lehdoista, ja puronotkoista. Kokonaisuuteen sisältyvät lähellä toisiaan sijaitsevat Viljärvenmäen, Kivisillanjoen ja Rautionhovin osa-alueet. Eksoottisena erityispiirteenä mainittakoon kohteeseen sisältyvä Rautionhovin talon ympärillä sijaitseva vanha arboretum, jossa kasvaa kuusten ja haapojen seassa mm. iäkästä lehtikuusta, metsälehmusta ja pihtaa.

Viljärvenmäki Kohde jakautuu kahteen osaan, joiden välissä on hakkuualue. Pääosa suuremmasta, eteläisemmästä rajauksesta on lehtomaisen kankaan vanhaa kuusikkoa. Mäen päällä puusto on vanhinta vaikkakin melko tasarakenteista, kuuset halkaisijaltaan n. 40 cm. Myös lahopuun määrä on suurimmillaan mäen laen lehtomaisella kankaalla: halkaisijaltaan n. 20-30 cm eri lahoasteisia kuusimaapuita on vähintään parikymmentä kappaletta ja lisäksi ainakin toista kymmentä pystyynkuollutta kuusta. Alempana rinteessä kuusikko on hiukan nuorempaa ja järeä lahopuu vähäistä.

Rajauksen lounais- ja länsiosassa, mäen ja Kuikkalammen välisellä tasangolla on harvennettua vanhaa kuusivaltaista metsää. Rinteessä jyrkänteellä kasvaa toistakymmentä halkaisijaltaan n. 25 cm paksua haapaa. Alueella on useita kymmeniä tuulenkaatoja, joukossa runsaasti myös järeitä n. 30 cm paksuja kuusia. Enimmäkseen tuulenkaadot ovat tuoreen puoleisia. Kuikkalammen rantavyöhykkeellä on lisäksi runsaasti pystyynkuolleita, katkenneita ja kaatuneita kuolleita kuusia. Lammen ojitetuilla suoreunuksilla on hyvin runsaasti pystyynkuolleita pienehköjä mäntyjä.

Pohjoisemman, pienemmän erillisrajauksen länsiosassa on erirakenteista lehtomaisen kankaan vanhaa kuusi-koivu-sekametsää, jossa kasvaa puolenkymmentä järeää (halk. n. 20-50 cm) haapaa sekä pienikokoista pihlajaa, harmaaleppää ja raitaa. Suurimmat kuuset ovat halkaisijaltaan n. 40 cm. Lahopuusto koostuu lähinnä pienikokosesta lehtilahopuusta, jota on melko runsaasti. Ainakin osa rinteestä täyttänee metsälain 10§:n jyrkänteen tunnuspiirteet. Jyrkänteen päällä on vanhoja kilpikaarnoittuvia halkaisijaltaan n. 40 cm mäntyjä, vanhoja koivuja sekä nuorempaa kuusta. Mäellä on muutamia järeitä keloja ja vanhan puoleisia maapuita, sekä kuusta että mäntyä. Rajauksen itäosa on talousmetsämäisempää, mutta hiukan erirakenteista lehtomaisen kankaan kuusivaltaista sekametsää (valtapuusto halk. n. 25cm). Aukon laidassa, rajauksen eteläreunalla lahoaa muutamia tuulenkaatoja.

Kivisillanjoki Kivisillanjoen rehevässä varressa kasvaa mm. mesiangervoa, korpi-imarretta, hiirenporrasta, lehtovirmajuurta, suokelttoa ja tervaleppää. Puronvarsi täyttänee metsälain 10§:n kriteerit. Kohteeseen sisältyy myös ojitettu korpimuuttuma, jonka puusto on erirakenteista kuusivaltaista kuusi-koivu-sekametsää. Puusto on halkaisijaltaan n. 10 - 30 cm. Lahopuu on kohteessa enimmäkseen pieniläpimittaista, mutta puron varressa on myös parisenkymmentä halkaisijaltaan 10 - 30 cm paksua lahopuuta, enimmäkseen kuusta, siellä täällä myös koivua. Inventoinnin yhteydessä löytyi katkenneelta kuuselta silmälläpidettävää vanhan metsän indikaattoria korpiludekääpää (Skeletocutis odora).

Rautionhovi Rajauksen eteläosa on järeää, vanhaa, suurimmaksi osaksi melko tasarakenteista kuusivaltaista metsää (seassa mäntyä ja koivua, paikoin koivun osuus jopa 50 %), jossa on lahopuuta paikoin hyvinkin runsaasti. Enimmäkseen metsä on lehtomaista kangasta. Rajauksen reunoilla on järeitä kuusimaapuita kymmenittäin, mutta myös metsän sisäosissa on paikoin runsaastikin kuusilahopuuta ja koivulahopuuta jonkin verran, sekä maapuuna että pystyynkuolleena.

Länsireunassa on ojitettu rehevä korpi, jossa kasvaa mm. jänönsalaattia, mesiangervoa, oravanmarjaa, saniaisia ja rentukkaa. Puusto on erirakenteista kuusi-koivu-harmaaleppä-sekametsää, suurimmat puut halkaisijaltaan n. 30 cm. Myös täällä on viereisen kuvion hakkuun seurauksena syntynyt runsaasti kuusilahopuuta. Korven pohjoispuolen lehtorinteessä suurimmat kuuset ovat halkaisijaltaan yli 60 cm ja järeitä kuusimaapuita on muutamia. Lisäksi löytyy yksi hyvin järeä vanha lehtilahopuu, mahdollisesti lehmus. Tien varressa on kuvio nuorempaa lehtipuuvaltaista lehtoa, jossa kasvaa mm. raitaa ja jalavaa.

Rautionhovin rakennusten lähistöllä on runsaasti vanhoja jalopuita ja myös jättiläismäinen metsälehmusmaapuu. Metsä on enimmäkseen erirakenteista kuusivaltaista, seassa myös haapaa. Rakennusten ja järven välissä on kosteaa, ojitettua lehtoa, jossa on järeitä yli puolimetrisiä kuusia, raitaa ja harmaaleppää. Saunatien varressa on joitakin järeitä pihtoja, kuusta ja lehtipuualikasvosta sekä muutama järeä haapa ja kaksi yli 30 cm tammea. Järeitä kuusi- ja pihtamaapuita on kymmenkunta. Myös pystyynkuolleita kuusia on muutamia. Tästä luoteeseen olevalla mäellä on vanha kauan sitten hylätty lehtipuuvaltaisempi pihapiiri, jonka lähistöllä on yli puolimetrisiä lehtikuusia ja runsaasti kuusilahopuuta. Rajauksen pohjoiskärjessä on lehtomaista turvekangasta / korpimuuttumaa, jossa puusto on vanhaa kuusta ja mäntyä, lahopuuta melko runsaasti. Rakennusten itäpuolella on ojitettu rehevä korpi / turvekangas (ojat ovat osittain tukkeutuneet), jossa on harvennettujen, halkaisijaltaan n. 25 cm paksujen kuusten seassa puolenkymmentä järeää n. puolimetristä haapaa ja yksi halkaisijaltaan n. 30 cm paksu haapapökkelö.

Rajauksen itäosa koostuu puronvarren metsistä ja pohjoisosan luonnontilaisesta jyrkänne- ja kalliometsiköstä. Molemmat täyttänevät metsälain 10§:n vaatimukset. Puronvarren luoteisosassa on järeydeltään n. 20 - 50 cm paksujen kuusten seassa järeitä ylispuumäntyjä. Puron varressa on myös koivua, harmaaleppää ja haapaa. Puron kaakkoisosassa on muutamia kymmeniä haapoja, suurimmat ovat halkaisijaltaan yli 40 cm. Kaakkoisosan pohjoispuolella on tehty hakkuu, joka ulottuu aivan kiinni puroon. Erityisesti puron luoteisosassa on lahopuuta melko mukavasti.

Kohdeluetteloon